Hyppää sisältöön

Milla Vaara, 24, selätti lukivaikeudet, vaikka alakoulussa opetus meni yli hilseen: "Et ole tyhmä tai laiska, opit vaan eri tavalla"

Lukivaikeudet voivat jäädä huomaamatta, kun kouluarjessa nousee muitakin ongelmia. Asia on kuitenkin vakava, sillä lukivaikeus voi aiheuttaa kiusaamista, syrjäytymistä ja vaikuttaa opiskeluissa.

"Et ole tyhmä etkä laiska, vaikka sinulla on lukivaikeus"
"Et ole tyhmä etkä laiska, vaikka sinulla on lukivaikeus"

Turkulaista Milla Vaaraa jännittää yhä ääneen lukeminen. Hän on valmistautunut Ylen haastatteluun huolellisesti ja kirjoittanut vihkoonsa vastauksia ennalta saamiinsa kysymyksiin.

Vaaran lukivaikeus huomattiin jo esikoulussa, ja hän kannustaa muitakin kovasti selättämään vaikeudet.

– Meillä oli ala-asteella paljon ääneen lukemista. Minua kiusattiin, kun luin tönkösti. Huomasin, että minun oli vaikeaa ymmärtää kieltä. Kaikki meni yli hilseen, mitä opettaja selitti. Vaikka ala-aste oli vaikea, yläasteelta sain melkein kympin paperit, kertoo Vaara.

Edelleen lukivaikeus haittaa Vaaran opiskelua jonkin verran. Hänen on esimerkiksi vaikeaa arvioida, miten pitkä aika tehtävien tekemiseen menee.

– Kuullun ymmärtäminen on edelleen huonoa. Esimerkiksi, kun joku luettelee rekisterikilpiä tai puhelinnumeroita, minun on vaikeaa muistaa niitä. Harvoin tulee luettua pitkiä romaaneja.

Lukimat.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivuston mukaan lukivaikeus koskee erilaisten arvioiden mukaan 5–10 prosenttia ikäluokasta.

Milla Vaara toivoo armoa opettajiltaan

Milla Vaara opiskelee parhaillaan Turun ammattikorkeakoulussa hammastekniikkaa. Hän toivoo armoa opettajilta. Lukivaikeus testattiin häneltä lukion ensimmäisellä luokalla, kun hän pyysi sitä itse ylioppilaskirjoituksia varten.

AMK:ssa opiskelu on itsenäistä. Opiskelijan oletetaan itse hankkivan apukeinoja, kuten äänikirjoja. Opiskelu vaatii paljon työtä, kun esimerkiksi anatomian termistöjä pitää opetella kolmella kielellä.

– Toivon armoa kirjoitusvirheisiin. Opettajat eivät vieläkään koe, että lukivaikeus valtuuttaa helpotuksiin. Se voi oikeasti vaikuttaa numeroihin, vaikka yrittäisi opiskella tosi kovasti.

Erityisopettaja Armi Lumiharju toivoo lisää huomiota lukivaikeuksiin. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Erityisopettaja toivoo lisää huomiota lukivaikeuksille

Erityisopettaja Armi Lumiharju on työskennellyt lukivaikeuksien parissa noin 30 vuoden ajan. Hän opettaa parhaillaan Naantalin Maijamäen koulussa kahdeksasluokkalaisia.

Lumivaaran mielestä lukivaikeudet jäävät nykyään kouluissa muiden ongelmien varjoon.

– Aika menee pitkälti kaikkeen muuhun kuin kirjoittamisen ja lukemisen opettamiseen. Me erityisopettajat opetamme ehkä liian paljon muita aineita ja käytämme aikaa muiden ongelmien ratkaisemiseen, pohtii Lumiharju.

Lumiharju kertoo, että yleisesti lukivaikeuksia on kolmella tai neljällä oppilaalla luokkaa kohden. Naantalissa jokaisen luokkatason oppilaat tutkitaan erilaisten ryhmätestien avulla peruskoulun aikana, ja lukivaikeudesta tulee merkintä kouluviestintäjärjestelmä Wilmaan. On tärkeää, että asiasta tiedotetaan.

Kun oppilas tarvitsee lukilausunnon (siirryt toiseen palveluun) koulun jälkeistä elämää varten, erityisopettaja tekee laajemmat testit. Lumiharju kannustaa oppilaita hankkimaan lukilausunnon.

– Sitä voi käyttää vaikka mopo- ja ajokorttia haettaessa. Sen avulla saa lisäaikaa vastauksien tekoon. Yksityiseltä sektorilta lukilausunnon hankkiminen on vaikeaa ja kallista, kertoo Lumiharju.

Oleellista on löytää oikea tapa tukea oppilasta

Lukivaikeuden huomaa yleensä ykkös- tai kakkosluokalla, kun oppilas ei opi lukemaan ja kirjoittamaan. Jotkut jopa kertaavat kakkosluokan. Kielten oppiminen, matematiikan sanalliset tehtävät sekä fysiikka ja kemia voivat olla vaikeita lukivaikeuksisille.

Erityisopettaja Armi Lumiharjun mukaan on oleellista, minkälaista tukea ja huomiota lapsi saa.

– Kun lapsella on lukivaikeus, hänen on vaikeaa saada kirjoitettua esimerkiksi englannin sanoja oikein. Jos opettaja näkee, että väärin kirjoitettu sana on oikea, opettaja voi hyväksyä sen ja antaa vaikka osan pisteistä.

Lumiharju kannustaa ottamaan yhteyttä erityisopettajiin ja rehtoriin, jotta oppilas saa tukiopetusta ja erityisopetusta.

Milla Vaara (vas.) ja Hannele Vaara toimivat molemmat Varsinais-Suomen Dysleksia -yhdistyksessä ja kertovat mielellään kokemuksiaan lukivaikeudesta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Vanhempien tuki on tärkeää

Milla Vaaran äidille, Hannele Vaaralle, lukivaikeudet ovat tulleet tutuiksi. Kahdella kolmesta tyttärestä on diagnosoitu lukivaikeus. Hän myöntää, että vanhemmat alkoivat kovasti etsiä syitä lukivaikeuksiin.

– Totta kai sitä mietti, onko suvussa ollut vastaavia asioita. Itselläni en ole huomannut lukivaikeutta. Millan kohdalla läksyjen tekeminen oli vaikeaa. Hän jopa rupesi itkemään, kun tehtiin läksyjä, kertoo Hannele Vaara.

Hän kannustaa vanhempia tukemaan lapsia, sillä lukivaikeus vaikuttaa lapsen itsetuntoon.

– Vanhemmilta vaaditaan hyvin paljon kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, että he jaksavat kannustaa lasta. Lapsen vahvuuksiin pitää kiinnittää huomiota ja kertoa, missä hän on hyvä.

Hannele Vaara toimii Varsinais-Suomen Dysleksia -yhdistyksessä ja oli muun muassa Turun Kirjamessuilla jakamassa tietoa lukivaikeuksista.

Vertaistuen merkitys on tärkeää. Monet aikuisetkin ovat tulleet kertomaan omista lukivaikeuksistaan.

– Olen huolissani koulun tukitoimien riittävyydestä. Puhutaan paljon kuraattoreista ja psykologeista, mutta löytyykö heitä sitten todella.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.11. kello 23.

Lue lisää: