Hyppää sisältöön

Suomen kaksikielisin hyvinvointialue linjasi henkilöstön kielitaitovaatimuksia: Pohjanmaalla käyttöön yksi- ja kaksikieliset alueet sekä hyvästä kielitaidosta palkitseminen

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden budjetti on valmistunut. Budjetin toimintakulut ovat runsaat 700 000 miljoonaa euroa.

Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa vuoden alussa. Kuva: Joni Takalo / yle

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden budjetti on valmistunut.

Budjetin toimintakulut ovat 709,4 miljoonaa euroa.

Summasta henkilöstökulut ovat 357 miljoonaa, ostopalvelut 240,8 miljoonaa ja materiaalikustannukset 53,3 miljoonaa euroa.

Jäsenkuntien maksuosuus on yhteensä 644,6 miljoonaa euroa. Muut tulonlähteet ovat erikoissairaanhoidon myynti, maksutuotot asiakkailta ja potilailta, vuokratuotot, tuet ja avustukset.

Tavoitteena realismi

Hyvinvointialueen kuntayhtymän ensimmänen budjetti perustuu kuntien tämän vuoden budjetteihin tietyin muutoksin.

Talousarvioehdotuksessa on huomioitu kustannuslisäykset, joita syntyy, kun jo tehdyt päätökset volyymien kasvattamisesta eli uudet tai laajennetut toiminnot realisoituvat tämän vuoden lopussa tai ensi vuonna.

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ohjausryhmä esittää vuoden 2022 budjetin hyväksymistä

– Vuoden 2022 budjetti luo perustan valtion rahoittamalle hyvinvointialueelle. Siksi on tärkeää, että rahoitus on realistisella tasolla eikä toimintaa alibudjetoida, sanoo talousjohtaja Lena Nystrand.

Ohjausryhmä linjaa henkilöstön kielitaitoa

Pohjanmaan hyvinvointialue on Suomen kaksikielisin hyvinvointialue.

Henkilöstön kielitaitovaatimuksiin on kiinnitetään erityistä huomiota. Kielitaitovaatimukset määritellään kelpoisuussäännössä, jossa määritellään, kuinka hyvin eri tehtävissä tulee osata sekä ruotsia että suomea.

Edellisessä kokouksessa Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ohjausryhmä jätti pöydälle ehdotuksen kelpoisuussäännöksi ja nimitti työryhmän, jonka tehtävä oli tehdä ehdotus henkilöstön kielitaidon linjauksiksi.

Työryhmä on pohtinut kielitaitokysymyksiä ja ohjausryhmä linjasiasiaa kokouksessaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Tehdyt linjaukset huomioidaan kelpoisuussäännön laadinnassa.

Paikallisten olosuhteiden huomioiminen:

Paikalliset olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat paljon hyvinvointialueen eri kunnissa. Henkilöstön yhteisen kielitaidon on kuvastettava todellista tarvetta.

Rekrytointiprosessissa huomioidaan paikalliset erot räätälöityjen ratkaisujen avulla.

Kielellinen osaaminen palkitaan:

Hyvästä kielitaidosta maksetaan lisää. Hyvinvointialue kannustaa henkilöstöä kehittämään kielitaitoaan ja tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kielitaidon parantamiseen täydennyskoulutuksen ja koulutuspolkujen avulla sekä soveltaa siihen myös omia testejä.

Kieliin liittyvä suunnittelu ja seuranta:

Yksiköt voidaan jakaa ruotsin-, suomen- tai kaksikielisiin yksiköihin. Yksikielisissä yksiköissä ei vaadita toisen kielen osaamista. Koko hyvinvointialuetta koskevat yhteiset toiminnot ovat kaksikielisiä. Kieliin liittyvää suunnittelua seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti osana laatutyötä.

Positiivinen erityiskohtelu:

Suomessa on työvoimapula ja siksi uuden henkilöstön rekrytoiminen hyvinvointialueelle on haasteellista. Syitä voivat olla esimerkiksi koko maata vaivaava pula pätevistä hakijoista tai alueen maantieteellinen sijainti. Ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on luonnollisista syistä heikot taidot kansalliskielissämme ja heihin voidaan soveltaa positiivista erityiskohtelua kielitaitovaatimusten suhteen. Tämä koskee myös erikoisaloja, joille henkilöstön rekrytoiminen on vaikeaa.