Ruotsin opetusta uudistettiin lukiossa, ja nyt vanha inhokki onkin monen lempiaine, sanoo opettaja

Kainuulaislukiossa ruotsin kielen opetus ja tehtävät ovat räätälöityjä ja yksilöllisiä. Se on lisännyt oppiaineen suosiota, kertoo opetusta uudistanut opettaja.

Sotkamon lukion abiturientti v.2021 Viivi Heikkinen
Opiskelijat ja opettaja kertovat videolla, mitä hyvää Sotkamon uudenlaisessa opetustavassa on.

Ruotsin kieli kasvattaa suosiotaan Sotkamon lukiossa Kainuussa.

Jopa siinä määrin, että monelle lukiota ensimmäistä vuotta käyvälle ruotsista on tullut syksyn aikana lempiaine.

Näin kertoo ruotsin kielen lehtori Pauliina Järvelä oppilaitoksesta. Hän sanoo yllättyneensä itsekin asiasta.

– Tästä on tullut pienimuotoinen buumi. Se on todella ilahduttavaa.

Suosion syynä on uusi opetustapa: Sotkamon lukiossa opiskelija voi tätä nykyä valita, millaista taitotasoa ja arvosanaa tavoittelee ruotsin kurssilla. Opetus on räätälöityä, ja opiskelija saa taitotasonsa mukaisia tehtäviä kurssin aikana.

Järvelä aloitti työt lukion ruotsin kielen lehtorina Sotkamossa elokuussa. Uudet opit ovat olleet siitä asti käytössä.

Lähtökohtana on yksilöllinen opiskelu. Jokainen saa edetä omassa tahdissaan, Järvelä toteaa.

– Minulla on aikaa kiertää luokkaa ja auttaa, jos jollakin on kysyttävää. Kynnys kysymiselle on pieni, koska luokkakoot ovat pienemmät kuin etelässä. Täällä kaikki tuntevat toisensa.

Lukion ykkösluokkalaiset Lilja Kämäräinen, Osku Hoikka ja Sanni Väisänen vahvistavat opettajan esiin nostaman ilmiön: luokalla ruotsista on todella tykätty, sanoo esimerkiksi Kämäräinen.

– Parempaa tämä on ollut kuin yläasteella. Siellä ruotsi ei kiinnostanut niin paljon kuin täällä, säestää puolestaan Hoikka.

Lilja Kämäräinen kertoo tavoittelevansa ruotsin kursseilla yhdeksikköä. Kuva: Joni Takalo / Yle
Osku Hoikan silmissä siintää kahdeksikko. Hän ei ole vielä varma, aikooko kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Kuva: Joni Takalo / Yle

Järvelän mukaan hänen tavoitteenaan on luoda rento ilmapiiri oppimiskokemusta varten, jotta tunneilla olisi kivaa ja niille olisi mukava tulla.

– Se on ykkösajatukseni.

Kaikki lähtee nimittäin motivaatiosta. Siitä, että on halua oppia.

Ruotsin kielen kohdalla sitä saa välillä kaivella, Järvelä on huomannut.

Sotkamon urheilulukion oppilas Tuuli Raunio
Juniorimaajoukkueen hiihtäjä Tuuli Raunio kertoo videolla uskovansa, että hyvästä ruotsin kielen taidosta on paljon hyötyä urheilijan elämässä.

Sotkamon lukion abiturientti Viivi Heikkinen on hänkin viihtynyt uudenlaisilla ruotsin tunneilla.

– Tuntuu, että saa enemmän aikaan tunnilla. Itse tavoittelen korkeampia arvosanoja ja saan haastetta. Aikaa ei mene niin paljoa, kun ei tarvitse käydä perusjuttuja koko ryhmän kesken.

Tulostakin on tullut: ylioppilaskirjoituksissa Heikkinen kirjoitti ruotsista parhaan arvosanan eli laudaturin.

Hyvä ratkaisu, sanoo Opetushallitus

Lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavassa Opetushallituksessa Sotkamon lukion kaltainen opetustapa toivotetaan tervetulleeksi.

Opetusneuvos Anu Halvari kuvailee käytäntöä lukion uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Siinä yritetään kohdentaa opetusta juuri opiskelijan omalle tasolle.

– Mikä tahansa, mikä innostaa ja motivoi opiskelijaa, on hyvä ratkaisu, Halvari toteaa.

Ainoana huolena asiantuntija pitää sitä, että opiskelija päättäisi jo lukioon tullessaan olevansa vaikkapa viitosen opiskelija eikä muuta haluaisikaan tavoitella.

– Mutta kun tällaiset ongelmat saadaan ratkaistua ja saadaan ketteryyttä vaikeustasolta toiselle siirtymisessä, silloin tämä on varsin toimiva ratkaisu.

Ruotsi ei ole monenkaan lempiaine, ja siksi motivaation eteen saa tehdä töitä, sanoo Pauliina Järvelä Sotkamon lukiosta. Kuva: Joni Takalo / Yle

Pauliina Järvelä kertoo, että opetustapa on saanut innoitusta matematiikan opetuksesta. Hän sanoo kehittäneensä oppeja kahdeksan vuotta. Hänen tietojensa mukaan Suomessa on muutamia opettajia, jotka hyödyntävät samankaltaisia menetelmiä lukion ruotsin kielen tunneilla.

Opetushallituksen Halvari toteaa, että Sotkamon lukion ruotsin kurssien käytäntö ei ole tavaton, mutta tarkkaa tietoa yleisyydestä ei ole.

– Kyllä tällaista harrastetaan. Se kertoo kielten opettajien pedagogisista haasteista – ja rakkaudesta lajiin.

Opettaja Pauliina Järvelä kertoo havainneensa, että ruotsin opiskelusta on tullut Sotkamon lukiossa jopa pienimuotoinen buumi. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Myös Järvelän mukaan yksilöllinen ja räätälöity opetus vaatii opettajalta paljon. Hänellä itsellään on mennyt satoja tunteja, kun hän on työstänyt videoita ja muita lisämateriaaleja opiskelijoille.

– Jos on perhe ja paljon harrastuksia, se on kiinni omasta ammattiin panostamisesta. Minä olen panostanut ammattiini ja työhöni.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 19. marraskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: