Hyppää sisältöön

Ana Emilia Martinez Hale tuli Suomeen opiskelemaan, mutta jäi töihin – ja juuri hänenlaisiaan työntekijöitä matkailuala kaipaa

Suomeen on saapunut syyskuun loppuun mennessä enemmän ulkomaista työvoimaa kuin ennen korona-aikaa 2019. Suurin osa heistä on kausityöntekijöitä.

Ana Emilia Martinez Hale kasvomaskiin pukeutuneena katsoo kameraan ravintolakeittiössä.
Meksikosta Rovaniemelle muuttanut Ana Emilia Martinez Hale on tyytyväinen tarjoilijan työhönsä. Palkka on riittävä, koti on työpaikan lähellä ja työkaverit mukavia.

Erityisesti matkailu- ja ravintola-ala kaipaa lisää työperäistä maahanmuuttoa. Työvoimapulan vaivaamalla alalla työskentelee tänä talvena runsaasti ulkomaalaisia työntekijöitä ja alalla toivotaan, että osa jäisi maahan pysyvämmin.

Matkailu- ja ravintola-ala menetti korona-aikana runsaasti työvoimaa muille aloille ja takaisin palanneita on vähän.

– Ilman todella aktiivista työperäistä maahanmuuton houkuttelua ravintolat joutuvat pitämään toimipaikkojaan kiinni, rajoittamaan aukioloa tai heikentämään palvelua, kun ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Tilanne on todella hankala, toteaa Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Alalla kaivataankin lisää Ana Emilia Martinez Halen kaltaisia työntekijöitä. Meksikolainen Martinez Hale työskentelee Rovaniemen Sky Hotel Ounasvaarassa ja huolehtii ravintolan aamupalatarjoilusta.

– Pidän asiakaspalvelusta, olen pitänyt siitä aina. Muut työntekijät täällä hotellissa ja ravintolassa ovat ymmärtäväisiä ja ottaneet minut hyvin vastaan, hän toteaa.

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee kausityöntekijänä, mutta Suomeen jääminen pysyvämminkin olisi hänen mukaansa hyvä vaihtoehto.

Ana Emilia Martinez Hale tulee asiakkaiden kanssa hyvin toimeen englannin ja espanjan kielillä. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Lyhyt kausityö kiinnostaa seikkailunhaluisia nuoria

Työperäinen maahanmuutto on kasvanut. Esimerkiksi tänä vuonna oleskelutodistuksilla ja -ilmoituksilla Suomessa työskenteli syyskuun loppuun mennessä 13 145 henkilöä.. Se on runsaat puolet koko ulkomailta saapuneesta työvoimasta. Iso osa heistä on kausityöntekijöitä.

Määrä on suurempi kuin ennen koronapandemiaa 2019. Myös koronavuonna 2020 luku oli suurempi kuin 2019.

Alankomaista kotoisin oleva Ellen de Boer ja ranskalainen Laura Lequilliez ovat kausityöntekijöitä. He saapuivat muutama viikko sitten Rovaniemelle. Sesonkityö siistijöinä kestää näillä näkymin maaliskuun loppuun.

Ellen de Boerille ja Laura Lequilliez'lle Lappi on työn ohessa seikkailu, jossa luonto on tärkeässä roolissa. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Molemmat päättivät yhteisellä ulkomaan reissulla muutama vuosi sitten suunnistaa Pohjois-Eurooppaan. Määränpääksi sementoitui Rovaniemen joulupukin pajakylä ja siellä sijaitseva Santa Claus Holiday Village -huoneistohotelli.

– Luin, että 70 prosenttia Suomesta on metsää ja se vaikutti hyvältä. Luin, että ilma on täällä terveellistä ja puhdasta, Ellen de Boer kertoo.

– Täällä on tilaa ihmisille ja rauhallista. Sen huomaa, kun saapuu Helsingistä ja Pariisista, Laura Lequilliez säestää.

Ulkomaalaisten osuus työvoimasta kasvaa koko ajan

Mara ry:n Timo Lappi painottaa, että pelkästään sesonkityöläisten varaan ei voi ravintoloiden ja hotellien toimintaa laskea. Ja olivatpa työntekijät pysyviä tai kausiluontoisia, heitä tarvitaan hänen mukaansa todella paljon.

– Arvio on hyvin laajalla skaalalla, mutta kyllä se viisinumeroinen luku on joka tapauksessa.

Henkilöstövuokrausyrityksissä arvioidaan, että ulkomaalaisten työntekijöiden määrä Suomen työelämässä kasvaa koko ajan. Kaksi suurta alan yhtiötä, Staffpoint ja Barona rekrytoivat ihmisiä eri puolilla Eurooppaa ja osaksi myös mantereen ulkopuolella.

Ulkomaista työvoimaa houkutellaan muun muassa somekampanjoilla ja rekrytointitapahtumissa.

– Kansainvälinen rekrytointi on vaikeutunut, koska työvoimapula on ilmiö myös muissa maissa. Itä-Euroopasta lähteville työpaikat löytyvät nyt Keski-Euroopasta eli lähempää kotia, miettii Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas.

Kimmo Gauriloff toivottaisi Lappiin reilusti enemmänkin ulkomaalaisia työntekijöitä. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Henkilöstövuokrausyhtiö Baronalla on Euroopassa oma organisaatio, joka hakee asiakkaiden toiveiden perusteella uusia toimeksiantoja. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen Suomeen kasvaa tulevaisuudessa, uskoo myös Baronan Lapin aluejohtaja Kimmo Gauriloff.

– Noin kolmannes tulee olemaan tänä vuonna ulkomailta, se on varovainen arvio. Siinä on kasvua edellisiin vuosiin toistakymmentä prosenttia ja luku on koko ajan kasvamaan päin.

Kalifornian niemimaalta, 250 000 asukkaan La Pazin kaupungista kotoisin oleva Ana Emilia Martinez Hale päätyi Suomeen ja Rovaniemelle opiskelujen kautta, sillä takana on kaksivuotiset matkailualan opinnot Lapin yliopistossa ja maisterin tutkinto.

– Olen aina halunnut tulla Suomeen, koska täällä tuotannossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Täällä kaikki eivät ajattele pelkästään rahaa, vaan myös ympäristöä. Yliopistossa kiinnitetään niihin myös huomiota.

Palkkauksessa ei eroja suomalaisilla ja ulkomaalaisilla

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee Suomessa sesonkityöntekijänä Staffpoint henkilöstövuokrausyrityksen kautta Lapland Hotels -ketjussa.

– Olen enemmän kuin tyytyväinen. Ansaitsen tarjoilijana paljon enemmän rahaa kuin Meksikossa. Olen tarjoilija aamuisin, mutta joskus myös iltaisin.

Ana Emilia Martinez Hale pitää pientä asuntoaan riittävän kokoisena, sillä aika kuluu pääasiassa töissä ja sosiaalinen elämä on jäänyt opiskelujen jälkeen vähemmälle. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Sky Hotel Ounasvaaran johtajan Mira Söderlundin mukaan työehdoissa ei ole eroja ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden välillä.

– Ulkomaiset työntekijät saavat meillä ihan samaa palkkaa kuin suomalaisetkin kokemuksen mukaisesti.

Söderlund painottaa, että palkkaus hoidetaan vallitsevan työehtosopimuksen mukaan.

Hän tietää tapahtumia menneiltä vuosilta, jolloin pienten yritysten lupauksille palkkauksesta ja asunnosta ei ollut aina lopulta katetta. Nykyisin yhdelläkään yrityksellä ei ole sellaiseen varaa.

– Jatkossa talvikausien ja sesonkien toiminta riippuu pitkälle siitä, että ulkomaalaista työvoimaa on käytettävissä.

Ana Emilia Martinez Halen työsopimus tarjoilijan työssä kestää ainakin kesäsesonkiin asti, mutta tulevaisuus on sen jälkeen avoin.

– Jos kysyt nyt, niin haluan olla täällä. Olen avoin kaikille mahdollisuuksille. Katsotaan mitä tapahtuu, antaa Jumalan päättää, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella ulkomaalaisesta työvoimasta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 17.11. kello 23 saakka.

.
.