Irakilaisella torilla puhutaan nyt pääsystä Eurooppaan Valko-Venäjän kautta – "Lähden pian itsekin", kertoo nuori mies Ylelle Irakissa

Yle vieraili Irakin Kurdistanissa, josta on viime kuukausina lähtenyt tuhansia ihmisiä kohti Eurooppaa. Moni uskoi Valko-Venäjän lupauksiin helposta pääsystä EU-alueelle.

Irakin Kurdistanissa on haettu paljon Turkin viisumeita, kertoo Ylen Antti Kuronen
Irakin Kurdistanissa on haettu paljon Turkin viisumeita, kertoo Ylen Antti Kuronen

RANYA, KURDISTAN Ranyan torilla ei puhuta säästä, vaan siitä, miten päästä Eurooppaan. Penkillä istuva kaveriporukka luettelee reittejä EU:hun, laittomia ja lähes laillisia.

– Ranskan Schengen-viisumin voi ostaa 18 000 dollarilla, Dominikaanisen tasavallan viisumin saa sadallatuhannella, juristiksi valmistunut nuori mies kertoo. Hänen nimensä on Hangaw.

Keväästä alkaen on silti ollut yksi reitti ylitse muiden: Valko-Venäjä.

Hangaw ja Karwan unelmoivat uudesta alusta EU:ssa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

– Parikymmentä sukulaistani on päässyt EU:hun Valko-Venäjän kautta, kertoo vieressä istuva Karwan.

Hangawin mukaan niin moni on lähtenyt Ranyasta, että sen huomaa katukuvasta.

– Lähden itsekin, kunhan tilaisuus avautuu. Vaikka olen juristi, en saa täältä töitä.

Torin laidalla olevien kahviloiden yläkerrassa on liiketiloja. Ne ovat kaikki joko matkatoimistoja tai partureita.

Ranyan keskustori on tapaamispaikka, myös Eurooppaan pyrkiville. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Matkatoimistot kukoistavat

Bawar Muhamed pyörittää matkatoimistoa. Ovenpielessä on Turkish Airlinesin ja Qatar Airwaysin logoja.

– Arvioisin, että Ranyan alueella 3 000–5 000 ihmistä on hakenut Valko-Venäjän viisumeja tänä kesänä.

Se on hämmästyttävä lukumäärä. Ranyan alueella asuu neljännesmiljoona ihmistä.

Laajemmalta Sulemaniyan alueelta on alkukesän jälkeen lähtenyt ainakin kymmenen tuhatta ihmistä. Valtaosa on suunnannut Valko-Venäjälle.

Bawar Muhamed pyörittää yhtä Kurdistanin lukuisista matkatoimistoista. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Ranyan matkatoimistoilla bisnes on käynyt ylikierroksilla.

– Me matkatoimistot haemme laillisia viisumeja ja ostamme lentolippuja. Emme ole salakuljettajia, sanoo Muhamed.

Siirtolaisliike Lähi-idästä Valko-Venäjälle alkoi viime keväänä. Lähtölaukaus oli itsevaltiaan Aljaksandr Lukašenkan ilmoitus, ettei Valko-Venäjä enää estää siirtolaisten pääsyä Liettuan ja Puolan rajoille.

Lukašenka ilmoitti, että raja EU:hun on auki. Hän myös varmisti, (siirryt toiseen palveluun) että ihmiset saavat helposti käsiinsä Valko-Venäjän viisumin Irakin Kurdistanin kaltaisissa paikoissa.

Sosiaalinen media on täynnä salakuljettajien mainoksia. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Sosiaalinen media räjähti

Irakissa sosiaalinen media räjähti. Tieto levisi kulovalkean tavoin maan pohjoisosissa, mistä on vuosikymmeniä lähdetty kohti Eurooppaa.

Muhamedin matkatoimisto on kesän aikana hakenut asiakkailleen Valko-Venäjän viisumeja. Valko-Venäjällä oli edustustot Bagdadissa ja Erbilissä.

Vajaa pari viikkoa sitten Valko-Venäjä lopetti viisumien myöntämisen Irakissa, mutta jätti oven raolleen siirtolaisille. Viisumeja sai edelleen esimerkiksi Turkista ja Dubaista.

– Veljeni on Valko-Venäjällä. Heille järjestin reitin Dubaista Uzbekistaniin, ja sieltä Valko-Venäjälle.

Ranyan sijaitsee Kurdistanin vuoriston kupeessa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Yhdessä vaiheessa viisumien saanti hankaloitui, mutta siihenkin löytyi ratkaisu Valko-Venäjän avustuksella.

– Noin 3 000 dollarilla pystyi hankkimaan virallisen kutsun valkovenäläiseltä yhtiöltä. Sen avulla sai lentää Minskiin, missä viisumi leimattiin passiin.

Valko-Venäjän valtiolliset matkayhtiöt, kuten ZentrKurort (siirryt toiseen palveluun), ovat tiettävästi olleet tärkeimpiä järjestäjiä.

Pohjois-Irakin kurdialueen sijainti on haasteellinen. Kuva: Leena Luotio / Yle

Uusia reittejä etsitään

Pari päivää sitten Turkki esti irakilaisten pääsyn Minskin lennoille. Vaihtoehdoiksi ovat nousseet Dubai ja Damaskos.

– Jos reitit sulkeutuvat, täällä keksitään aina uusia reittejä, Muhamed vakuuttaa.

Näin täälläpäin on aina tehty. Pyritty pois, eteenpäin elämässä.

Sahand Hussein on jo viisi vuotta pyrkinyt EU:hun. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Murheen painama nuori mies astuu matkatoimistoon. Sahand Hussein oli jo Dubaissa astumassa Minskin koneeseen, kun hänet pysäytettiin. Sahand haki viisumia Turkkiin, mutta se evättiin.

– Hain uudestaan Turkin viisumia ja parin päivän päästä saan vastauksen. Jos se evätään, lähden vuorten yli Iraniin ja sieltä Turkkiin.

Tällä kertaa Sahand ei yritä Valko-Venäjälle.

– Talvi on liian rankka, enkä usko, että sieltä pääsee eteenpäin.

Hänellä on toinen reitti. Se on viimeisin puheenaihe.

– Menen laivalla Turkista Italiaan. Se maksaa salakuljettajien avustuksella noin 12 000 dollaria.

Sahandin mukaan Kreikkaan ei kannata yrittää, koska sieltä on lähes mahdotonta päästä EU-alueelle. Italiasta sen sijaan voi jatkaa junalla Ranskaan tai Saksaan.

Sahandin matkan kustantaa Britanniassa asuva henkilö, jolle Sahandin on mentävä töihin, kunnes velka on maksettu pois.

– Lähden vaikka Afganistaniin, kunhan ei tarvitse jäädä tänne, sanoo Sahand.

Ranyan keskustassa torikauppa jatkuu talouskurimuksesta huolimatta. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Salakuljetus toimii vaivatta

Kurdien siirtolaisketju EU:hun on hioutunut vuosien saatossa. Kun uusi reitti avautuu, siihen tartutaan nopeasti.

Valko-Venäjältä salakuljettajat vievät ihmisiä Puolaan, Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan. Joka rajalla odottaa uusi kontakti ja auto.

Salakuljettajat ovat yleensä kotikulmilta, sukulaisen sukulaisia tai tutuntuttuja. Salakuljettajien numerot kulkevat kädestä käteen.

Myös maksuliikenne on saumatonta. Asiakas antaa rahat luotetulle kolmannelle osapuolelle, joka maksaa salakuljettajille, kun tehtävä on suoritettu.

Karwan kertoo ylpeänä, että kymmenen sukulaista on päässyt Britanniaan. Ilmeisesti kumiveneellä.

– Siellä he nyt ovat, määränpäässä, nuorimies sanoo innostuneesti.

Ranyassa Britannia on ykköskohde, Saksa on kakkonen, Karwan ja Hangaw vakuuttavat.

Karwan näyttää videon, jossa hänen sukulaisensa on otettu kiinni Englannin kanaalissa. Heidät palautettiin Ranskaan, mutta toisella yrittämällä he onnistuivat ylittämään Englannin kanaalin, ilmeisesti kumiveneellä. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Kotiseutu köyhtyy

Ranyan kadut ovat hiljaiset, nuoria miehiä näkyy vain vähän. Ennen täällä oli vilkasta, ja kaupunki oli Kurdistanin ylpeydenaihe.

Kurdien kapina Saddam Husseinia vastaan alkoi täältä 30 vuotta sitten. Kurdit saavuttivat pitkälle menevän autonomian Yhdysvaltojen avulla. Täällä ihannoidaan edelleen Yhdysvaltoja ja EU-maita.

– Emme saavuttaneet kaikkia unelmia, Yasin Khidr toteaa vakavasti.

Khidr on parlamentin opposition jäsen. Siksi hän uskaltaa arvostella valtapuolueita.

– Kurdistan ei ole demokratia. Kukaan ei pärjää täällä ilman kontakteja puolueisiin. Valtiolta ei kerta kaikkiaan saa töitä.

Oppositiopoliitikko Yasin Khidr on pettynyt Kurdistanin poliittiseen eliittiin. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Kaksi puoluetta johtaa Kurdistania, ja niiden taustalla on kaksi sukua. Erbilin alue on kurdien demokraattisen puolueen KDP:n hallinnassa, Sulaimania kurdien isänmaallisen liiton PUK:n. Kurdistanin öljy- ja kaasutulot valuvat näiden harvojen taskuihin.

– Yhteiskunnan peruspalvelut eivät toimi. Julkinen sairaanhoito ja koulutus on todella heikkoa, sanoo Khidr.

Tiesi, että matka EU:hun vaarallinen

Yksi torilla olevista miehistä, joka haluaa pysyä nimettömänä, soittaa ystävälleen Valko-Venäjällä. Puhelimessa ystävä kertoo, että siirtolaisia kohdellaan kovakouraisesti Valko-Venäjällä, Puolassa ja Liettuassa.

– Esimerkiksi Liettuassa meitä lyötiin sähköpampuilla, kun meidät työnnettiin takaisin Valko-Venäjälle, onnistuimme pääsemään kävellen takaisiin Minskiin.

Hän tiesi, että matka EU:hun on vaarallinen.

Kurdimies palasi Puolan ja Liettuan rajalta Minskiin. Kurdistaniin hän ei aio palata. Kuva: Antti Kuronen / Yle

– Ne, jotka ovat nyt rajalla, “viidakossa”, eivät halua käyttää salakuljettajia. He uskovat pääsevänsä joukolla läpi. Jos se ei onnistu, he maksavat salakuljettajille ja pääsevät sillä tavalla eteenpäin.

Hän vakuuttaa, ettei paluu Kurdistaniin ole vaihtoehto.

Kurdistanin naapurit Iran, Turkki, Irakin Bagdad ja Syyria asennoituvat kaikki vihamielisesti Kurdistaniin. Lisäksi terrorijärjestö Isis hallitsi Mosulia aivan Kurdistanin rajalla.

Konfliktien ja öljynhinnan romahduksen seurauksena Kurdistanin talous sukelsi vuoden 2014 jälkeen.

Viranomaiset ovat voimattomia

Kurdistanin välit Bagdadiin ovat kärjistyneet. Kurdistan ei ole vuosikausiin saanut Bagdadista sille kuuluvia varoja valtion budjetista.

Turkki tekee ilmaiskuja Kurdistanin raja-alueille, jossa Turkin kurdien PKK-liikkeellä on tukikohtia. Osa Valko-Venäjälle lähteneistä on paennut tulituksen kohteeksi joutuneista kylistä.

– On vaikea rakentaa tulevaisuutta, kun ei tiedä, mitä vuoden päästä tapahtuu. Voit menettää kaiken, jos turvallisuustilanne romahtaa, Khidr sanoo.

Kurdistanin sisäinen turvallisuus on silti huomattavasti muuta Irakia parempi.

Ranyan poliisin tiedottaja Shorish Ismael ei usko, että muuttoliikettä voi pysäyttää. Aina löytyy uusia reittejä. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Ranyan poliisin tiedottaja, Shorish Ismael, on myös tullut torille.

– Miten voisimme pysäyttää muuttoliikkeen? Kaikki unelmoivat lähtemisestä ja aina löytyy uusia reittejä. Vaikka kaikki reitit suljettaisiin, täältä voisi aina yrittää vuorten yli Iraniin tai Turkkiin.

18-vuotiaan mekaanikon kaverit ovat lähteneet kohti Eurooppaa. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Kivenheiton päässä torilta 18-vuotias mekaanikko rassaa moottoripyörää. Hänen koulustaan monet ovat lähteneet.

– Lähtisin itsekin, jos vain olisi rahaa. Täällä monilla perheillä kaikki rahat menevät vuokraan. Juuri mitään ei jää yli, sanoo Pashew Nabi.

Lue lisää: