Hyppää sisältöön

Seinäjoen taidehallin Siat-näyttelyn kävijämäärässä nähtävissä selvää nostetta runsaan keskustelun ja kohun keskellä

Taidehallin kuraattori ei ole yllättynyt, että kohu näyttelyn ympärillä on nostanut kiinnostusta, vaan se on luonnollista.

Siat-näyttelyssä on esillä kolme teosta Terike Haapojalta ja Laura Gustafssonilta. Ne käsittelevät sikojen merkitystä ihmisille sekä eläintuotantoa ja sen ekologisia ja eettisiä vaikutuksia. Kuva: Jenni Latva, Seinäjoen taidehalli

Seinäjoen taidehallissa esillä oleva Siat-näyttely on saanut väen liikkeelle.

Runsaasti keskustelua ja huomiota keränneen näyttelyn kävijämäärä on selvästi noussut viime viikkojen aikana.

Kävijämäärän nousu on näkynyt näyttelyssä sekä silmämääräisesti että tilastoissa.

– Kuntien linjauksista virinnyt keskustelu on kyllä näkynyt kävijöiden määrässä. On tullut paljon kiinnostuneita, jotka ovat selkeästi sanoneet, että tultiin katsomaan, mistä kohussa on oikein kysymys, Seinäjoen taidehallin taidekuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen kertoo.

Kohun on synnyttänyt Kurikassa ja Kauhavalla tehdyt linjaukset, joiden perusteella kasiluokkalaisten taidetestaajien käynti Siat-näyttelyssä peruttiin. Sen lisäksi Ilmajoella valtuustoryhmät paheksuivat osaltaan nuorten näyttelyyn viemistä.

Karimäki-Nuutinen ei halua antaa kunnille kunniaa kävijämäärän noususta.

– Kävijämäärään kohu on vaikuttanut, mutta asiassa on monta kulmaa. En nyt sano, että palveluksen olisivat meille tehneet.

Toisaalta taidehalli on saanut runsaasti aivan uusia vierailijoita.

– Varmasti joukossa on paljon ihmisiä, jotka eivät olisi muuten uuteen taidehalliin tulleet, Karimäki-Nuutinen pyörittelee ilmiötä.

Kasvanut kiinnostus ei yllätä

Seinäjoen taidehallin kuraattori Karimäki-Nuutinen ei ole yllättynyt, että kohu näyttelyn ympärillä on nostanut kiinnostusta.

Kun taide puhuttaa, se saa myös silmäpareja äärelleen.

– Keskustelua on ollut niin paljon, ettei oikein kukaan ole voinut siltä välttyä, vaikka ei muuten seuraisi taidetta millään tapaa. Se herättää ihmisissä kiinnostuksen, että mennäänpäs katsomaan, mistä puhe kumpuaa. Se on varmasti aika luontaista ja ei sillä lailla yllätä.

Palaute kävijöiltä on ollut hyvin samansuuntaista.

– Täytyy sanoa näin lainausmerkeissä, että on tullut paljon "pettyneitä" kävijöitä. Mediasta tai some-keskusteluista on saatu tietynlainen kuva, että täällä on jotain kauhistuttavaa esillä. Ja siitähän ei ole kyse.

Karimäki-Nuutinen kuvaa, että näyttelystä on palannut positiivisesti pettyneitä ihmisiä, jotka ovat kommentoineet näyttelyn jälkeen, että missäs se kohu oli.

– Näyttelyt ovat kuitenkin aika hienovaraisella tavalla laitettu esille. Kohua ei niistä itsestään pysty kovin helposti lukemaan.

Liikkeellä kaksi eri keskustelua

Taidehallissa onkin tehty huomio, että liikkeellä on ikään kuin kaksi eri keskustelua: heidän kanssaan, jotka ovat käyneet katsomassa näyttelyn ja toista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa.

– Näyttelyissä käyneiden kanssa keskustelu on ollut monisävyistä ja rehevää, kunnon hyvää keskustelua. Kun taas esimerkiksi somessa keskustelu elää ihan omaa elämäänsä, omalla tasollaan. Ehkä juuri sen takia ihmiset ovatkin olleet ihmeissään näyttelyn nähtyään, kun keskustelu asiasta on ollut niin voimakkaan erilaista, Karimäki-Nuutinen pohtii.

Kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan teos ottaa kantaa lihan, ja erityisesti sianlihan, tuotantoon.

Lue myös: