Lapin rajan apulaiskomentaja Janne Kurvinen: Vuosien 2015–2016 kaltainen pakolaisvirta Lappiin "ei hirveän todennäköinen"

Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen ei pidä todennäköisenä, että nyt Lähi-idästä liikkeelle lähteneet siirtolaiset tulisivat suuremmissa määrin Suomeen vuosien 2015–2016 tavoin.

Lapin Rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen ei pidä nyt todennäköisenä suurta pakolaisvirtaa Lappiin. Kuva: Sauli Antikainen / Yle

Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen pitää epätodennäköisenä, että Lähi-idästä liikkeelle lähteneet siirtolaiset tulisivat Euroopan sisärajoilta vuosien 2015-2016 laajuudessa Lappiin. Tuolloin Suomeen tuli Tornion kautta yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

– Sen jälkeen kun 2015 ja 2016 oli tämä ilmiö, sen jälkeen on tapahtunut aika paljon Euroopan sisällä.

Saksalaislehti Die Welt kertoi aiemmin, että Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olevien pakolaisten pääkohdemaat EU:ssa olisivat Suomi ja Saksa.

Ulkorajoilla tilanne on toinen. Vuosina 2015–2016 EU:n ulkorajalta Venäjältä tuli Raja-Joosepin ja Sallan kautta parisen tuhatta turvapaikanhakijaa.

– Mitä tulee ulkorajoille ja mitä ollaan nähty, niin kaikkihan on mahdollista. En pitäisi sitäkään vielä hirveän todennäköisenä, että sitä kautta tulisi Lähi-idän siirtolaisia, arvioi Janne Kurvinen.

Turkish Airlines aloittaa piakkoin suorat lennot Istanbulista Rovaniemelle. Tämä on huomioitu jo rajavartiolaitoksessa.

– Kun lentoreitti suuntautuu yhdeltä potentiaalisesta luvattoman maahantulon kohdealueelta, niin aina se otetaan seurantaan. Meillä tehdään riskianalyysejä ja siihen kohdistetaan sitten ehkä valvontaa eri lailla, toteaa Janne Kurvinen.

Kynnys valvonnan palauttamiseen on alempi

Vuosien 2015 ja 2016 aikana sekä heti sen jälkeen, useat EU-jäsenvaltiot palauttivat tilapäisesti käyttöön sisärajoillensa valvontaa ja tarkastuksia EU komission poikkeusluvalla.

Esimerkiksi Itävalta, Saksa, Belgia, Ruotsi ja Tanska palauttivat sisärajavalvonnan 2016 ja jatkoivat sitä pitkään. Tämä hillitsi siirtolaisten liikehdintää EU:n sisällä, mukaan lukien Suomeen sisärajojen kautta saapuvien osalta.

Janne Kurvisen mukaan ehkä oleellisin muutos EU:ssa 2015–2016 jälkeen on se, että Schengen-alueen jäsenvaltioiden herkkyys palauttaa rajavalvonta väliaikaisesti sisärajoille on aikaisempaa suurempi.

Valvonnan palautusten perusteena on ollut esimerkiksi Tanskassa äkillisesti muuttunut turvallisuustilanne, kuten turvapaikkahakijatilanne 2016 tai vuoden 2019 terroriuhka.

– Aina kun muualla EU:ssa palautetaan rajavalvontaa sisärajoille väliaikaisesti, se vaikuttaa myös koko EU:n sisällä siirtolaisten liikkumiseen. Tämä puolestaan heijastuu sisärajojen kautta Suomeen saapuvien siirtolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrään, koska pääreitit sisärajojen kautta Suomeen kulkevat muiden, eteläisten Schengen-alueen jäsenvaltioiden kautta.