Kun elämänhallinta järkkyy, tulipalon riski kasvaa – 420 ongelmakotia tarkastettiin vuoden aikana Turussa, tänä vuonna määrä on vielä isompi

Syrjäytyneiden, yksinäisten, dementoituneiden ja mielenterveysongelmaisten koteihin kertyy usein palokuormaa. Aina siivousaputarjouksia ei haluta ottaa vastaan.

Sotkuinen ja tavarantäyteinen asunto on tulipaloriski
Sotkuinen ja tavarantäyteinen asunto on tulipaloriski

Turun kokoisessa kaupungissa on paljon asukkaita, joiden elämänhallinta on syystä tai toisesta päässyt järkkymään. Heidän asuntonsa kiinnostavat myös palotarkastajia.

Kun on murheita, kodista ei useinkaan haluta tai jakseta pitää huolta, ja sotkuiseen kotiin kertyy yleensä paljon palokuormaa. Jos esimerkiksi hellan vieressä on paperia, se voi syttyä ruokaa tehdessä.

Palotarkastaja Jarkko Jääskeläisen mukaan satoja paloriskiasuntoja löytyy Turussa viranomaisten hyvän yhteistyön ansiosta. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

– Runsas tavaramäärä on palokuormaa. Siinä palo leviää helpommin ja se on vaikea sammuttaa, tiivistää palotarkastaja Jarkko Jääskeläinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Kivinen kerrostalo voi tuntua turvalliselta, mutta Jääskeläisen mukaan se on savu, joka tappaa.

Viranomaisten yhteistyössä on voimaa

Lain mukaan viranomaisen on ilmoitettava palotarkastajalle, jos jossain asunnossa on selvä tulipalon riski.

Turussa nämä ongelmakodit ovat tulleet näkyviksi, kun tulipalojen ennaltaehkäisyä on ryhdytty tekemään aktiivisesti ja ilmoituksen tekemiseen on kannustettu eri viranomaisia.

Nyt näistä runsaan palokuorman sotkuisista kodeista on saatu aiempaa enemmän ilmoituksia ensihoitajilta, poliiseilta, taloyhtiöiltä, omilta palomiehiltä sekä sairaalasta potilaan kotiutuksen yhteydessä.

Kun asunnossa on paljon tavaraa, mahdollisen tulipalon sammuttaminen on vaikeaa. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

– Kun palotarkastaja menee paikan päälle, koitetaan saada ongelmaan ratkaisu neuvottelemalla. Apua tarjotaan, jos asukas ei esimerkiksi pysty siivoamaan, Jarkko Jääskeläinen sanoo.

Toisen ihmisen kotiin mennään Jääskeläisen mukaan kotirauhaa kunnioittaen. Silti noin puolet asukkaista ei halua avata ovea paloviranomaiselle.

Viime vuonna Turussa tehtiin ilmoitukseen perustuva palotarkastus 420 asunnossa. Tänä vuonna ollaan tarkastettu jo 350 asuntoa, eli viime vuoden määrä luultavasti ylittyy.

Yhteiskunnan huonovointisuus heijastuu ongelmaan

Suvi Koskinen on yksi TVT-asuntojen asumisneuvojista Turussa. Työsarkaa on, sillä yhtiöllä on kaupungissa yli 11 000 asuntoa.

Neuvojat opastavat asumisessa ja jakavat oppaita. Usein neuvoja menee palotarkastajan ja terveystarkastajan kanssa mukaan kotikäynnille paloriskiasuntoon.

– Yleensä se menee niin, että me mietimme asukkaan kanssa yhdessä, mikä on tilanne ja selviääkö hän itse siivouksesta ja mitä apuja hän tarvitsee.

Elämänhallinnan järkkymisen taustalla voi olla monia syitä. On ikääntymistä, dementiaa, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia tai keräilypakkoa.

Mielenterveysongelmia, dementiaa, päihteitä tai keräilypakkoa. Nämä ovat syitä siihen, että tavaraa kertyy kotiin liikaa. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kun ihminen eristäytyy kotiinsa, hänellä on Suvi Koskisen mukaan iso kynnys pyytää vieraita käymään sen jälkeen, kun koti alkaa luisua huonoon kuntoon.

Suvi Koskisen mukaan ongelmat asumisessa ovat lisääntyneet.

– Meidän yhteiskunnassamme on yhä enemmän huonovointisuutta. Lisäksi ikääntyvien ihmisten laitospaikkoja on vähemmän, eli ihmiset asuvat kotona huomattavasti pidempään, Koskinen tiivistää.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.11. kello 23.

Lue myös: