Yliopistojen valintakokeisiin iso uudistus – pääsykokeista tulee sähköisiä, kokeiden määrä vähenee ja eri aloille tulee yhteisiä kokeita

Kokeiden määrää halutaan karsia, sillä nykyjärjestelmä on liian raskas hakijoille ja yliopistoille. Todistusvalinnan kriteereihin voi tulla muutoksia vuonna 2026.

Osa pääsykokeista järjestettiin sähköisinä jo viime keväänä. Otaniemessä kokeeseen jonottaneet tavoittelivat paikkaa Aalto-yliopistossa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Yliopistot ovat sopineet, että valintakokeet muuttuvat sähköisiksi. Vuoteen 2025 mennessä useilla aloilla on yhteiset digitaaliset kokeet, jotka sisältävät alakohtaisia osioita.

Yliopistojen koulutusvararehtorit ovat linjanneet (siirryt toiseen palveluun) myös, että valintakokeiden määrää vähennetään merkittävästi. Useat yhteisvalintaa käyttävät alat toteuttavat kokeensa digitaalisina jo ensi keväänä.

Lääketieteellisten alojen ja biolääketieteen yhteisvalinta, biokemia ja molekyylibiotieteet sekä psykologia ja logopedia järjestävät tuolloin kokeensa digitaalisena ensimmäistä kertaa.

Kasvatustieteellisellä alalla, biologiassa ja ympäristötieteissä, farmasiassa, maantieteessä, metsätieteessä sekä tietojenkäsittelytieteessä valintakoe järjestettiin digitaalisena viime keväänä ja käytäntö jatkuu näillä aloilla.

Loppuvuoden aikana selviää, onko vielä muillakin aloilla mahdollisuuksia järjestää koe digitaalisena.

Petri Suomala

– Loppuvuoden aikana selviää, onko vielä muillakin aloilla mahdollisuuksia järjestää koe digitaalisena, sanoo Unifin (siirryt toiseen palveluun)opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala.

Yhteisvalintojen ja yliopistojen omien hakukohteiden tulee ilmoittaa vuoden loppuun mennessä, jos valintakokeiden toteutustapaan tulee muutoksia.

Lukiolaisten liitolle yliopistojen suunnitelmien eteneminen tulee yllätyksenä, mutta liiton puheenjohtaja Emilia Uljas sanoo niiden kuulostavan pääpiirteittäin hyviltä.

Digikoe tehdään valvotusti

Käytännössä sähköinen koe tehdään valvotusti omalla tietokoneella yliopistojen kampuksilla tai muissa sopivissa tiloissa.

Keväällä 2020 sähköisillä kokeilla karsittiin valintakokeisiin pääsevien määrää poikkeuksellisesti koronapandemian vuoksi. Silloin kokeita järjestettiin valvomattomina etäkokeina.

Jos omaa tietokonetta ei ole, Lukiolaisten liiton mielestä pääsykokeeseen osallistuvalle pitäisi antaa kone lainaan. Kuva: All Over Press

Yliopistoilla on jo monia yhteisvalintoja ja valintakoeyhteistyötä. Valintakoeyhteistyötä lisätään jo vuoteen 2023 mennessä.

Alakohtaisia yhteisiä koeosioita aiotaan ottaa käyttöön koska monissa kokeissa mitataan samoja tietoja ja taitoja.

– Tarkoitus on analyyttisesti katsoa, mitä asioita eri aloilla tarvitsee mitata opiskeluoikeuden saamiseksi yliopistoon. Oletus on se, että yhteisesti mitattavia asioita ja kyvykkyyksiä on varmaan löydettävissä, sanoo Suomala.

Oletus on se, että yhteisesti mitattavia asioita ja kyvykkyyksiä on löydettävissä

Petri Suomala

Käytännössä tämä tarkoittaa sen selvittämistä, missä määrin esimerkiksi matemaattista osaamista tai äidinkielen osaamista voitaisiin mitata samoilla koeosioilla.

Suomalan mukaan lähtökohtana ei ole luoda ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen kokeen (siirryt toiseen palveluun) kaltaista koetta yliopistoille.

Valintakokeiden uudistamista pohditaan myös siksi, että niiden merkitys osana opiskelijavalintoja on muuttunut, kun noin puolet uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnan perusteella.

Pääsykokeet siirtymässä kesäkuulle

Valintakokeiden määrän vähentäminen ja niiden sähköistäminen nopeuttavat kokeiden tarkastamista. Niitä voidaan tämän vuoksi järjestää jatkossa nykyistä myöhemmin.

Petri Suomalan arvion mukaan kokeita voitaisiin siirtää noin kolme viikkoa nykyistä myöhemmäksi eli kesäkuulle.

Todistusvalinnan tulosten ja valintakokeiden väliin jää näin jatkossa enemmän aikaa eikä todistusvalinnassa hyväksyttyjen tarvitse valmistautua valintakokeisiin.

Yliopistojen pääsykokeista suurin osa on järjestetty perinteisesti toukokuun loppupuolella ja osa kesäkuun alussa.

Nykyisin todistusvalintojen tulokset tulevat niin myöhään, että suurin osa hakijoista joutuu myös pänttäämään kokeeseen.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala sanoo, että yliopistot ja yhteisvalinta-alat ovat jo tehneet paljon yhteistyötä. Nyt on tarkoitus kurkkia myös jo vakiintuneiden uomien ulkopuolelle. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Todistusvalintaan voi tulla muutoksia vuonna 2026

Yliopistojen koulutusvararehtorit sopivat jo elokuussa, että todistusvalinnan perusteiden voimassaoloa jatketaan vuodella. Nykyiset kriteerit ovat voimassa vielä kevään 2025 valinnoissa.

Vararehtorit pitävät tärkeänä, että nykyisten todistusvalintaperusteiden vaikutuksista saadaan luotettavaa tietoa, ennen kuin niihin tehdään muutoksia.

Tiedämme lukiolaisten terveiset ja eri alojen näkemykset. Viestit on syytä ottaa vakavasti.

Petri Suomala

Petri Suomala sanoo, että kriteerien mahdollisia muutoksia on tarpeen selvittää.

– Todistusvalintakriteerit ovat aiheuttaneet paljon julkista keskustelua ja voimakkaita argumentteja, joita on syytä katsoa. Tiedämme lukiolaisten terveiset ja eri alojen näkemykset. Viestit on syytä ottaa vakavasti.

Suomala sanoo, että tarkoitus on tehdä paras mahdollinen analyysi siitä, missä määrin alat ovat mitattavilta sisäänpääsykriteereiltä samanlaisia ja missä määrin erilaisia, ja miten eri alojen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Lukio-opiskelun kirjoa ei ole tarkoitus köyhdyttää

Lisäksi selvitetään todistusvalinnan mahdolliset vaikutukset lukiolaisten ainevalintoihin. Etenkin matematiikan painottamista on arvosteltu, mutta myös puolustettu.

– On syytä myös miettiä, miten varmistetaan se, että lukiolaisilla säilyy kannustavuus opiskella erilaisia asioita oman motivaationsa mukaisesti. Yliopistojen ei ole tarkoitus köyhdyttää lukio-opiskelun kirjoa.

Suomalan mukaan keskustelua käydään myös siitä, onko oikein painottaa lukion kurssien määrää ja minkälaisella porrastuksella arvosanat erottuvat toisistaan.

Muutoksia ei kuitenkaan tehdä ennen vuotta 2026, sillä vertailukelpoista tietoa todistusvalinnasta on kertynyt vasta vuodelta 2021.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas sanoo, että todistusvalintapisteytysten muutoksista pitää ilmoittaa hyvissä ajoin, jotta lukiolaiset ehtivät niihin varautua. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Lukiolaisten liitto: tasa-arvosta huolehdittava

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas sanoo, että erityisen mieluista on se, että pääsykokeita voitaisiin myöhentää ja todistusvalintojen kriteereihin harkitaan muutoksia.

Lukiolaisten liitto on arvostellut voimakkaasti nykyisin käytössä olevia valintaperusteita.

Uljaan mielestä olisi tärkeä, että digitaalisissa kokeissa koeympäristöön pystyisi tutustumaan etukäteen, jotta kaikki kokeeseen osallistuvat olisivat samassa asemassa.

Valintakokeisiin osallistumisen tulisi olisi myös taloudellisesti tasa-arvoista.

Emilia Uljas

– Valintakokeisiin osallistumisen tulisi olisi myös taloudellisesti tasa-arvoista. Jos ei ole omaa konetta, pitäisi olla mahdollisuus saada kone lainaan.

Valintakokeiden mahdolliset yhteiset osiot esimerkiksi matematiikassa voivat Uljaan mukaan helpottaa useampaan hakukohteeseen pyrkivää.

– Yksi koe ei kuitenkaan sovi kaikille aloille, joten jokaisen alan alakohtaiset erityispiirteet pitää ottaa huomioon.

Ammattikorkeakouluilla digikoe käytössä jo kaksi vuotta

Ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet pääsykokeissa digiaikaan huomattavasti yliopistoja nopeammin. Ne ottivat jo syksyllä 2019 käyttöön kaikille aloille yhteisen digitaalisen valintakokeen (siirryt toiseen palveluun).

Sähköisessä kokeessa on kolme kaikille yhteistä osiota. Lisäksi kokeessa on muita osia riippuen siitä, mille aloille on hakemassa. Samalla valintakokeella haetaan pääsääntöisesti kaikille muille paitsi kulttuurialoille.

Juttua täydennetty Lukiolaisten liiton puheenjohtajan kommenteilla klo 15.25.

Lue myös:

Mitä mieltä olet yliopistojen valintakoeuudistuksesta? Voit keskustella aiheesta 17.11. klo 23 asti.