"Hetkeäkään en ole katunut, etten tappanut itseäni" – itsemurha-aikeista selvinnyt Janne Keinänen suree vain sitä, ettei hakenut apua aiemmin

Itsemurhissa menetetään Suomessa nelinkertainen määrä henkiä liikenneonnettomuuksiin verrattuna. Janne Keinäsen neuvo itsemurhaa miettiville on yksinkertainen: älä tee sitä vielä.

Janne Keinäsen elämässä on jälleen paljon iloa. Tärkeä kaveri arjessa on puolitoistavuotias amstaffi Pipsa. Kuva: Topi Lainio

Janne Keinäsellä oli kymmenkunta vuotta sitten tarkka suunnitelma siitä, kuinka hän ottaa hengen itseltään.

Hän kuitenkin siirsi suunnitelman toimeenpanoa seuraavaan päivään, ja taas seuraavaan, sitten kesään, syntymäpäivään, jouluun ja vielä hiukan kauemmas. Loppujen lopuksi hän ei enää halunnutkaan tappaa itseään.

– Olen huomannut, että kannattaa jäädä katselemaan, mitä huomenna tapahtuu, Janne Keinänen sanoo.

Keinäseltä itseltään olisi jäänyt kokematta esimerkiksi vanhemmuus, jos hän olisi päätynyt toteuttamaan itsemurha-aikeensa.

– Hetkeäkään ole katunut, että en tappanut itseäni. Jos olisin tehnyt sen, minulla ei olisi elämäni ehdottomasti hienointa ja tärkeintä asiaa, pientä poikaa.

Itsemurhissa kuolee Suomessa jopa noin 800 ihmistä vuodessa. Se on liikennekuolemiin verrattuna nelinkertainen määrä. Itsemurhayritysten määräksi arvioidaan noin 10 000.

Apua ei voi koskaan hakea liian varhain

Janne Keinänen harmittelee sitä, että tuskaili oman pahan olonsa kanssa niin pitkään yksin, kertomatta kenellekään, hakematta apua. Hän kokee hukanneensa paljon aikaa.

– Velloin syvissä vesissä aivan liian pitkään. Koko elämä meni sekaisin. Talouskin on kuralla edelleen, koska venytin avun hakemista niin pitkään.

Kriisityöntekijä Silja Junes kannustaa hakemaan apua itsetuhoisiin ajatuksiin mahdollisimman pian, ennen kuin ajaudutaan katkeamispisteeseen. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Myös Kemissä toimivan kriisikeskus Turvapoijun kriisityöntekijä Silja Junes muistuttaa, että avun hakemisessa ei pidä odottaa tilanteen pahenemista kriittiseksi.

– Koskaan ei ole liian aikaista hakea apua. Ei tarvitse yrittää itsemurhaa tai muuten antaa ongelmien kasautua. Apua kannattaa hakea heti, jos synkkiä, itsetuhoisia ajatuksia alkaa tulla, Junes sanoo.

Keinänen toivoo muiden olevan viisaampia kuin hän oli. Hän kehottaa hakemaan apua ennen kuin ollaan aivan katkeamispisteessä.

– Paha olo on vähän kuin tavarajuna, ei se pysähdy heti avun hakemiseen, vaan jyskyttää eteenpäin vielä jonkin aikaa ennen kuin sitten lopulta pysähtyy. Ei ole kytkintä, joka kääntäisi tuskan pois yhdessä hetkessä.

Janne Keinänen on halunnut kertoa kokemuksistaan, koska hän haluaa auttaa muita, jotka kamppailevat samanlaisten asioiden kanssa. Hän kertoo omasta tuskastaan ja selviytymisestään muun muassa Itsemurhaajan niksinurkka -podcastissaan (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Läheisen itsemurha tai sen yritys on perheelle ja ystäville kipeä kriisi. Vertaistukiryhmissä kohtaa saman kokeneita ja pääsee purkamaan ajatuksiaan. Se helpottaa selviämistä järkytyksestä ja surusta. Kuva: Juuso Stoor

Itsemurhaa yrittäneelle tarjolla apua heti

Sosiaali- ja terveysministeriön tukemia itsemurhien ehkäisyyn keskittyviä hankkeita on Suomessa meneillään useita. Tänä vuonna rahoitustukea on myönnetty muun muassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin, jossa itsemurhakuolleisuus on pitkään ollut maan suurimpia.

Itsemurhien ehkäisyhanke ITROn tärkeimpiä toimintatapoja Meri-Lapissa on nopea väliintulo. Terapiajaksoa tarjotaan mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen.

Lyhytinterventioon pääsee ilman lähetettä, se on maksutonta ja siihen voi osallistua halutessaan nimettömänä.

– Tapaamme asiakasta kolme tai neljä kertaa. Keskusteluissa käydään läpi itsemurhayritystä ja siihen johtaneita syitä sekä laaditaan turvasuunnitelma vastaisen varalle. Viimeisellä tapaamiskerralla keskusteluun voidaan ottaa mukaan perhe tai muita läheisiä, kertoo kriisityöntekijä Silja Junes.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuudessa kunnassa myös lisätään koulutuksella eri ammattiryhmien valmiuksia kohdata itsetuhoinen ihminen ja auttaa häntä.

Tukea tarvitsevat myös läheiset

Itsemurha tai sen yritys on järkytys ja kriisi läheisille. Moni pystyy parhaiten käymään läpi traumaattisia kokemuksia vertaistukiryhmissä. Vertaistuen koordinaattori Minttu Väisänen Surunauha ry:stä on itse kokenut läheisen itsemurhan aiheuttaman tuskan.

– On hyvin tärkeää, että näitä ajatuksia ja tunteita pääsee käsittelemään samanlaisia asioita kokeneiden kanssa, jotta pääsee elämässä eteenpäin. Yksin näiden asioiden kanssa ei kukaan ole, Väisänen sanoo.

Tukiryhmiä on jo jonkin aikaa järjestetty itsemurhan tehneiden läheisille, mutta nyt keskusteluryhmiä kootaan myös niille, joiden lähipiirissä on itsetuhon riski eli takana on itsemurhayritys.

Kriisityöntekijä Silja Junes (vas.) ja vertaistuen koordinaattori Minttu Väisänen haluavat murtaa itsemurhiin liittyvää puhumattomuutta. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Ahdistus ei kestä loputtomiin

Janne Keinäsen toipumisen tie on ollut pitkä. Hän on saanut vuosien ajan monenlaista psykiatrista ja psykologista apua, lääkehoitoakin on kokeiltu. Tukena ovat olleet myös sisarukset ja vanhemmat.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista itsetuhoisuuden keskellä Keinäselle oli se, että ajatukset ovat vain ajatuksia. Vaikka ne ovat sillä hetkellä hyvin todellisia, voimakkaita ja mustiakin, ne ovat vain omia ajatuksia ja omassa päässä syntyneitä tulkintoja.

Keinänen alkoi tietoisesti kääntää ajatuksiaan pois synkimmistä mietteistä ja keskittyi hakemaan mukavia, hyviä asioita, vaikka miten pieniä ilonsiruja. Vaikkapa vieressä nukkuvan koiran rapsuttelu vei huomiota oikeaan suuntaan.

Se oli alku. Hän oppi luottamaan siihen, että huonokaan tunne ei ole lopullinen. Ahdistus kestää aikansa, mutta jossain vaiheessa muutos tapahtuu.

Nyt arki tuntuu hyvältä.

Keinänen kavahtaa sankaritarinoita eikä halua hehkuttaa tai uskotella, että elämä olisi koko ajan pelkkää "aurinkoa ja kukkaketoa".

– Elämässä on aaltoliikettä, joskus on paljon iloa, joskus riittää, että sydämesi lyö ja hengität.

Sunnuntaina 21.11. ympäri Suomea vietettävässä Kynttilätapahtumassa sytytetään kynttilät itsemurhan tehneiden muistolle.

Juttua korjattu 25.11. kello 14.30: Korjattu virheellinen ilmaus yhdistyksen nimestä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella maanantaihin 22.11. kello 23 saakka.