Onko ydinvoima hyvää vai pahaa? "Sille löytyy oma kategoria", sanoo Suomea kiertänyt ja pääministerin tavannut komissaari McGuinness

EU:n rahoituspalveluista vastaava komissaari Mairead McGuinness on vierailulla Suomessa. Hän vastaa ydinvoiman, kaasun ja biomassan kohtalosta kun komissio päättää, luokitellaanko ne ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin energiamuotoihin.

Rahamarkkinoista ja niiden vakaudesta vastaava komissaari, irlantilainen Mairead McGuinness.
Komissaari McGuinnessin mukaan ydinvoima on pääsemässä mukaan kestävyysluokitteluun. Komissaari kertoi saaneensa lisää ymmärrystä Suomen tiestä päästöjen vähentämiseen.

EU-komissaari Mairead McGuinness sanoo, että ydinvoima on pääsemässä EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään eli taksonomiaan.

– Uskon, että voimme julkaista pian kestävyysluokittelun, johon sisältyvät sekä ydinvoima että kaasu. Joten ydinvoimalle löytyy kategoria kestävyysluokittelussa, McGuinness sanoi Suomen-vierailunsa yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Komissaari ei kuitenkaan avannut tarkemmin yksityiskohtia. Hän sanoi, että komissio julkaisee esityksen asiasta lähiviikkoina.

– Tietysti tarkastelemme myös sitä, miten nämä energianlähteet tulevat osaksi taksonomiaa ja mitä ehtoja niihin kohdistuu, hän sanoi.

McGuinness on komission rahoituspalveluista vastaava komissaari. Hän on avainroolissa, kun komissio päättää ydinvoiman asemasta EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä eli taksonomiassa.

Kyse on siitä, lasketaanko ydinvoima ja maakaasu jatkossa vihreäksi energiamuodoksi. Luokittelu määrittää, millä ehdoilla yritykset jatkossa saavat rahoitusta ja voivat tehdä investointeja eri energiamuotoihin.

Korkeimman kestävyysluokan ovat jo saaneet aurinko- ja tuulivoima, kun taas öljy ja hiili on pudotettu luokituksesta pois.

EU:n tavoite on ohjata taksonomialla yksityistä rahaa ilmastotoimiin, koska valtioilla ei ole riittävästi varoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kestävyysluokittelu eli taksonomia on kuin rahoittajan käsikirja: se kertoo sijoittajille, että tuulivoima on kannattava investointi tulevaisuudessakin. Sen sijaan esimerkiksi hiili ei pääse taksonomian piiriin, joten sen rahoitus tulee kalliiksi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Komissaari tapasi Fortumin johtoa keskiviikkona

Ydinvoimakysymys jakaa jäsenmaita: Suomi ajaa ydinvoimaa ympäristön kannalta kestävien energianlähteiden joukkoon, mutta esimerkiksi Itävalta Saksan avustamana on lobannut voimakkaasti sitä vastaan.

EU:n linjauksella on iso merkitys Suomelle, koska sähköntuotannossa paljon on laskettu ydinvoiman varaan. McGuinness tapasi Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramon keskiviikkona.

– Euroopan nykyisestä päästöttömästä sähköstä puolet on ydinvoimaa. Jos ydinvoima ja kaasu eivät olisi taksonomiassa mukana, Euroopan päästövähennystavoitteisiin pääseminen olisi paljon hankalampaa, Rauramo sanoi Ylelle perjantaina aamupäivällä, ennen McGuinnessin tiedotustilaisuutta.

Rauramon mukaan nykyiset ydinvoimalat tarvitsevat vuosittain kymmeniä miljoonia ja elinkaarensa aikana satoja miljoonia uutta rahoitusta. Kunnossapitoinvestointien rahoitus vaikeutuu, jos ydinvoima ei pääse mukaan taksonomiaan, Rauramo sanoo.

Voiko olla mahdollista, että ydinvoimaloita tarkasteltaisiin luokittelussa esimerkiksi niiden iän tai kunnon mukaan? Se on komission asia ratkaista, Rauramo sanoo.

– Toki heidän pitää katsoa sitä, mikä on koko elinkaaren kestävyys. Suomessa on hyvä esimerkki siitä, miten sekä tekninen että taloudellinen koko elinkaaren rahoitus ja ydinjätteen loppusijoitus on hoidettu. Jotain tämän suuntaista taksonomiaesityksessä varmaankin tulee olemaan.

Käytettyjen ydinpolttoaineiden loppusijoitustunneleiden louhinta on alkanut Olkiluodossa. Tunneleihin on tarkoitus loppusijoittaa Olkiluodon kolmen ja Loviisan kahden reaktorin koko käyttöikänä syntyvä ydinjäte. Kuva: Jarno Säippä / Posiva

Ydinvoiman tuotanto ei aiheuta päästöjä, mutta se synnyttää pitkään radioaktiivisena säilyvää ydinjätettä. Tämän myös McGuinness nosti esiin.

– Ydinvoiman ongelma ei ole hiili, vaan kysymys on ydinjätteen käsittelystä. Olin hyvin vaikuttunut siitä, miten Suomi huolehtii ydinjätteestään. Tämä on asia, jota muiden jäsenmaiden ydinvoimasektori seuraa varmasti hyvin tarkkaan, hän sanoi.

Maaliskuussa EU:n tutkimuslaitos JRC (siirryt toiseen palveluun) ei nähnyt estettä sille, että ydinvoima katsottaisiin kestäväksi energiamuodoksi.

Kesällä ydinvoiman terveys- ja ympäristöriskejä tarkasteleva SCHEER-komitea kuitenkin arvioi (siirryt toiseen palveluun) maaliskuun raportin pohjalta, että ydinvoiman mahdollisista haitoista tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Nyt selvityksiä on tehty, ja pian komissio muodostaa kantansa.

Suomen ilmastotoimet vakuuttivat

Komissaari on parhaillaan kolmipäiväisellä vierailulla Suomessa. Perjantaina hän tapasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja muita ministereitä.

Komissaari on vierailullaan käynyt tutustumassa myös muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitokseen sekä rakenteilla olevaan ydinjätteen loppusijoituslaitokseen.

McGuinness kiitteli tiedotustilaisuudessa onnistunutta vierailua ja Suomen kunnianhimoisia ilmastotoimia.

Komissaari totesi saaneensa lisää ymmärrystä Suomen keinoista saavuttaa ilmastotavoitteet ja siitä, miten ydinvoima on tärkeä osa Suomen energiantuotantoa nyt ja tulevaisuudessa.

– Suomi on myös hyvin päättäväinen uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämisessä, eikä fossiilienergia ole täällä keskustelussa. Suomi eroaa tässä monista muista jäsenmaista, jotka ovat edelleen riippuvaisia fossiilisista, McGuinness sanoi.

Suomen kanta metsälinjaukseen hukassa

Vierailullaan Suomessa komissaari McGuinness on tutustunut myös suomalaiseen metsänhoitoon. Ydinvoiman lisäksi metsätalouden asema on toinen Suomelle tärkeä kysymys kestävyysluokittelussa.

Samaan aikaan McGuinnessin vierailun kanssa Suomen hallitus on neuvotellut kantaansa EU:n metsänhoitoa koskevasta linjauksesta.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) tietojen mukaan hallitus ei perjantaina löytänyt yhteistä säveltä ja neuvottelut keskeytettiin tältä viikolta. Metsälinjauksessa on kyse siitä, millainen metsätalous täyttää kestävän rahoituksen kriteerit.

Suomessa puolueiden välillä on erimielisyyttä siitä, puuttuuko linjaus liikaa Suomen metsätalouteen. Jäsenmaat voivat joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen, mutta sen sisällöstä ei voi enää neuvotella.

Komissaari McGuinness korosti ymmärtävänsä Suomen metsäkeskustelua.

– Kunnioitamme jäsenmaiden osaamista metsäkysymyksissä. Mutta uskon, että meillä on koko Euroopan tasolla mahdollisuus parantaa metsäsektorin roolia ilmastotoimissa.

Lue myös:

Voit keskustella aiheesta 13.11. kello 23:een asti.