Hyppää sisältöön

“Me lämmitämme Eurooppaa, mitä jos katkaisemme kaasun?” Lukašenkan uhkaus voi saada EU:n neuvottelupöytään, sanoo suomalaisprofessori

Valko-Venäjä on riippuvainen asemastaan maakaasun kauttakulkumaana. Lukašenkan uhkaus sulkea hanat lisää silti EU:n paineita ryhtyä neuvottelemaan, arvioi energiapolitiikkaan erikoistunut professori.

Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka uhkailee EU:ta vastatoimilla. Kuva Moskovan-vierailulta syyskuussa 2021. Kuva: Shamil Zhumatov / EPA

Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava Aljaksandr Lukašenka ilmoitti torstaina, että jos EU asettaa siirtolaiskriisiin liittyviä pakotteita, Valko-Venäjä voisi vastaiskuna kääntää kaasuhanat kiinni.

– Me lämmitämme Eurooppaa, mutta silti he uhkailevat meitä rajan sulkemisella. Mitä jos katkaisemmekin sinne virtaavan maakaasun? Suosittelen Puolan ja Liettuan johtajille ja muille päättömille ihmisille, että ajattelevat ennen kuin puhuvat, Lukašenka sanoi.

Merkittävä Jamal–Eurooppa-maakaasuputki kulkee Venäjältä Valko-Venäjän läpi Puolaan ja edelleen Saksaan. Sen kautta Eurooppaa saa arviolta (siirryt toiseen palveluun) noin 20 prosenttia Venäjältä tuodusta kaasustaan.

Kuva: The Washington Post, Harri Vähäkangas / Yle

Euroopan energiamarkkinat kohahtivat (siirryt toiseen palveluun) torstaina uhkauksesta. Koronapandemia on jo haitannut energiansaantia ja nostanut hintoja. Uudet saatavuuskatkokset nostaisivat hintoja entisestään yrityksille ja kuluttajille.

Mutta miten vakavasti Lukašenkan uhkaus pitäisi ottaa?

– Kaasuputken sulkeminen on täysin mahdollista, mutta en usko, että se on tässä pyrkimyksenä. Tarkoitus on uhata, mutta se voi eskaloitua sulkemiseen, sanoo professori Pami Aalto.

Aalto on kansainväliseen energiapolitiikkaan erikoistunut professori Tampereen yliopistolta. Hänen mukaansa Valko-Venäjällä ei ole montaa valttikorttia oman asemansa kohentamiseksi.

– Yksi on siirtolaisilla pelottelu, joka on Venäjältä ja Turkilta kopioitu taktiikka, ja nyt kaasun keskeytyksellä uhkailu, joka sekin on kopioitu Venäjältä, Aalto sanoo.

Bluffi vai valttikortti?

Aalto muistuttaa, että Valko-Venäjä on erittäin riippuvainen asemastaan maakaasun ja öljyn kauttakulkumaana.

Venäjä on pyrkimässä eroon epäsuorista kaasunvientireiteistä. Itämerellä kulkevien Venäjän suorien Nord Stream -kaasuputkien jälkeen Jamal-putki on kuitenkin edelleen Venäjän toiseksi mieluisin reitti kaasun viemiselle Eurooppaan.

Käytännössä Valko-Venäjän olisi erittäin vaikea keskeyttää kaasun kulku ilman Venäjän hyväksyntää, eikä sen tekeminen ole Aallon mukaan Venäjän intressien mukaista.

– Valko-Venäjä ei ole niin tärkeä, että Venäjä päättäisi lopettaa kaasun toimituksen Eurooppaan ja antaisi Valko-Venäjän käyttää sitä valttikorttinaan, Aalto sanoo.

Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov viestitti perjantaina, että Venäjä pitää kiinni kaasuntoimituksistaan, eikä Lukašenka ollut konsultoinut Venäjää ennen uhkaustaan.

Lukašenkan uhkaus ei silti ole pelkkä bluffi. Valko-Venäjä on aiemminkin kääntänyt Eurooppaan johtavien kaasuputkien hanoja kiinni, kun kauttakuljetusmaksuista on tullut kiistaa Venäjän kanssa.

– Tämä on ensimmäisiä kertoja, kun Valko-Venäjä on uhkaillut Eurooppaa kaasuputkien sulkemisella. Niin se voisi tehdäkin, mutta silloin kyse olisi lyhytaikaisesta häiriön ja mekkalan aiheuttamisesta, Aalto sanoo.

Jamal–Eurooppa-kaasuputken huoltotöitä Valko-Venäjällä marraskuussa 2002. Kuva: Viktor Tolochko / AOP

Pidemmällä aikavälillä Valko-Venäjä kaivaisi tempauksella vain omaa kuoppaansa. Venäjä pyrkisi entistä hanakammin irti epäluotettavasta Valko-Venäjästä kaasun kauttakulkumaana.

Todennäköisemmin jo pelkkä uhkaus voi auttaa Valko-Venäjää edistämään tavoitteitaan.

– Ikävä puoli uhkauksessa on, että se aiheuttaa EU:lle lisää paineita avata enemmän keskusteluyhteyksiä ja ryhtyä neuvottelemaan Valko-Venäjän kanssa, Aalto sanoo.

Uhkaukseen onkin syytä suhtautua vakavasti, sanoo Valko-Venäjään erikoistunut tutkija Nigel Gould-Davies brittiläisestä IISS-ajatushautomosta Washington Postille (siirryt toiseen palveluun).

– Lukašenka käy yhä uhkaavammaksi ulkomaailmaa kohtaan. On hyvin vaikea sanoa mitä hän tekee seuraavaksi, koska hänestä on tullut paljon entistä arvaamattomampi ja epävakaampi, Gould-Davies sanoo.

Lue lisää:

.
.