Piskuinen Muonio on maailman maastohiihtäjille alkutalven helmi - ilman talkoolaisia FIS-kilpailut eivät onnistu

Muonion maastohiihdon Tykkikisoilla on pitkät perinteet. Tällä hetkellä kisoissa talkoolaisia on mukana noin 100 henkilöä, mutta lisää nuoria tarvittaisiin mukaan.

Muonion Kirin puheenjohtaja Kari Vuopio ja Tanja Kangosjärvi nauttivat Tykkikisojen tunnelmasta, mutta talkoolaisilla riittää töitä. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Muonion ympäristö on ollut vuosikymmeniä useiden huippuhiihtäjien harjoittelupaikka. Kaikki alkoi kuitenkin Olostunturin naapurista Pallastunturilta, kun arvokisamitalisti Veli Saarinen toi sinne valmennettaviaan harjoittelemaan. Olostunturin ympäristössä harjoitteli aikoinaan muun muassa olympiavoittaja Eero Mäntyranta.

Nykyisiä FIS-kilpailuja, perinteisiä Tykkikisoja on järjestetty 90-luvulta alusta lähtien.

– Kilpailut on saanut nimensä lumetuksesta, kun lumitykillä ryhdyttiin rakentamaan latuja syksyllä. Se oli kovaa työtä sen ajan laitteilla, sanoo alusta asti mukana ollut Heikki Kivinen.

Muonion Tykkikisat hiihdetään alkutalvesta ja tänä vuonna kisoihin osallistuu maastohiihtäjiä 21 maasta. Talkoolaisia kolme päivää kestävissä kisoissa on noin 100 henkilöä.

– Tykkikisat ovat meidän seuralle suurin tulonlähde koko kaudella, joten se on todella merkittävä meille, laskee Muonion Kirin puheenjohtaja Kari Vuopio kilpailun lomassa.

Suomen maastohiihtomaajoukkue on leireillyt Olostunturilla useina vuosina, mutta tällä kaudella maajoukkue siirtyi taloudellisista syistä Vuokattiin, missä Hiihtoliitolla on omaa toimintaa. Muonion Kirin puheenjohtaja Vuopion mielestä Vuokatti häviää alkutalvesta olosuhteissa Olostunturille.

– Vuokatin maastossa on keinoladut ja täällä alkaa olla jo täydet luonnonladut, ja latujen korkeuserot on huomattavasti tasokkaammat kuin Vuokatissa. Näissä pitäisi mennä hiihtäjän etujen mukaisesti.

Tanja Kangosjärvi hyppelee lämpimikseen maalialueella, mutta sekuntikello käy. Hän varmistaa urheilijoille ajan, jos sähköinen ajanotto sattuu pettämään. Tanja Kangosjärvi on ollut talkoolaisena kymmenen vuotta.

– Täällä on aina hauska käydä. Aina pitää saada oikeista töistä vapaata, että pääsee tänne.

Kilpailualueella näkee avuliaita ja innostuneita talkoolaisia. Kari Vuopion mukaan talkooväen haaliminen on vuosi vuodelta hankalampaa ja talkoolaisten keski-ikä alkaa olla jo varovaisen arvion mukaan noin 60-vuotta, vanhimmat ovat noin 80-vuotiaita.

– Intressistä se on kiinni. Et tule tänne silloin, jos et ole yhtään kiinnostunut asiasta. Ne jotka saapuvat ovatkin sitten erittäin innostuneita, yksinkertaistaa Vuopio.

Tanja Kangosjärveä ei pidättele talkoohommista poissa mikään, varsinkaan kun kisat peruttiin vuosi sitten.

– Poltteli päästä tänne tauon jälkeen ja näiden kisojen jälkeen aloittaa aina omankin hiihtokauden, kun näyttää niin mukavalta, huikkaa Kangosjärvi poistuu sekuntikellonsa kanssa maaliviivalle.