Pietarsaaren seutu aikoo vähentää päästöjä lähes 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä – keinoina muun muassa turvelämmityksestä luopuminen

Uuden kymmenvuotisen ilmastostrategian tarkoitus on saada Pietarsaaren seutu etujoukkoihin Suomen hallituksen virallisen ilmastotavoitteen tavoittelussa. Tällä hetkellä päästöjä syntyy keskivertoa enemmän.

Pietarsaaren seudulla hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat Suomen keskivertoa korkeammat. Kuva: YLE/Ida-Maria Björkqvist

Tänään torstaina julkistettiin Pietarsaaren seudun tulevan kymmenen vuoden ilmastostrategia vuosille 2021-2030 (siirryt toiseen palveluun).

Strategia toimii seudun tiekarttana siirtymisessä kohti kestävää ja ilmastotietoista yhteiskuntaa. Tällä hetkellä Pietarsaaren seudulla syntyy muuhun Suomeen verrattuna keskivertoa enemmän hiilidioksidipäästöjä.

Strategia on hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa. Edellinen alueen ilmastostrategia oli vuodelta 2010, ja vuonna 2019 tehtiin päätös strategian päivittämisestä.

Projektikoordinaattori Malin Lindholmin mukaan seudun tavoitteena on olla ilmastotyön eturintamassa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035, hallituksen asettamien ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Hankkeessa on kuultu asiantuntijoita, sidosryhmiä, yrityksiä sekä asukkaita. Strategian laatimisessa kaikilla asianosaisilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä valmistelun aikana.

Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriön lisäksi Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Kruunupyyn kunta, Pedersören kunta ja Luodon kunta.

Maatalousalueen päästöt rasittavat syntykuntaa

Lähtökohtana strategialle on käytetty niin sanotulla Hinku-laskennalla (siirryt toiseen palveluun) saatuja päästölukuja. Niiden mukaan seudun asukkaiden hiilidioksidipäästöt olivat 10,9 tonnia asukasta kohden vuonna 2018. Koko maan keskiarvo oli matalampi, 6,9 tonnia per asukas.

Syy keskivertoa korkeampiin päästölukuihin selittyy sillä, että seutu on vahvaa maatalousaluetta ja päästöt kirjataan päästöjen syntymiskuntaan, ei valmistettavien tuotteiden kulutuskuntaan.

Alueen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Vuonna 2018 Pietarsaaren ja Luodon suurimmat kasvihuonekaasupäästöt olivat peräisin liikenteestä ja rakennusten lämmityksestä. Kruunupyyssä, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä suurin päästöjen aiheuttaja on maatalous.

Kaksi skenaariota

Päästöjen vähenemiselle vuoteen 2030 mennessä on laskettu kaksi skenaariota. Toinen on niin sanottu perusskenaario 2030 ja toinen ilmastotietoinen skenaario 2030.

Perusskenaarion mukaan toimiminen vähentäisi seudun kasvihuonepäästöjä 49 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Suurin vähennys saavutettaisiin sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen ja liikenteen osalta.

Ilmastotietoisessa skenaariossa alueen päästöt vähenisivät vuoteen 2030 mennessä peräti 76 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.

Strategian mukaan öljylämmityksestä on luovuttava vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Amanda Vikman / Yle

Ilmastotietoisen skenaarion toimintamenetelmät

Jotta tavoiteltu ilmastotietoinen päästökehitys voidaan saavuttaa, on rakennusten energiatehokkuutta parannettava. Strategian mukaan öljylämmityksestä on luovuttava lähes kokonaan ja kaukolämmön tuotannossa turve on korvattava biopolttoaineilla tai lämpöpumpuilla.

Ilmastostrategian tavoitteet halutaan myös sisällyttää kuntien budjetteihin ja tuloksia seurattavan tilinpäätöksissä. Kaikkien hankintojen oletetaan myös jatkossa olevan kestävän kehityksen mukaisia.

Energiankulutusta tulee vähentää kaikissa kunnissa, esimerkiksi päivittämällä valaistus led-valaisimilla.

Liikenteen osalta tavoitteena on kaikissa kunnissa vaihtaa fossiilisella polttoaineella kulkevat menopelit vähäpäästöisempiin. Lisäksi linjaliikennettä on kehitettävä. Samalla on kannustettava jalankulku- ja pyöräliikenteen lisäämiseen.

Vaikka tilanne jätehuollon osalta alueella on jo kohtalaisen hyvä, voi sitäkin strategian mukaan vielä parantaa nostamalla kierrätysastetta entisestään. Konkreettisena ehdotuksena talouksia kehotetaan mahdollisuuksien mukaan käyttämään materiaaleja, jotka maatuvat 90 päivässä ja jotka ovat kierrätettäviä ja kompostoitavia.

Jätteiden kierrätystä on tehostettava entisestään. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Lisäksi strategiassa esitellään epäsuoria toimia muun muassa maataloudelle ja elinkeinoelämälle millä hiilidioksidipäästöjä voisi vähentää.

Strategiaa on määrä ylläpitää ja päivittää tarpeen mukaan kolmen vuoden välein. Seurannan tuloksista raportoidaan vuosittain, Hinku-tulosten julkaisun myötä.

Lue lisää aiheesta: