Metsäkoneenkuljettaja Milja Moisio näki töitä etsiessään, miten naiseen ei miesvaltaisella alalla luoteta: "Työnantajat ovat niin ennakkoluuloisia"

Metsäalalla pelätään työvoimapulaa viimeistään vuonna 2040 kun nuoret ikäluokat pienenevät. Nuoret myös haluavat kasvukeskuksiin, kun taas työt ovat maaseudulla. Metsäkoneenkuljettajista joka neljäs valmistunut ei työllisty alalle.

Milja Moisio ohjaa metsäkonetta savista ajouraa pitkin syvemmälle metsään. Kuljettaja arvioi, että maasto kestää leimikon korjuun eikä kone jää kiinni.

Vastaan tulee siellä täällä hakkuukoneen aiemmin kaatamia tukkeja ja pienempää kuitupuuta. Moisio noukkii ajokoneen kouralla kuorman täyteen puuta, ajaa varastopaikalle ja purkaa kuorman. Tukit kolahtavat yhteen pinoon ja kuitupuut toiseen.

Moisio aloitti heinäkuussa puunkorjuuta harjoittavan Metsä-Multian ajokoneenkuljettajana. Yhteensä hänellä on puolitoista vuotta alan kokemusta.

Isä kannusti Milja Moisiota metsäkoneenkuljettajan ammattiin. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Työnsaanti ei hänen mukaansa ollut helppoa, sillä avoimia työpaikkoja oli Keuruun-Saarijärven suunnalla niukasti.

– Naispuolisena on aika vaikea löytää töitä, kun työnantajat ovat niin ennakkoluuloisia. Tämä on niin miesvaltainen ala, että ei luoteta siihen, että nainen osaisi tehdä työnsä yhtä hyvin kuin mies, Moisio sanoo.

– Vaikka naiset varmasti tekee sen puolet paremmin, hän lisää nauraen.

Miesporukkaan piti tottua jo opiskeluaikana Jämsän ammattiopistossa. Luokalla oli nelisenkymmentä poikaa ja Moision lisäksi yksi tyttö.

Metsäkoneenkuljettajista noin viisi prosenttia on naisia. Moisio arvelee, että naisten osuus kasvaa ja yhä useampi uskaltaa hakea koulutukseen. Hän itse sai ammatinvalintaan tukea kotoa.

– Meillä on kotona polttopuuyritys, ja isän kannustuksesta sitten lähdin alalle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nuoriso vähenee ja pakkautuu keskustoihin

Metsäalan työllisyys on hyvä. Metsäteollisuus investoi tuotantoon ja puukauppa käy hyvin.

Monilla paikkakunnilla ammattilaisia on vaikea löytää. Metsäteollisuus ry:n kyselyssä yli 70 prosenttia metsätehtaista ja sahoista kertoi törmänneensä rekrytointivaikeuksiin vuosina 2019–2020.

Kymmenessä vuodessa neljäsosa Metsäteollisuuden jäsenyritysten työntekijöistä jää eläkkeelle.

Työvoimapula pahenee viimeistään vuoden 2040 tienoilla. Nuoret ikäluokat pienenevät ja suurin osa nuorista haluaa kasvukeskuksiin.

– Nuoret vähenevät maaseudulta, mutta työpaikat ovat edelleen siellä. Metsät ovat ympäri Suomea. Se on iso haaste, johon pyritään varautumaan, Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner sanoo.

Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner sanoo, että metsäalan oppilaitosten sijaintia joudutaan miettimään, kun nuoret muuttavat yhä enemmän kasvukeskuksiin. Alan työt pysyvät maaseudulla. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Hänen mukaansa muun muassa oppilaitosten sijaintia täytyy miettiä. Vaikka kasvukeskuksissa on vetovoimaa, oppilaitoksia tarvitaan myös maakunnissa. Vanhemmat eivät välttämättä halua lähettää 15–16-vuotiaita kauas ammattikouluun.

Verkko-opetusta voidaan soveltaa vain osittain, sillä esimerkiksi metsäkoneen ajamisen oppii vain tekemällä sitä itse.

Metsäala työllistää noin 60 000 henkilöä.

Vain lentäjillä on kalliimpi koulutus – silti neljäsosa ei jää alalle

Metsäkoneenkuljettajia valmistuu keskimäärin neljäsataa vuosittain. Tutkinnon suorittaneista joka neljäs ei kuitenkaan koskaan työllisty alalle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Työtehoseuran kehittämispäällikön Eila Lautasen mukaan muihin töihin päätyvien määrä on suuri, varsinkin kun kyseessä on poikkeuksellisen kallis ammatillinen koulutus. Kustannuksia kertyy varsinkin oppilaitosten konekaluston pitämisestä riittävänä ja ajan tasalla. Kalliimpi on Lautasen mukaan vain lentäjän koulutus.

Työtehoseuran selvityksen mukaan 40 prosenttia muihin ammatteihin päätyneistä on joutunut lähtemään metsäkoneen kuljettajan työstä koeajalla.

– Pääasiallinen syy on työn tuottamattomuus eli ei saavuteta kipurajaa, joka yrittäjällä on, jotta kone ei vuorossa tuota tappiota.

Puunkorjuuta tarjoavat yritykset ovat metsäteollisuuden alihankkijoita ja pääasiassa pieniä tai keskisuuria muutaman koneen firmoja. Metsäkone voi maksaa puolikin miljoonaa euroa, joten omistaja haluaa koneensa tuottavan. Työssä harjaantumiseen ei työsuhteen alettua ole aikaa, vaan tuottavuutta vaaditaan heti.

Työtehoseuran selvityksessä esimerkiksi yksi haastateltava totesi saaneensa aikaan 20 tonnia energiapuuta vuorossa kun vaadittiin 30 tonnia. Vaikka jälki oli hyvää, yrittäjä ei luvannut jatkoa.

Metsäkoneenkuljettajan täytyy tuntea metsänkäsittelyä ja nykyään myös monimuotoisuuden vaatimuksia. Lisäksi monia pieniä päätöksiä on tehtävä metsässä yksin nopeasti. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Lautasen mukaan metsäkoneenkuljettajan työ on vaativaa eikä kaikilla ole siihen tarvittavia taitoja.

– Pitää tuntea metsänkäsittely kaikkine monimuotoisuuden vaatimuksineen, pitää tuntea tekniikka, täytyy pystyä nopeisiin päätöksiin ja hienomotoriikan eli käskyn päästä käsille pitää toimia nopeasti.

Vaikka apuna on tietokone, lukuisia pieniä päätöksiä pitää tehdä metsässä yksin.

Kuljettajan täytyy viihtyä pitkiä aikoja yksin metsässä. Työtä tehdään kahdessa, välillä kolmessakin vuorossa yötä myöten.

Alalle onkin Lautasen mukaan ryhdytty ajamaan soveltuvuuskoetta.

– On nuorelle kauhea pettymys, jos opiskelee kolme vuotta ja sitten on seinä vastassa. On karvas paikka saada työsuhteen koeajalla tietoon, että ei tämä suju.

Lautasen mukaan esimerkiksi videopelien pelaaminen kehittää kuljettajalta vaadittavia motorisia taitoja ja nopeuttaa päätöksentekokykyä. Hän on itsekin metsäkoneenkuljettaja, mutta edennyt myöhemmin tutkijan uralle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"Joskus tulee riittämätön tunne"

– Olen tosi huono videopeleissä. Olen vaan tekemällä oppinut, ei siihen oikein ole muuta, Milja Moisio sanoo.

Hän korostaa työn suunnittelua, jotta kuorma täyttyy tehokkaasti eri puulajeista eikä konetta ajella vajailla kuormilla. Ajokoneen täytyy pysyä hakkuukoneen tahdissa, niin että puut päätyvät pinoihin nopeasti.

– Varsinkin naisena pitäisi osata näyttää, että minusta on tähän ja pärjään.

Hänen mukaansa Metsä-Multialla taso on kova, tahti on tiukka ja paineensietokykyä tarvitaan.

Metsäteollisuus investoi ja puukauppa käy kuumana, joten metsäalojen työllisyys on hyvä. Paikoin ammattilaisista on pulaa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Joskus tulee riittämätön tunne, kun koko ajan pitäisi saada paljon aikaan. Ja kun talvi on tulossa, pitäisi saada vielä vähän enemmän tehtyä.

Toinen haaste on maasto. Moision ajokoneessa on kantavat telat, joilla ajetaan pääasiassa pehmeillä mailla.

– Täytyisi osata ajaa niin, ettei työnnä konetta suohon, sieltä ei tulla täydellä kuormalla yli varastopaikalle.

Keväällä maat pehmenevät niin, ettei metsiin välttämättä pääse. Urakointifirmat myös lomauttavat kuljettajia, jos töitä ei ole. Moisiota lomautus ei uhkaa vaan työ jatkuu katkeamatta.

Ajokoneen kuljettajan pitää arvioida, kestääkö maasto korjuutyöt. Varsinkaan keväisin metsiin ei välttämättä pääse. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Kelirikko voi johtaa lomautuksiin

Kausityö vähentää alan vetovoimaa, kun työntekijöistä on pulaa.

Ville Mannerin mukaan metsäalan toimijoiden pitäisi yhdessä kehittää työelämää, niin että työtä olisi tarjolla tasaisemmin, eikä kelirikko johtaisi keväisin lomautuksiin.

Hänen mukaansa on harmillista, että alalle valmistuu nuoria, joita ei palkata. Myös metsäkoneyritysten urakoiden tilaajilla on vastuuta.

– Toki yrittäjät kilpailevat keskenään, mutta urakointihintojen pitäisi olla kestäviä, niin että tavallisilla ahkerilla ihmisillä on mahdollisuus työllistyä alalle.

Kemiin valmistuu Metsä Groupin moderni biotuotehdas ja Raumalle jättisaha. Molemmat hankkeet ovat suuria mutta myös hyvin automatisoituja. Työpaikkoja niissä on tuotantomääriin nähden entistä vähemmän.

Automaattinen metsäkone voi sekin olla tulevaisuutta. Kuljettajasta voisi tulla operaattori, joka ohjaa 5–6 hakkuukonetta.

Metsäalalle hakeutuvat nuoret ovat usein kiinnostuneita luonnosta ja metsänhoidosta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Työn parhaita puolia ovat Moision mielestä metsä ja oma rauha.

– Saan olla yksin täällä metsässä ja saan tehdä jotain käsilläni. Muutenkin tykkään olla metsässä paljon.

Moisio kuuntelee työajalla podcasteja tai musiikkia ja puhuu työkavereiden kanssa puhelimessa.

Häntä kiinnostaisi tulevaisuudessa myös hakkuukoneen eli moton kuljettajan työ.

– Sitten kun olen riittävän hyvä ajokoneella ja tunnen tämän homman niin kuin omat taskuni, voin harkita motoa.