Timo Liimataisen 30 vuoden ura maitotilallisena päättyi kesällä, ja olo on nyt huojentunut – moni maatila sinnittelee, vaikka voimat alkaisivat ehtyä

Maatalouden ahdinko näyttää tänä vuonna kiihdyttävän maitotilojen lopettamishaluja. Monen yrittäjän henkinen kuormitus on kovaa ja tulot vähäiset, mutta silti lopettamispäätös on vaikea.

Timo Liimatainen hyvästeli lypsykarjansa elokuussa 2021. Kuva: Virpi Kotilainen / Yle

Pellolla käyskentelevät lypsylehmät kuuluvat ihmisten mielikuvissa edelleen maalaismaisemaan.

Näky käy kuitenkin aina vain harvinaisemmaksi. Vuosittain sadat viljelijät luopuvat karjanpidosta, ja kato käy erityisesti maitotiloilla.

Viitasaarelainen Timo Liimatainen, 60, ehti olla maitotilallinen tasan puolet elämästään.

Lypsykarjanhoito on sitovaa työtä, etenkin Timon kaltaiselle yksinyrittäjälle. Kuva: Jaana Polamo / Yle

30 vuoden tinki tuli täyteen tämän vuoden elokuussa, kun Timo luopui lypsykarjastaan ja pisti navetan oven säppiin.

Voimat alkoivat ehtyä

Timo ei olisi välttämättä lopettanut etuajassa eli ennen virallista eläkeikäänsä, ellei Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan Välitä viljelijästä -projektin työkykykoordinaattori Eila Eerola olisi kannustanut häntä siihen.

Eerola sanoo, että tilallisen jaksamista syö muun muassa jatkuva muutos, jonka vauhdissa on vaikea pysyä.

Melan Välitä viljelijästä -projektin tukihenkilö Eila Eerola on kahden vuoden ajan ollut Timon apuna luopumisaikataulun suunnittelussa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Tällä hetkellä moni viljelijä miettii, riittääkö jaksaminen seuraavan EU-tukikauden yli, Eerola toteaa.

Eila Eerola näki sen, mitä Timo ei tiiviiltä työtahdiltaan itse ehtinyt huomaamaan: yksinyrittäjän voimat alkoivat ehtyä.

Ympäri vuoden ja vuorokauden sitova karjanhoito kävi vuosi vuodelta raskaammaksi sekä fyysisesti että henkisesti.

Osa Timon lehmistä sai uuden kodin toiselta tilalta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Lypsykarjatiloilla henkinen kuormitus kovaa

Tilanne on tuttu monelle karjatilalliselle, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan teettämä työhyvinvointia mittaava Tyhy-barometri.

Jo muutaman vuoden ajan kyselystä on käynyt ilmi, että maatalouden tuotantosuunnista eniten henkistä kuormitusta koetaan lypsykarjatiloilla.

Tyhy-barometrin mukaan lypsykarjatilalliset kokevat lisäksi hieman enemmän stressiä ja hivenen vähemmän työtyytyväisyyttä kuin muut maatalousyrittäjät.

Tämän vuoden mittauksessa 59 prosenttia kyselyyn vastanneista lypsykarjatilallisista kertoi kokevansa psyykkistä oireilua, erityisesti väsymystä ja voimattomuutta.

Uuden vasikan syntymä on aina suuri ilon aihe karjatilalla, Timo Liimatainen sanoo. Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Tämä on yhteydessä siihen, että työ on sitovaa. Lypsykarjatilalliset kokevat myöskin palautuvansa huonoimmin työstä, toteaa Melan työkykypalvelujen yksikönpäällikkö Pirjo Saari.

Maitotilalla väsymystä aiheuttaa Saaren mukaan kierre, jossa yöunet sekä lomat jäävät vähäisiksi eikä palautumiseen jää näin aikaa.

Tuottajahinta ei nouse, vaikka kustannukset kasvavat

Väsymys ei ollut ainoa syy, miksi Timo Liimatainen luopui lehmistä. Vaa'an kallisti lopettamisen puolelle myös se, että työstä saatava tulo ei enää kannustanut jatkamaan.

Timon navetan kaltaiset pienet parsinavetat ovat jäämässä historiaan. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Maitotiliä on Timon mukaan pienentänyt muun muassa se, että Valio siirtyi viime vuonna maidon sopimushinnoitteluun (siirryt toiseen palveluun).

Kannattavuusongelmat ovatkin lypsytilojen vähenemisen tärkeimpiä syitä.

Maatilan kannattavuutta kuvaava kerroin on tasan yksi silloin, kun kokonaistuotto kattaa kustannukset. Maitotilojen kannattavuuskerroin on jo vuosia jäänyt paljon tätä pienemmäksi, ja nyt näkymät ovat Luonnonvarakeskus Luken mukaan synkkenemässä (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet - eli polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hinta kallistunut - maidon tuottajahinta on junnannut paikallaan (siirryt toiseen palveluun).

Vanhassa karjasuojassa työ on raskaampaa kuin modernissa robottinavetassa. Kuva: Virpi Kotilainen / Yle

Moni yrittäjä sinnittelee

Maitotilojen määrä on jo pitkään puolittunut kymmenen vuoden välein.

Vuonna 2020 Suomessa oli noin 5300 maitotilaa. Johtava asiantuntija Jaana Kiljunen ProAgriasta arvioi, että lopettamistahti on tänä vuonna hieman kiihtynyt.

– Jos normivuonna sellaiset 5–7 prosenttia yrittäjistä lopettaa, niin tänä vuonna voidaan mennä tuonne 8–9 prosenttiin.

Kiljunen sanoo, että kymmenen vuoden päästä Suomessa on noin 2500 maitotilaa, jos kehitys jatkuu samansuuntaisena.

Samalla maidontuotanto automatisoituu ja tilakoko suurenee. MTK kertoo, että suomalaisella maitotilalla oli vuonna 2020 keskimäärin 49 lypsylehmää.

Moni maatalousyrittäjä kuitenkin sinnittelee, vaikka tilanpito ei enää kannatakaan. Usein syynä on se, että tilalla on tehty lainarahalla isoja investointeja, rakennettu esimerkiksi uusi navetta tai hankittu kallis traktori, eikä lopettaminen ole lainataakan takia mahdollista.

Joka lypsykertaa varten Timon oli sytytettävä tulet karjakeittiön padan alle veden kuumennusta varten. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Elämä kantaa lopettamisen jälkeen

Timo Liimataisen navetassa on enimmillään ollut parikymmentä lehmää, viimeisenä kesänä puolet vähemmän. Rakennukset ja työvälineet traktoria myöten olivat vanhoja.

Koska isoja investointeja ei ollut tehty vuosikymmeniin, tila oli velaton, mikä helpotti lopettamista.

Lopettamispäätöstä piti silti kypsytellä pari vuotta. Eniten Liimataista huolestutti se, miten hän pärjää taloudellisesti sitten, kun maitotiliä ei enää tule.

Vuorilahden kylän viimeisten lehmien viimeinen matka suuntautui teurastamolle Outokumpuun. Karjanautoa kuljettivat Marko Kupari ja Sami Elfvengren. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Ensimmäiset kuukaudet ilman karjaa ovat antaneet uskoa siihen, että elämä kantaa.

– Olo on huojentunut, hän sanoo marraskuussa.

Taloudellisestikin Timo sanoo pärjäävänsä. Tällä hetkellä elannon turvaavat lähinnä säästöt, pienet peltotulot ja satunnaiset työt.

Jonkin verran tuloja hän on saanut myös myymällä tarpeettomaksi käyneitä laitteita netin kautta. Esimerkiksi maitosäiliö palvelee nyt toisella puolella Suomea sahdintuotantovälineenä.

Yle Jyväskylä seurasi Timo Liimataisen karjatilallisen elämää puolen vuoden ajanjaksolla maaliskuusta elokuuhun.

Lehmä hamuaa pellolla seisovan Timo Liimataisen niskaa. Liimatainen hymyilee.
Dokumentin Timo ja kylän viimeiset lehmät voit katsoa Yle Areenasta.