Savossa ihmiset voivat huonosti, mutta kunnissa on ollut vaikeuksia hyväksyä siitä kertovia karuja lukuja – nyt ongelma koetetaan ratkaista

Pohjois-Savossa on alkanut 10 vuotta kestävä Mieliteko-ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten mielen hyvinvointia alueella.

Pitkään Englannissa asunut kuopiolaislähtöinen Helena Edwards ihmettelee entisen kotikaupunkinsa tilannetta. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Pohjois-Savossa sulatellaan tietoja, joiden mukaan alueella asuvien ihmisten mielen hyvinvointi ei ole parhaalla mahdollisella tolalla.

Pohjois-Savo on Suomen sairastavin alue. Karuja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielialaan liittyviä lukuja on kerrottu kunnissa elokuussa käynnistyneen Mieliteko-ohjelman nimissä. Pitkään valmistellun ohjelman tavoite on kääntää suunta paremmaksi kymmenen vuoden aikana.

Edessä on melkoinen urakka. Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies myöntää, että paikoin ihmiset ovat nikotelleet kuunnellessaan THL:n lukuja. Kuntia kiertäneet hanketyöntekijät ovat joutuneet selittämään niiden todella pitävän paikkansa.

Toisaalta heidät on otettu vastaan kuin ratkaisuna oman kunnan ongelmiin. Kunnissa on selvästi huutava tarve saada apua.

Mitä pienempi luku on, sitä parempi tilanne on alueella. Pohjois-Savon ja Kuopion lukemat ovat Suomen korkeimmat. Kuva: Grafiikka: Antti Karhunen / Yle

Ikävää ykkössijaa vahvistavat vielä tiedot siitä, että pohjoissavolaisista on eniten Suomessa ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä mielen pahoinvoinnin takia ja Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella tehdään enemmän itsemurhia kuin muualla maassa.

Mieliteko-ohjelma alkoi vasta elokuussa 2021, joten kymmenvuotiseksi suunniteltu hanke on vasta alussa. Kuvassa johtaja Helena Länsimies. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Mielen ongelmat vaikuttavat suoraan tai välillisesti Pohjois-Savon elinkeinoelämään, sote-menoihin ja kykyyn toimia ja kehittyä. Voisi sanoa, että ohjelman käsissä on alueen koko tulevaisuus.

Syytä huonoon tilanteeseen ei kannata etsiä

Sitä, miksi tilanne on näin huono, ei tiedetä. Kunnissa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että oikeastaan taustalla on koko kulttuuri, jossa Savossa eletään.

– Syytä ei olla löydetty, eikä sen etsimiseen kannata edes käyttää aikaa, Länsimies sanoo.

Mieliteko-ohjelman tavoitteena on yksinkertaisesti parantaa pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia ja terveyttä.

– Sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä, Länsimies kertoo.

Äskettäin Kuopioon muuttanutta Terhi Lassilaa THL:n indeksiluvut huolestuttavat. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Töitä aiotaan tehdä hartiavoimin, mutta haaste kohdistuu kaikkiin alueen asukkaisiin.

– Valtava kulttuurinen muutos ei voi olla muutaman hanketyöntekijän varassa, Länsimies sanoo

Mieliteko-ohjelma haluaa kaikki mukaan tekemään mielen hyvinvoinnin eteen pieniä arkipäiväisiä tekoja.

– Se vaatii ihmisiltä asenteen ja toiminnan muutosta, Länsimies toteaa.

Lähes kaikki Pohjois-Savon kunnat ovat sitoutuneet mukaan ohjelmaan. Vain Vesanto ja Rautavaara jättäytyivät ulkopuolelle. Rahasta toteutuminen ei ole kiinni. Rahoitusta on myönnetty nyt kahdelle ensimmäiselle vuodelle kaikkiaan 3,4 miljoonaa euroa.

Toteuttajien ja kuntien rahoitusosuus on 20 prosenttia. Loput kustantaa EU ja valtio.

Eletäänkö Kuopiossa liikaa omissa oloissaan?

Aurinkoisena marraskuun päivänä Kuopion Brahenpuistossa vastaan tulevat kuopiolaiset uskovat huonon tilanteen johtuvan koronapandemiasta, voimakkaasta yksilöllisyyden ajasta ja yksinäisyydestä.

24 vuotta sitten Kuopiosta Englantiin muuttanut Helena Edwards uskoo myös pitkän ja pimeän talven vaikuttavan mieleen. Savon ja Kuopion sija korkeimmalla mielenterveysongelmien indeksiluvulla kuitenkin yllättää.

– Sitä en kyllä ymmärrä, koska täällä on todella kaunis luonto, paljon liikkumismahdollisuuksia, ja kulttuuria myös, Edwards sanoo.

Kaarina Kokko ulkoilee yhdessä iäkkään Jenny Miettisen kanssa.

– Ei se toisaalta yllätä yhtään, että näin on, Kokko toteaa

Hän uskoo ihmisten eriytymisen olevan mielen pahoinvoinnin takana.

Miettinen on kohdannut elämänsä aikana ihmisiä, jotka ovat taistelleet oman mielensä kanssa. Elämänkokemus on tuonut mukanaan ymmärrystä.

– Ihminen ei ole kiveä, hän sanoo.

Kaarina Kokko ulkoilee Jenny Miettisen kanssa Kuopion Brahenpuistossa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Osallistu keskusteluun. Miksi Pohjois-Savossa voidaan niin huonosti ja mitä tilanteelle voidaan tehdä? Keskustelu on avoinna 17.11. klo 23.00 saakka.

Lue lisää aiheesta: