Hyppää sisältöön

Metsää omistavat naiset perustivat Facebook-ryhmän, koska "miesten puheista ei saanut tolkkua" – naisiin suhtaudutaan alentuvasti metsänomistajina

Melkein puolet metsänomistajista on naisia. Silti naiset kokevat, että heidät sivuutetaan metsää koskevissa keskusteluissa.  Naismetsänomistajien someryhmä syntyi tarpeesta verkostoitua ja jakaa tietoa.

Päivi Kankaanmäki, Terhi Mäkinen ja Päivi Korhonen kannattelevat nuoren männyn runkoa metsässä Hämeenlinnan Evolla.
Yksi Ladyforest-ryhmän perustajista, Päivi Korhonen kaataa Lammin Evolla nuoren männyn ja toiset Terhi Mäkinen sekä Päivi Kankaanmäki seuraavat työtä. Mäkinen ja Korhonen ovat ammatiltaan metsäopettajia ja someryhmän ylläpitäjiä. Ryhmän kolmas perustaja, Päivi Kankaanmäki on fysioterapeutti. Hän katsoo metsää erityisesti virkistyksen ja liikunnan näkökulmasta. Video: Janne Nykänen ja Kati Turtola.

Päivi Kankaanmäki huomasi yhteisillä metsäretkillä, ettei hän ymmärtänyt mitään metsäopettajina työskentelevien ystäviensä Päivi Korhosen ja Terhi “Tiiti” Mäkisen metsäjutuista. Siitä huolimatta, että hän on itsekin metsänomistaja. Näin sai alkunsa naismetsänomistajien Facebook-ryhmä Ladyforest.

– Ruvettiin miettimään, että meitä on varmaan monta muuta samanlaista kuin minä, jotka erottavat kuusen männystä ja haluaisivat tietää enemmän, kertoo Kankaanmäki.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 632 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Heistä reilut 40 prosenttia on naisia. Luvussa on mukana metsänomistus yksin, yhdessä puolison kanssa, yhtymän tai kuolinpesän jäsenenä. Viime vuosina naisten osuus metsänomistajista on pysynyt vakiona, mutta pidemmällä aikavälillä se on kasvanut.

Päivi Korhonen sanoo huomanneensa, että moni nainen kokee edelleen tulevansa ohitetuksi metsäasioissa.

– Jos puoliso on mukana puukaupoilla, ostaja puhuu miehelle, vaikka nainen olisi metsänomistaja, sanoo Korhonen.

Miksi naisten omaa someryhmää tarvitaan?

Muun muassa nuoria metsänomistajia käsittelevässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) on noussut esiin, että nuoret naiset ovat kokeneet perinteiset metsänomistajille suunnatut tilaisuudet miesvaltaisina. Sellaisina, ettei nuori ja nainen tohdi kysyä ”tyhmiä kysymyksiä”. He toivovat uudenlaisia kanavia ja foorumeita metsänomistajuuden vahvistamiseksi, kertoo yliopistotutkija Nina Tokola Itä-Suomen yliopistosta.

Ladyforest-ryhmän perustajat unelmoivat maailmasta, jossa naisten oma ryhmä kävisi tarpeettomaksi. Olisi yksi yhteinen ryhmä, jonka kaikki tuntisivat omakseen sukupuoleen katsomatta. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Tokolan mukaan nuorille naispuolisille metsänomistajille toivottiin myös omia koulutustilaisuuksia. Yleensäkin kaivattiin moniäänisyyttä koulutustilaisuuksiin: eri ikäisiä ja sukupuolisia osallistujia.

Naismetsänomistajien FB-ryhmän ylläpitäjät ovat tehneet samoja huomioita. Metsäasioissa on lisättävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta metsänomistajien kesken. Naisten on rohkaistuttava osallistumaan keskusteluihin erilaisilla metsäfoorumeilla.

– Koulutustapahtumissa ei uskalleta kysyä niitä tyhmiä kysymyksiä, sanoo Korhonen.

Mies vastaa kyselyyn, vaikka omistaja olisi nainen

Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston Metsänomistaja 2020-projektissa (siirryt toiseen palveluun) vierailevana tutkijana työskentelevän Heimo Karppisen (MTT) mielestä kuulostaa uskottavalta, että naismetsänomistajat kokevat joutuvansa sivuutetuiksi.

– Ala on edelleen miesten dominoima. Esimerkiksi metsänomistajille lähetettyyn kyselyyn vastaa useimmiten mies, vaikka omistaja olisi nainen.

Karppisen mukaan ilmiö näkyy myös kansainvälisesti. Hän kertoo esimerkin Yhdysvalloista. Siellä naiset ovat tehneet verkostoja, joissa on naispuolinen neuvoja.

– Koetaan helpommaksi kysyä häneltä, sanoo Karppinen.

Jatkuva kasvatus ja metsän monimuotoisuus nousevat näinä päivinä usein esille someryhmän kysymyksissä. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Verkostoituminen ja vertaistuki

Vuonna 2017 perustetussa Ladyforest-ryhmässä on nyt 1 500 jäsentä. Keskusteluissa puidaan metsään liittyviä asioita laidasta laitaan. Ryhmäläisten joukossa on runsaasti alan asiantuntemusta ja vastaukset kysymyksiin ropsahtavat nopeasti.

Tänä päivänä kiinnostaa esimerkiksi metsän monimuotoisuus. Samoin jatkuva kasvatus herättää ryhmässä runsaasti kysymyksiä. Monipuolinen aiheiden kirjo on ylläpitäjien mielestä rikkaus.

– Joku on hankkimassa omaa sahaa itselleen. Hän kyselee hintoja ja sitä, minkälainen kannattaisi ostaa tai onko akkusaha hyvä. On myös paljon puun myyntiin liittyviä kysymyksiä, kertoo Terhi Mäkinen.

Opettaessaan metsänomistajia Päivi Korhonen on huomannut, että viime aikoina metsää koskevissa asioissa keskusteluilmapiiri on vapautunut.

– Kai meidän unelma on sellainen maailma, että ei tarvitse olla erikseen naisille tällaista ryhmää. Olisi kaikille yhteinen, sanoo Päivi Korhonen.

Lue lisää: