Hyppää sisältöön

Yksityislääkärikäynneistä saanee Kela-korvausta jatkossakin – poliittinen vääntö monikanavarahoituksesta loppusuoralla

Monikanavarahoitusta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän kipupisteeksi on muodostunut kiista yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten kohtalosta.

Suomalaiset käyttävät paljon yksityisellä puolella muun muassa silmälääkärien palveluja. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Poliittinen kiista yksityisen hoidon Kela-korvausten kohtalosta on ratkeamassa. Asiasta on väännetty monikanavarahoituksen purkamista käsittelevässä parlamentaarisessa työryhmässä.

Ylen tietojen mukaan ehdotukset Kela-korvausten lopettamisesta tai siirtämisestä hyvinvointialueille ovat työryhmässä vastatuulessa. Näyttää siis siltä, että esimerkiksi yksityislääkärikäynnistä saanee jatkossakin Kela-korvauksen.

Keskiviikkona työryhmän kokouksessa esiteltiin luonnos työryhmän esityksestä, jossa ei ole mainittu poliittisesti kiistanalaista ehdotusta yksityisen hoidon Kela-korvausten lakkauttamisesta. Asian vahvistavat Ylelle useat luonnoksen nähneet lähteet eri puolueista.

Kyse on vasta luonnoksesta, ja lopullinen esitys voi vielä muuttua. Merkittävät muutosehdotukset yksityisen hoidon Kela-korvauksiin kuitenkin jakavat puolueita. Parlamentaarisessa työryhmässä tavoitellaan edelleen lopputulosta, johon kaikki eduskuntapuolueet voisivat sitoutua.

Alkuperäisen aikataulun mukaan työryhmä pitäisi viimeisen kokouksensa ensi viikon maanantaina, mutta Ylelle arvioidaan, että työryhmä tarvitsee lisää aikaa.

Työryhmän tehtävänanto on hyvin laaja. Tehtävä ei ole myöskään helppo. Monikanavarahoituksen purkamista on yritetty huonolla menestyksellä jo aikaisemmilla hallituskausilla.

Kela-korvauksista luopumiselle kovaa kritiikkiä työryhmän kuulemisissa

Työryhmä aloitti työnsä syyskuussa. Tuolloin yksityisen hoidon Kela-korvausten lakkauttaminen kokonaan oli yksi ratkaisuvaihtoehdoista, jotka mainittiin valmistelun tueksi tehdyssä virkamiesselvityksessä (siirryt toiseen palveluun). Toisessa esitetyssä vaihtoehdossa valtio siirtäisi nykyään Kela-korvauksiin osoitetun rahoituksen hyvinvointialueille, mutta yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksettaisiin edelleen.

Oppositiopuolueiden lisäksi hallituspuolueista keskusta ja RKP suhtautuvat penseästi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista luopumiseen. Myös työryhmässä kuultavana käyneet sidosryhmät ja asiantuntijat ovat varoittaneet ongelmista, joita ratkaisusta seuraisi.

Muun muassa työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK (siirryt toiseen palveluun) esittivät parlamentaarisen työryhmän kuulemisissa huolensa korvausten poiston vaikutuksista. Keskeisenä ongelmana pidetään sitä, että Kela-korvauksen poisto voisi saada asiakkaita siirtymään yksityiseltä puolelta julkiselle. Tämä pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Myös lausuntokierroksella virkamiesselvityksen ehdotukset monikanavarahoituksen purkamisesta saivat hyvin kriittisen vastaanoton.

Myöskään toisena vaihtoehtona virkamiesselvityksessä esitetty yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausten siirto hyvinvointialueille ei vakuuta monia parlamentaarisen työryhmän jäseniä. Kriittisesti ehdotukseen suhtautuvien työryhmän jäsenten mukaan sen hyötyjä on vaikea nähdä ja siirtoon liittyvät vaikutusarviot ovat puutteelliset.

Myös monet asiantuntijat toivovat, että mahdollisesta siirrosta tehdään arvioita vasta siinä vaiheessa, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa.

Kela-korvauksista on leikattu jo pitkään

Yksityislääkärin vastaanotolla kävi vuonna 2019 noin kaksi miljoonaa suomalaista. Eniten yksityisellä puolella käydään hammaslääkärillä, silmälääkärillä ja gynekologilla.

Kela-korvausten siirtoa hyvinvointialueille kannattavien mukaan korvausten merkitys on nykyään lähes olematon ja se hyödyttää lähinnä hyvätuloisia. Heidän mukaansa korvausten poistamisen vaikutuksia asiakkaiden siirtymisessä yksityiseltä puolelta julkiselle on liioiteltu.

Useat perättäiset hallitukset ovat leikanneet Kela-korvauksia. Seuraava leikkaus on sovittu vuodelle 2023. Kahden vuosikymmenen aikana korvausta on pienennetty noin 35 prosentista nykyiseen alle 15 prosenttiin. Keskimäärin 110 euron lääkärikäynnistä korvaus on ollut 16 euroa.

Vuonna 2019 yksityisen hoidon korvauksia maksettiin yhteensä noin 143 miljoonaa euroa, joista valtion osuus oli noin 95 miljoonaa euroa. Hallituksen aiemmin tekemien säästöpäätösten arvioidaan pienentävän valtion osuutta noin 58 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Työryhmältä odotetaan ehdotuksia neljään kokonaisuuteen

Hallituksessa ja työryhmässä on turhautumista keskustelun pyörimiseen yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten lakkauttamisen ympärillä. Ne ovat euromääräisesti hyvin pieni osa valtavaa monikanavarahoituksen kokonaisuutta, kun taas esimerkiksi lääkekorvausten osuus on kokonaisuudessaan noin 1,6 miljardia euroa vuodessa.

Työryhmän tehtävänä on (siirryt toiseen palveluun) tehdä ehdotuksia monikanavarahoituksen purkamisesta kaikkiaan neljän eri kokonaisuuden osalta. Yksityisen hoidon Kela-korvausten lisäksi pöydällä ovat Kelan järjestämät ja korvaamat lääkinnällinen kuntoutukset, matkakorvaukset ja lääkekorvaukset.

Monikanavarahoituksen purkaminen on ollut tavoitteena myös aiemmilla hallituskausilla. Rahoituslähteiden vähentämisen tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää ja selkeyttää hyvinvointialueiden roolia palvelujen järjestäjänä.

Ylen tietojen mukaan parlamentaarien työryhmä olisi lähellä yksimielisyyttä esimerkiksi matkakorvauksiin liittyvissä ehdotuksissa. Ensihoidon eli ambulanssikuljetusten rahoitusvastuun siirtämistä tuleville hyvinvointialueille pidetään ryhmässä laajalti perusteltuna.

Nykyisin Kela maksaa korvausta sairauden hoitoon liittyvistä matkakustannuksista. Ongelmana on pidetty sitä, että Kelan korvaus on luonut kannusteen kuljettamiseen paikan päällä hoitamisen sijaan.

Monikanavarahoituksen purkamista on tarkoitus valmistella sosiaali- ja terveysministeriössä työryhmän ehdotusten pohjalta. Ehdotusten arvioidaan olevan valmiita ensi viikolla.

Lisää aiheesta: