Riistaritilä on Suomen oloihin kehitelty keino pitää peurat poissa ajoradalta – ritilöitä asennettu Turun lähistölle

Yksinkertaisen rakennelman ansiosta sorkkaeläin ei uskalla ylittää tietä päästäkseen ajoväylälle. Riistaritilän saa rakennettua noin 10 000 eurolla, kun riistasilta voi maksaa jopa mljoonan.

Riistaritilälle ei peura uskalla, se estää onnettomuuksia
Riistaritilälle ei peura uskalla, se estää onnettomuuksia

Mynämäen Mietoisissa, Raision ja Kustavin välisellä tieosuudella, on molemmin puolin tietä kaksi riistaritilää.

Sellaisen nimityksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang on antanut kehittämälleen peurojen, hirvien ja metsäkauriiden kulkua estävälle rakennelmalle. Lähes vastaavanlaisia eläinten kulkua estäviä konsteja on käytössä eri puolilla maailmaa, mutta riistaritilä on ensimmäinen, joka on kehitetty vastaamaan nimenomaan Suomen tienpidon vaatimuksia.

Maassa on rautaputkia kuuden metrin leveydeltä. Rautaputkien välissä on niin iso kolo, että sorkkaeläin ei uskalla astua putkien päälle. Ihmisen kengän allakin ritilä tuntuu jännältä. Korkokengät jalassa ritilän ylittämistä ei todellakaan voi suositella.

Klang kertoo kehittäneensä keksinnön muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa käytössä olevien karjaporttien pohjalta. Toisaalta Seilin saaressa on puinen rakennelma, joka estää karjan karkaamisen laitumen läpi menevän tien tien kohdalla olevista aidan aukoista.

Muita riista-aidan aukkopaikoissa olevia sorkkaeläinten kulun estäviä siltoja on Suomessa useita kymmeniä, mutta ei tällaisia halpoja ratkaisuja.

– Varsinaiset eläinten tienylitykseen tarkoitetut riistasillat ovat kalliita. Niiden hinta voi nousta jopa miljoonaan euroon. Tämä riistaritilä maksaa vain alle 10 000 euroa. Toisaalta tähän ei voi laittaa porttia, sillä ajoneuvojen on päästävä ajamaan tästä. Raskaan liikenteen kuljettaja ei voi käydä avaamassa ja sulkemassa porttia, sanoo Klang.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang näyttää nyrkillään, miten iso kolo putkien väliin jää riistaritilässä. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Riistaritilä annetaan koko Suomen käyttöön

Varsinais-Suomen ely-keskus teettää seuraavaksi mallipiirustukset riistaritilästä, ja liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang toivoo, että niitä tulee eri puolille Suomea.

Kohteita on satoja, eikä niihin ole ollut varaa rakentaa kalliita, satoja tuhansia euroja maksavia riistasiltoja.

Valkohäntäpeura ihmettelee ja empii ylitystä peuraestesillalla Loimaalla joulukuussa 2020. Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus

– Riista-aidoissa on koko maassa 300–400 aukkoa. Yleensä syynä aukkojen jättämiselle on, että kiinteistöille täytyy päästä tai eläinten täytyy saada vaeltaa perinteisillä reiteillään kuitenkin osittain vapaasti. Tämä on edullinen keino estää hirvien, peurojen ja metsäkauriiden pääsy riista-aidan aukosta kiinteistöliittymän kohdalla ajoneuvojen eteen, kertoo Klang.

Jaakko Klangilla on mielessään jo useampikin kohta valtatieltä kahdeksan, jonne vastaavan rakennelman voisi laittaa.

Viime vuonna riistaonnettomuuksia (siirryt toiseen palveluun) tapahtui Tilastokeskuksen mukaan 14 000, ja tämän vuoden tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana niitä on kirjattu lähes 5 000. Autoilija voi kätevästi katsoa oman tieosuutensa hirvieläinonnettomuudet Riistakeskuksen kartasta (siirryt toiseen palveluun).

– Lounais-Suomen sumuisilla sadekeleillä näkeminen metsänreunaan on todella haastavaa. Peura- ja kauriskolarit lisääntyvät loka-, marras- ja joulukuussa onnettomuustilastojen mukaan. Pimeys lisääntyy aikaisin iltapäivällä, jolloin teillä on paljon liikennettä, pohtii Klang.

Varsinais-Suomen ely-keskus on ottanut kuvia riistakameralla Loimaan riistasillan luona käyvistä eläimistä. Niistä näkyy, etteivät eläimet mene sillalle. Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus

Eläinten käyttäytymistä tutkittu

Varsinais-Suomen ely-keskus on seurannut eläinten käyttäytymistä noin vuoden ajan Loimaalla sijaitsevalla, uutta riistaritilää kalliimmalla riistasillalla.

Silta on ollut paikoillaan puolentoista vuoden ajan, ja se on maksanut 100 000 euroa. Paikalla on kymmenen kiinteistöä ja muutama maatalo, eli paljon liikennettä.

Valkohäntäpeura peuraestesillan toisella puolella Loimaalla kesäkuussa 2021. Kuva: Varsinais-Suomen ely-keskus

– Kuvista näkyy, etteivät peurat uskalla astua sillalle. Tuomme lähiaikoina riistakamerat myös tänne Mietoisiin, ja saamme sitä kautta seurantatiedot riistaritilän toimivuudesta. Tavoite on, ettei tässä kohdassa olisi jatkossa yhtään onnettomuutta. Vuosittain tässä on tapahtunut noin kymmenen peura- tai kauriskolaria, ja pidemmällä matkalla toistakymmentä, kertoo Jaakko Klang.

Yle sai myös yleisöltä kysymyksen liittyen siihen, jääkö eläimen sorkka riitaritilän väliin jumiin?

Klang vastaa, että valtatien 9 peuraestesillalla vuoden kestäneen seurannan aikana ei havaittu riistakameroilla yhtään sorkkaeläimen ylitystä tai että eläin olisi uskaltanut peuraestesillalle ja olisi jäänyt sorkastaan jumiin.

– Kustavintien riistaritilässä ovat putkien välit vielä kapeammat, joten on hyvin epätodennäköistä, että sorkkaeläin jäisi jalastaan jumiin. Voihan eläin luonnossakin jäädä jalastaan jumiin, mutta kuitenkin harvoin. Ne ovat harkitsevia ja riskejä välttäviä eläimiä, arvioi Klang.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 25.11. kello 23.

Jutun loppuun on liitetty 25.11.2021 kello 12:42 Klangin kommentti, voiko eläimen jalka jäädä jumiin ritilään.

Lue lisää: