Oikeuskansleri Pöysti: Suomi on varautunut uusiin kriiseihin puutteellisesti – lainsäädäntöä pitäisi kehittää hybridiuhkien varalle

Pöystin mukaan nyt pitäisi tarkastella sitä, onko viranomaisilla riittävät mahdollisuudet käsitellä isoja rajoille saapuvia ihmisjoukkoja.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Uusiin kriiseihin varauduttu huonosti
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Uusiin kriiseihin varauduttu huonosti

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä Suomen lainsäädäntöä pitäisi kehittää hybridiuhkien varalle.

Pöysti sanoi keskiviikkona Ylen aamussa ja Ykkösaamussa, että tuntemattomiin ja uudentyyppisiin kriiseihin on varauduttu puutteellisesti sekä normaaliolojen lainsäädännössä että valmiuslainsäädännössä.

– Suomessa on yleisesti ottaen hyvä lainsäädäntö, mutta esimerkiksi vakavat pandemiat ja hybridivaikuttamiseen liittyvät hallitsemattomat maahanmuuttovirrat on noteerattu lainsäädännössä huonosti, Pöysti totesi.

Pöystin mukaan nyt pitäisi miettiä sitä, onko viranomaisilla riittävät mahdollisuudet käsitellä isoja rajoille saapuvia ihmisjoukkoja. Nykylainsäädännön puutteista hän ottaa esimerkiksi rajavartiolain.

– Rajavartiolaissa on olemassa pykälä, jolla voidaan sulkea rajanylityspaikat, mutta se on tavattoman tylppä säännös ja sitä voidaan käyttää vain rajallisesti hybridivaikuttamistilanteen hallintaan.

Pöysti kuitenkin huomauttaa, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unionin perusoikeusperuskirja antavat tiukan raamin turvapaikan hakemiseen. Oikeuskanslerin mukaan nyt onkin kysymys siitä, onko Suomen laissa säännelty liikkumavaraa, mitä nämä sopimukset antavat.

Asiantuntija: Voitaisiinko turvapaikan hakeminen keskeyttää tilapäisesti?

Myös Euroopan hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtajan Jukka Savolaisen mielestä Suomen lainsäädäntöä pitäisi tarkastella hybridiuhkien varalle.

Savolaisen mukaan pitäisi katsoa, pystyisikö Suomi pysäyttämään maahantulijoiden virran jommallekummalle puolelle rajaa. Savolaisen mukaan pitäisi myös pohtia, voidaanko turvapaikan hakeminen keskeyttää tilapäisesti, jos ihmisvirrat ylittävät rajan.

– Se olisi olisi teknisesti tarkastellen tehokas keino virran patoamiseen, Savolainen sanoi Ylen aamussa.

Savolainen kuitenkin myöntää Pöystin tapaan, että turvapaikan hakemisen rajoittaminen ei ole helppoa kansainvälisten sopimusten takia.

Toisaalta Savolainen huomauttaa, että esimerkiksi vuonna 1951 laadittu ja vuonna 1967 laajennettu Geneven pakolaissopimus on laadittu toisen maailmansodan jälkeisiin siirtolaistilanteisiin.

– Voi ajatella, että ovatko ne enää nykytilanteeseen sopivia. Tästä alkakoon oikeustieteellinen argumentointi.

Valko-Venäjän harjoittama siirtolaisten ohjaaminen Puolan rajalle on saanut Euroopan maat pohtimaan kykyään vastata uusiin uhkiin. Oppositiopuolueet jättivät tiistaina hallitukselle välikysymyksen Suomen varautumisesta hybridivaikuttamiseen. Opposition mielestä Suomi on varautunut huonosti siirtolaisten käyttämiseen painostuskeinona.

Lue myös: