Miksi suomalaiset eivät opi? Nettihuijareiden saama saalis kipuaa tänä vuonna ennätykseen – tuhansilta suomalaisilta on viety jo 33 miljoonaa euroa

Poliisihallituksen tietojen mukaan suomalaiset ovat menettäneet nettihuijaireille varojaan jo 33 miljoonan euron verran. Huijareiden ansoihin on langennut etenkin ikäihmisiä, mutta myös nuoria aikuisia. Jotkut ovat menettäneet koko omaisuutensa.

Tilitietoja rahojesi viemiseksi kalastellaan aiempaa paremmilla uistimilla. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Pankkitilisi tyhjentäjiä ja henkilötietojesi kalastajia vaanii jo kaikkien palvelujen liepeillä.

Voimissaan ovat edelleen muun muassa rakkaushuijaukset, "sukulaispoika"-huijaussoitot, fyysiset valepoliisihuijaukset sekä uusimpina tulijoina sijoitushuijaukset esimerkiksi kryptovaluuttaan, pankkien tai postin nimissä lähetetyt sähköposti tai tekstiviestihuijaukset sekä alkuperäistä muistuttavat valeverkkosivut.

– Näitä tietoverkkoavusteisia petoksia, joissa ihmisiä huijataan menettämään rahansa, niitä on tältä vuodelta yhteensä noin 2300 kappaletta ja menetetty rikoshyöty on noin 33 miljoonaa eli varsin isoja lukuja, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen.

Kun päälle lasketaan vielä lukuisat muut kuten netistä tilatut saamatta jääneet tavarat tai konserttiliput, niin huijauksen uhreiksi joutuneiden määrä nousee noin 20 000:een.

Tänä vuonna huijareille ollaan menettämässä rahaa ennätysmääriä, sillä koko viime vuoden menetyssaldo oli noin 25 miljoonaa euroa.

Poliisihallituksen poliisitarkastajaa Tuomas Pöyhöstä surettaa kuulla tarinoita, joissa ihmisiltä on huijattu tuhansia euroja tai jopa kaikki säästöt. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Moni nuori aikuinen tai ikäihminen on voinut menettää huijauksissa koko omaisuutensa.

– Kyllä ne tarinat riipaisee, kun ikäihmiseltä koko elämän säästöt lähtee tai opiskelijalta säästötili tyhjenee.

Huijauksen uhriksi joutuu useammin ikäihminen, mutta eivät tottuneet netinkäyttäjätkään aina erota oikeaa viestiä tai sivua väärästä.

– Ikähaarukassa 70-79-vuotiaita on suurin osa noin 25 prosenttia ja seuraavaksi suurin ryhmä on 60-70 noin 20 prosenttia, mutta kyllä huijausten määrät lähtee nousemaan tasaisesti naisilla ja miehillä 20 vuodesta alkaen.

Aitous hämää monia

Huijauksiin haksahtaa varsinkin jos on kiire, koska viestit ovat jo useimmiten sujuvaa suomea tai näyttävät tulevan siitä samasta lähteestä kuin mistä aiemminkin.

Esimerkiksi viime kesänä Poliisi varoitti (siirryt toiseen palveluun) rikosilmiöstä, jossa rikolliset kalastelevat verkkopankkitunnuksia pankkien verkkosivuja muistuttavien valesivustojen avulla.

Verkkokauppaostajillekin on kehitelty oma versionsa.

– Esimerkiksi puhelimeen tulee viesti, että emme ole pystyneet toimittamaan pakettiasi, joten klikkaa tästä eteenpäin. Jos sinulle on tullut aiemmin postilta paketteja, niin viesti tulee samaan viestiketjuun, jolloin se näyttää tulevan postin nimissä. Tämän rikollisten osaaminen ja tekniikka valitettavasti mahdollistavat, Pöyhönen sanoo.

Sijoitushuijauksiinkin suomalaiset ovat menettäneet rahojaan miljoonien eurojen edestä. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Pelko huijatuksi joutumisesta voi vähentää halua käyttää netin palveluja ja sen myös aidot toimijat kuten pankit, kaupat ja palvelumyyjät tietävät.

– Tämä on ydinongelma. Onneksi tästä puhutaan ja yritykset ja toimijat kehittävät palvelujaan turvallisemmaksi koko ajan. Mutta kyllä tämä vaatii palvelujen käyttäjiltäkin jatkuvaa opettelua.

Mitä tehdä ensimmäiseksi jos havahtuu joutuneensa huijauksen kohteeksi?

– Ensin ilmoitus mahdollisesta huijauksesta omaan pankkiin, jolloin rahan liikkeitä voi hidastaa tai estää ja seuraavaksi soitto poliisille. Sitten kannattaa myös kertoa läheisillesi, että näin on nyt käynyt, Pöyhönen tiivistää.

Lue lisää: