Korona-ajan eristyneisyys näkyy koiranpentujen käytöksessä – Effy-mäyräkoiralla on ollut vaikeuksia sosiaalisuudessa

Korona-aika on muuttanut koirien arkea, kun omistajat ovat etätöissä. Osa pentukoirista ei joko osaa rauhoittua tai totu olemaan yksin. Espoossa asuvalla mäyräkoira Effyllä on ollut muun muassa pelokkuutta ja hän on räyhännyt ihmisille.

Espoolaista mäyräkoira Effyä opetetaan sosiaalisemmaksi, omistajille apua digitaalisesta käytösneuvolasta
Espoolaista mäyräkoira Effyä opetetaan sosiaalisemmaksi, omistajille apua digitaalisesta käytösneuvolasta

Karkeakarvainen mäyräkoira Effy tuli Johanna Railon ja Markku Kososen perheeseen Espooseen viime vuonna. Viisihenkinen perhe on ollut korona-ajan vuoksi paljon kotona, joten luontaista arkirytmiä pennulle ei alkuun tullut. Effy ei myöskään osannut rauhoittua samalla tavalla nukkumaan, kun perheenjäseniä oli ympärillä.

– Effy kaipaa huomiota, on utelias ja vähän pelokas. Pelokkuus tuo epävarmuutta, silloin Effy haukkuu, näyttää hampaita ja saattaa jopa purra, sanoo Markku Kosonen.

– Meillä on ollut kuusi mäyräkoiraa, joten aika nopeasti huomasin, ettei ole sellainen rauhallinen koira. Jokaisella koiralla on erilainen temperamentti, mutta koskaan aiemmin meillä ei ole ollut sellaista koiraa, joka näyttää hampaita tai puree, Johanna Railo sanoo.

Etätyöaikana Effyn lenkeillä käyttämisen kellonajoissa on ollut hieman enemmän vaihtelua, kun ulos on päässyt myös keskellä päivää.

– Muihin koiriin ei ainakaan tietoisesti ole pidetty etäisyyttä, mutta ehkä alitajuisesti on saatettu pitää, Markku Kosonen sanoo.

Markku Kososen ja Johanna Railon perheeseen otettiin mäyräkoira Effy viime vuonna. Erityisesti perheen kolme lasta kaipasivat koiraa, sillä edellisen lemmikin kuolemasta oli jo muutama vuosi. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Pentubuumi voi näkyä nyt koirien käytöksessä

Koirien kysyntä kasvoi voimakkaasti korona-aikana. Esimerkiksi rotukoirien rekisteröinnistä huolehtivan Suomen Kennelliiton mukaan rekisteröintimäärät nousivat viime vuonna yli kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna rekisteröitiin lähes 48 900 koiraa, kun toissa vuonna rekisteröintejä oli reilut 45 100.

Koirabuumi näkyy nyt pentuiästä kasvaneiden koirien käytöksessä, jos niillä ei ole ollut riittävästi erilaisia kontakteja tai pentuja ei ole osattu kouluttaa.

Toisin kuin Railo-Kososen perheessä, monille uusille koiranomistajille korona-aikana hankittu pentu saattaa olla ensimmäinen koira elämässä. Kokemusta ei ole itsellä eikä lähipiirissä.

– Aika nopeasti haettiin apua. Nyt Effyn itsetuntoa vahvistetaan, on jo nyt ihan eri koira, Johanna Railo sanoo.

Merenrantareitti on Markku Kososen ja Johanna Railon Effy-koiralle tyypillinen ulkoilulenkki Espoossa. Omistajat eivät ole ainakaan tietoisesti pitäneet etäisyyttä muihin koiriin korona-aikana, mutta myöntävät ehkä saattaneensa alitajuntaisesti pitää. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Effyn kaltaisia koiria tulee esimerkiksi koirien digitaalisen FirstVetin käytösneuvolan ohjaukseen yhä enemmän.

– Tärkeintä on rakentaa luottamusta koiran ja ihmisen välillä. Koiran näkökulmasta pitää olla turvallinen ja luottavainen olotila, sanoo asiantuntija Noora Keskievari FirstVet-käytösneuvolasta.

Myös Lohjan koirakeskus kertoo asiakasmäärien kasvaneen tänä ja viime vuonna. Kasvua on ollut molempina vuosina voimakasta, noin 30 prosenttia.

– Eniten korona-aika on tuonut yksin olemiseen, vieraisiin ihmisiin, heidän läheisyyteen tai kosketukseen sekä toisiin koiriin tottumattomia koiria, sanoo eläintenkouluttaja Susanna Gustafsson Lohjan koirakeskuksesta.

Korona muutti myös koirien arjen

Korona-aika on muuttanut paljon arkea koirien näkökulmasta. Monilla perheillä koirat olivat aiemmin paljon yksin kotona, iltaisin tehtiin jotain yhdessä. Nyt ihmiset ovatkin paikalla, joten osasta koirista on tullut levottomia, eivätkä ne opi rauhoittumaan.

Osalle koirista yksinolo on vaikeaa. Kun koira on tottunut ihmisten läsnäoloon etätyön ja -opiskelun aikana, sen päätyttyä on hankala jäädä yksin.

Osa koirista on oppinut olemaan yksin, mutta muu sosiaalisuus on kärsinyt. Korona-aikana pentukoirien kanssa ei ole liikuttu yleisillä paikoilla, esimerkiksi kauppakeskuksissa, kaupungilla tai muualla, missä ne olisivat nähneet erilaisia yllättäviäkin tilanteita ja ihmisiä sekä kuulleet kodista poikkeavia ääniä.

Etätyöaikana Effyn lenkeillä käyttämisessä on ollut kellonajoissa hieman enemmän vaihtelua, kun on päässyt myös keskellä päivää ulos, kertovat Markku Kosonen ja Johanna Railo. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Suomen Kennelliiton mukaan aggressiivisia nuoria koiria ei ole tullut esiin aiempaa enemmän. Tosin näyttelyitä ja kokeita on järjestetty toistaiseksi vielä tavallista vähemmän.

– Aggressiivisista yksilöistä näyttelyssä tai kokeessa ilmoitetaan Kennelliiton hallitukselle, ja siitä tulee koiralle näyttely- tai koekielto puolesta vuodesta vuoteen, sanoo hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen Kennelliitosta.

Lehkosen mukaan huonosti käyttäytyvää koiraa ei yleensä tuoda näyttelyyn tai kokeeseen, vaan ensiksi yritetään totuttaa ja kouluttaa.

Oppiminen osaksi arkirutiineja

Koiranpennun herkkyyskausi on sen ensimmäisten 16 ikäviikon aikana. Tänä aikana pentu tottuu uusiin asioihin nopeasti, joten on tärkeää kohdata mahdollisimman paljon muita koiria sekä ihmisiä ja erilaisia ympäristöjä.

– Opetettava asia on hyvä jakaa pienempiin osiin ja harjoitella pientä asiaa kerrallaan. Esimerkiksi ensimmäisenä päivänä voi jo harjoitella luoksetuloa siten, että ihmisen lähellä on hyvä olla, eikä pennun tarvitse lähteä karkuun, Keskievari sanoo.

Samoilla linjoilla on myös eläintenkouluttaja.

– Toivottavia asioita tulee tehdä porrastetusti ja eläimen ehdoilla. Ei voi edetä koiraa valmistelematta tai suunnittelematta asioita, vaan totuttaminen on tehtävä hallitusti eläintä kuunnellen, Lohjan koirakeskuksen Susanna Gustafsson sanoo.

Koiran kanssa kannattaa johdonmukaisesti tehdä ja harjoitella arjessa sellaisia asioita, jotka vievät haluttua oppimista eteenpäin, sanoo asiantuntija Noora Keskievari FirstVet-käytösneuvolasta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Keskievarin mukaan pennun opettaminen ja kouluttaminen on hyvä ottaa osaksi arkirutiineja. Se ei vie paljon aikaa ja siitä tulee osa rutiinia koiran koko elämän ajaksi.

– Kyse ei ole vain pentukursseista, joissa asennetaan koiraan tietyt taidot, eikä niiden jälkeen enää tarvitse puuttua. Aina, kun koira kohdataan arjessa, sen kanssa kannattaa johdonmukaisesti tehdä ja harjoitella sellaisia asioita, jotka vievät haluttua oppimista eteenpäin.

Keskievari muistuttaa, että eihän lapsillekaan lopeteta opettamista esikoulun jälkeen.

– Kun koira oppii uusia taitoja, se lisää koiran itseluottamusta ja samalla myös tottelevaisuus paranee, hän sanoo.

Effy-koiraa koulutetaan kodin keittiössä, kouluttamisen on hyvä olla osa arkirutiineja. Asiantuntija Noora Keskievari antaa esimerkin omistaja Johanna Railolle. Kuva: Terhi LIimu / Yle

Koiran luonteen mukaan palkintona voi käyttää leikkiä tai herkkuja.

– Osa ruoasta voidaan antaa palkintoina, ettei koira liho liikaa ylimääräisistä herkuista, Keskievari vinkkaa.

Puolen vuoden jälkeen Effy-mäyräkoira on omistajien mukaan vieläkin aika varovainen, mutta huomattavasti on edistytty.

– Aiemmin, kun isot koirat tulivat vastaan, Effy meni tosi pelokkaaksi ja ohi. Nyt hän jää leikkimään muiden koirien kanssa. Salonkikelpoinen koira hänestä tulee, Johanna Railo sanoo.

Kehuja tulee myös käytösneuvolasta.

– Effyn omistajat ovat tosi hienosti osanneet ottaa näitä harjoituksia osaksi arkirutiineja. Olemme harjoitelleet koiran itseluottamuksen sekä koiran ja omistajien luottamuksen rakentamista ja myös yksinoloa. Vaikka perhettä on kotona, koiran ei tarvitse mennä koko ajan ihmisten perässä. Koira oppii myös rauhoittumaan, FistVetin asiantuntija Noora Keskievari sanoo.

Palkitseminen on aina osa kouluttamista. Palkinto voi olla leikki tai herkku. Effy kuuntelee ja seuraa katseellaan kiinteästi ohjeistusta. Kuva: Terhi LIimu / Yle

Arka koira ei anna eläinlääkärin koskea tai tutkia

Koirien kokemattomuus heijastuu myös eläinlääkäreiden vastaanotolla. Kun koira ei ole tottunut uusiin tilanteisiin, eläinlääkäri on pelottava paikka.

– Jos koiralla ei ole valmiuksia mennä kylään vieraiden ihmisten luokse, niin eläinlääkäri on vielä haasteellisempi, kun siellä vielä kosketellaan. Vieras paikka ja kaikki äänet, hajut ja muut koirat tuovat arkuutta ja pelottavat, eläintenkouluttaja Susanna Gustafsson sanoo.

– Se on ihan kamala paikka koiralle, stressaava tilanne, etenkin, jos koira ei ole tottunut vieraisiin paikkoihin ja ihmisiin. Se johtaa siihen, että myös se eläinlääkärin tutkimus ja kaikki mitä siellä tapahtuu jäävät koiralle epämiellyttävänä mielikuvana, sanoo FirstVet Suomen vastaava eläinlääkäri Maiju Tamminen.

Tammisen mukaan eläinlääkäri ei ole mikään koirakuiskaaja, joka voisi tai pystyisi koiran kuin koiran tutkimaan, jos koira pelkää.

– Kaikki perustuu siihen, että omistajalla on suhde koiraan sillä tasolla, että koira sallii esimerkiksi eläinlääkärin tutkimisen.

Koiran kanssa pitäisi harjoitella niin, että vieraatkin ihmiset saavat koskea koiraan. Eläinlääkäri ei ole mikään koirakuiskaaja, joka voisi tai pystyisi koiran kuin koiran tutkimaan, jos koira pelkää, sanoo FirstVet Suomen vastaava eläinlääkäri Maiju Tamminen. Kuva: Terhi LIimu / Yle

Eläinlääkäri joutuu yhdessä omistajan kanssa päättämään, tutkitaanko vihainen tai pelkäävä koira vai ei.

– Joskus pitää tutkia väkisin, mutta se ei ole missään tapauksessa hyvä. Joskus päätetään, ettei tutkita, eikä sekään ole hyvä ratkaisu.

Pahimmillaan hoitamaton tilanne voi johtaa suuriin laskuihin, kun vaivat pahenevat, eikä niitä pystytä kotonakaan hoitamaan. Eläinlääkäri joutuu tekemään isompia tutkimuksia ja toimenpiteitä klinikalla.

Jos koira pelkää kaikkia paikkoja, omistajan on Tammisen mukaan lähdettävä kouluttamaan koiraa kotona.

– Sitä pitäisi vaan tosi paljon harjoitella kotona. Ei ainoastaan, että omistaja saa koskea, vaan pitäisi harjoitella, että vieraatkin ihmiset saavat koskea.

Tamminen suosittelee myös hakemaan koirakouluttajan tai käytösneuvojan apua.

Erityisesti koirien neurologisiin tapauksiin erikoistunut apulaisprofessori Tarja Pääkkönen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta näkee korona-ajan etätyön positiivisena. Omistajat ovat voineet paremmin havaita koiriensa sairauksia, esimerkiksi epilepsiakohtauksia.

– Etätyössä oleva näkee kohtaukset, muutoin omistaja ei tiedä, onko kohtauksia ollut päivän aikana vai ei. Samoin jos koira on ollut leikkauksessa, omistaja pystyy tekemään töitä kotona, mutta samalla seuraamaan koiran vointia.

Pääkkönen pitää myös hyvänä sitä, etteivät pentukoirat ole joutuneet olemaan pitkiä aikoja yksin. Lisäksi pieni lenkki koiran kanssa tekee hyvää myös etätyöläiselle töiden lomassa.

Lue myös:

Kennelliiton linkkejä koirien kouluttamisesta: