Hallitus teetti tutkimuksen nykyisiä järjestelmiä täydentävistä laillisista maahantulon reiteistä – kapasiteetti vielä vaatimaton

Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa selvisi, että työ- tai opintoperusteiset väylät eivät ole maailmalla vakiintuneita käytäntöjä.

Helsingin Kansalaistorilla vastustettiin turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia huhtikuussa 2017. Kuva: Nella Nuora / Yle

Suojelun tarpeessa olevat ihmiset voivat saapua kohdemaahan myös työntekijöinä tai opiskelijoina, eivät aina turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Nykyistä turvapaikanhaku- ja kiintiöpakolaisjärjestelmää täydentävät lailliset maahanmuuton reitit ovat tärkeitä, kun EU-maat etsivät keinoja vastata potentiaalisten turvapaikanhakijoiden muuttoliikkeeseen tulevaisuudessa.

Hallitus on teettänyt tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton reittejä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville ihmisille on olemassa. Erityisesti haluttiin selvitystä työ- ja opiskeluperusteisista väylistä.

Tutkimuksen mukaan täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin. Niiden kapasiteetti on kuitenkin vielä vaatimaton.

Tutkimuksen kansainvälisessä vertailussa selvisi, että työ- tai opintoperusteiset väylät eivät ole maailmalla vakiintuneita käytäntöjä, sisäministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan. Toistaiseksi kyseessä on joukko erilaisia ohjelmia ja pilottivaiheessa olevia kokeiluja.

Opintoperusteisia ohjelmia on käytössä enemmän kuin työperusteisia ohjelmia.

Hallituksen tarkoituksena on mahdollistaa laillinen ja turvallinen maahantulo. Hallitusohjelmassa mainitaan, että laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään. Tutkimusraportti luovutettiin sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.) perjantaina.

Helpotuksia kriteereihin ja maksuihin

Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat suojelun tarpeessa oleville ihmisille luotuja rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia. Niitä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä. Täydentävien reittien kautta tulevia ihmisiä ei sisäministeriön tiedotteen mukaan valita ensisijaisesti haavoittuvan aseman perusteella.

Ohjelmissa käytetään sisäministeriön mukaan pääsääntöisesti tavanomaisia työn tai opiskelun perusteella myönnettäviä viisumeita ja oleskelulupia.

Kansainvälistä suojelua tarvitsevien osaajien erityistilanne, kuten vaikeus hankkia kaikkia normaalisti vaadittavia dokumentteja, on huomioitu tarjoamalla tukea hakuprosessin eri vaiheissa ja tekemällä helpotuksia maahantulon kriteereihin ja maksuihin, tiedotteessa kerrotaan.

Työmarkkinoilla, korkeakouluilla ja kansalaisjärjestöillä on nykyisissä väylissä keskeinen rooli.

Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on viime vuosina korostanut täydentävien väylien kehittämistä pakolaistilanteeseen vastaamiseksi. Kiinnostusta on lisännyt myös monien kehittyneiden maiden kasvanut työvoiman tarve ja väestön ikääntyminen.

Tutkimusta varten on haastateltu kansainvälisten maahanmuuton asiantuntijaorganisaatioiden edustajia sekä asiantuntijoita, jotka työskentelevät yksittäisten työ- tai opintoperusteisten ohjelmien parissa eri maissa.

Lue aiheesta lisää: