Hyppää sisältöön

Kerrostalopalo on palomiehelle vaarallinen työkeikka – savun täyttämässä asunnossa edetään polvillaan ja käsikopelolla

Palomiehet pääsivät harjoittelemaan purettavassa kerrostalossa Forssassa. Tällainen harjoituskohde on aarre, koska niitä saadaan harvoin. Pelastustoimet kerrostalossa eivät ole helppoja.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomiehet juttelevat sammutusharjoituksen jälkeen kerrostaloasunnossa.
Harjoitukset kerrostaloissa ovat palomiehille välttämättömiä, mutta sopivia paikkoja löytyy harvoin. Forssassa päästiin purettavaan kerrostaloon harjoittelemaan. Toimittaja: Eeva Hannula, video: Dani Branthin.

Kuvitellaan, että Forssan Viksbergissä vanhan kerrostalon kolmannessa kerroksessa on syttynyt asuntopalo. Palomiehet tietävät, että asunnossa on ihminen. Pelastuslaitoksen paloautot, nostolava-auto ja ambulanssi saapuvat paikalle.

Palomiehet ryhtyvät suojavarusteissaan vetämään vesiletkuja talon rappukäytävässä kolmanteen kerrokseen. Etujoukot ryntäävät moottorisahan kanssa ylös ja sahaavat oven auki. Asunto on pilkkopimeä ja täynnä mustaa savua. Palomiehet sukeltavat sekaan näkemättä mitään. He tunnustelevat käsillään seiniä ja yrittävät selvittää missä palaa.

Jokaisella palomiehellä on oma roolinsa. Yksi sahaa oven auki, yksi tunnustelee, yksi menee sisään lämpökameran kanssa, yksi hoitaa pihalla pumppua ja yksi syöttää pihalla paloletkua.

Tärkeintä on löytää tulipalon keskellä oleva tajuton ihminen.

Savun seassa palomiehet huutelevat tilannetietoja. He löytävät ruumiin, tuovat sen ulos ja kantavat asuntoon puhaltimen, jolla saadaan savu hälvenemään. Ilma kirkastuu nopeasti.

Moottorisahalla sisään mennessä tekniikka on tärkeää. Kuva: Dani Branthin / Yle

Forssassa Viksbergin kaupunginosasta puretaan kerrostaloja, joten palomiehillä on loistava tilaisuus harjoitella. Tehtävää johtanut Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen vs. paloesimies Tero Höijer kertoo, että yksiköt pääsivät kokeilemaan, millä tasolla osaaminen on. Palomiehet huomaavat, mihin harjoittelussa pitää jatkossa kiinnittää huomiota.

Tässä työssä virheet on hyvä tehdä harjoituksissa, ei tositilanteessa.

– Monesti työuraa saattaa olla takana parikymmentä vuotta, ja voi olla suoritteita, joita palomies ei ole tehnyt pitkään aikaan. Kerrostalot ovat hyviä kohteita harjoitella, kertoo Höijer.

Uhri on löydettävä tunnustelemalla

Palomiehet tulevat ulos talosta paidat hiestä märkinä. He kertovat toimineensa ikään kuin automaattiohjauksella. Hankalinta on aina sisäänmeno.

– Ei yhtään tiedä, mitä siellä odottaa. Jokin muodostaa savua ja ovi tuntuu lämpimältä. Toiminta on automaattista. Keskitytään siihen, mitä ollaan opeteltu, kertoo palomies Lasse Sulku.

Palomies Tero Hynynen oli harjoituksessa nostolavakuljettajana.

– Tuomme ihmisiä alas, jos heitä on parvekkeella. Nostolava-autossa on vesitykki, jolla saadaan ajettua suuria määriä vettä ulos, kertoo Hynynen.

Asuntopalossa täytyy edetä polvillaan mahdollisimman matalalla, kertoo palomies Pasi Koivusaari.

– Palon aiheuttaja on löydettävä nopeasti. Samalla etsimme uhreja. Käymme käsikopelolla läpi kaapit, huonekalujen aluset ja päälliset, kunnes lopulta löydämme uhrin, sanoo Koivusaari.

Asunto on hahmotettava niin hyvin, että sen pohjapiirustuksen voi piirtää jälkikäteen, jos esimies sitä pyytää.

– Sisällä ei pelota, ainoastaan jännittää. Luultavasti adrenaliini alkaa virrata, kertoo palomies Valtteri Korpilahti.

Sankka savu hälveni viidessä minuutissa. Kuva: Dani Branthin / Yle

Palomies pääsee harvoin harjoittelemaan kerrostaloon

Vs. paloesimies Tero Höijerin mukaan palomiehen osaaminen muodostuu yksittäisistä suoritteista: kädentaidoista, työkalujen käytöstä, ympäristön havainnoinnista ja vaikkapa siitä, miten hyvin työturvallisuus on hallussa.

Purettaviin kerrostaloihin pääsee harjoittelemaan harvoin, koska niitä on vähän. Lisäksi byrokratia vie aikaa, jos purkukohde on kunnan omistuksessa. Pelastuslaitoksen on reagoitava nopeasti.

– Jos purkupäätös tehdään, urakoitsijalla on usein kiire päästä purkutöihin ja omistaja haluaa nopeasti eroon talosta. Kohde voi olla käytössämme vain lyhyen aikaa, toteaa Höijer.

Suomessa sammutettiin kerrostalojen rakennuspaloja vuonna 2016 noin 300 kertaa. Viime vuosina kerrostalopaloja on ollut vähemmän, ja tänä vuonna niitä on tähän mennessä syttynyt 190.

Lisää aiheesta:

.
.