Suomi pyrkii vauhdittamaan ilmastotoimia arktisella alueella – ulkoministeri Haavisto: Ilmastonmuutoksen torjunta on puheenjohtajuuskauden keskeisiä päämääriä

Haaviston mukaan Suomi pyrkii vauhdittamaan ilmastotoimia Barentsin neuvostossa, vaikka kaikki maat eivät sitoutuneet siihen Glasgow'n ilmastokokouksessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili Rovaniemellä järjestetyssä Arctic Spirit -konferenssissa. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Suomi aikoo nopeuttaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia Barentsin alueella kaksivuotisen puheenjohtajuuskautensa aikana. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan ympäristö- ja ilmasto-ohjelma on keskeisessä roolissa Barentsin alueella.

– Syksyn Tromssan kokouksen yhteydessä sovittiin, että ilmastonmuutoksen torjunta on yksi Barentsin alueen keskeisiä päämääriä. Tästä tullaan pitämään kiinni Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Lisäksi Barentsin alueella tullaan avittamaan ja vauhdittamaan ilmastoinvestointeja, Haavisto sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili tiistaina Rovaniemellä Barentsin alueeseen keskittyvässä konferenssissa.

Haavisto kertoi pettyneensä Glasgow’n ilmastokokoukseen siinä vaiheessa, kun hiilen sulkemissuunnitelmat muuttuivat hiilen vähentämissuunnitelmiksi.

– Se antaa enemmän tilaa ja aikaa niille maille, jotka haluavat nojautua hiileen, hidastaa voimaloiden sulkemista tai jopa tehdä uusia hiili-investointeja. Se on huono uutinen ympäristön kannalta ja se on huono uutinen arktisen luonnon kannalta.

Haaviston mukaan ilmastokokouksessa syntynyt sopu ei vaikuta Suomen suunnitelmiin, vaan hallitus pitää yhä kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliudesta. Lisäksi pyritään jopa etsimään keinoja nopeuttaa tavoitteeseen pääsyä.

– Nyt esimerkiksi liikenteessä päästöt ovat vähentymässä nopeammin kuin on arvioitu, ja se on hyvä asia.

Haavisto otti kantaa myös Valko-Venäjän tilanteeseen

Haavisto vastasi Rovaniemellä myös Valko-Venäjän tilannetta koskeviin kysymyksiin. Hänen mukaansa tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla eroaa täysin vuoden 2015 pakolaiskriisistä, jolloin ihmiset pakenivat Syyrian sotaa.

– Valko-Venäjän ja Euroopan rajoille on luotu täysin keinotekoinen tilanne. Kyse ei ole aidosta pakolaiskriisistä, vaan presidentti Lukashenkan järjestämistä matkoista Minskiin. Samoja henkilöitä työnnetään poliisin ja sotilaiden voimin kohti rajoja.

Haaviston mukaan on erittäin tärkeää, että EU on vastannut Valko-Venäjälle yhteistoiminnassa.

– EU on antanut yhteisvoimin tuen Puolalle, Latvialle ja Liettualle, mutta samalla käynnistänyt lisäsanktioita Valko-Venäjää kohtaan, mutta myös niitä lentoyhtiöitä, lentokenttiä ja matkatoimistoja kohtaan, jotka mahdollistavat tällaisen liikenteen.

Vuoden 2015 pakolaiskriisissä Ruotsista tuli Tornion kautta Suomeen noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Haavisto ei näe Suomen rajoilla olevan tällä hetkellä paineita vastaaviin tapahtumiin kuin mitä on nyt käynnissä Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

– Suomelle on hirveän tärkeää, että meidän oma rajamme on rauhallinen. Meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Rajaa valvotaan molemmilta puolilta ja molempien puolien rajaviranomaiset tekevät yhteistyötä, joten en näe tällaista painetta rajoja kohden, Haavisto sanoi.