Tonttivuokrien korotuspiikit tekevät kipeää – yksi taloyhtiö kapinoi, toinen alistuu, kolmas uskoo kaavamuutoksen apuun Tampereella

Tontinvuokrista tulee kunnille entistä merkittävämpi tulonlähde, kun sote-uudistus vie osan niiden kiinteistöverotuloista. Tampereella vuokrat ovat moninkertaistuneet uusien sopimusten myötä.

As Oy Hämeenkatu 36:n julkisivu.
Tampere uusi vanhoja maanvuokrasopimuksia. Pahimmillaan taloyhtiön vuokrakulut paisuivat 19-kertaisesti. Kuvaajassa rinnakkain vanhat ja uudet vuokrakulut per vuosi. Video: Antti Eintola / Yle.

Tampereen kaupunki uusi tänä keväänä poikkeuksellisen paljon umpeutuneita tontinvuokrasopimuksia. Vajaalle 300 tontille määriteltiin uusi vuokrataso. Pahimmillaan vuokra nousi lähes yhdeksäntoistakertaisesti, mikä täräytti asumiskustannukset kertaheitolla korkeuksiin.

Asuntotonttien vuosivuokra määräytyy Tampereella siten, että se on neljä prosenttia tontin pääoma-arvosta. Uusissa vuokrasopimuksissa on huomioitu maan arvonnousu ja asuntojen markkinatilanne, ja tämä näkyy vuokratason huimana nousuna.

– Maaomaisuudesta vuokraamisen kautta saatava tulo on vakaa, ennustettava ja merkittävä tulonlähde kaupungille pitkälle tulevaisuuteen, Tampereen kaupungin maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi kertoo.

Kaupunki haluaa tonteista tuloa myös tuleville sukupolville. Periaate on tuottanut monelle vanhalle taloyhtiölle tukalan tilanteen.

Pikarilinna nousi kapinaan

Pyynikintorin laidalla sijaitseva lähes satavuotias taloyhtiö ei ole allekirjoittanut uutta vuokrasopimusta. Pikarilinnana tunnetun talon tontin vuosivuokra singahtaisi sen myötä 17-kertaiseksi.

Janne Puhakka vakuuttaa, että taloyhtiö pysyy sopimuksettomassa tilassa, vaikka kaupunki on painostanut tekemään marraskuun aikana ratkaisun. Kuva: Antti Eintola / Yle

Pikarilinnan eli Asunto oy Hämeenkatu 36:n hallituksen puheenjohtajan Janne Puhakan mukaan sopimusehdotuksen vuokrataso on kohtuuton ja lunastusehto epäedullinen. Lunastusehdossa hiertää se, että kaupungin laskentatavalla talosta tulisi lähes arvoton. Kaupunki käyttäisi lunastusehtoa sopimuksen päättyessä tai, jos osapuolet eivät pääse riidassa sopuun.

Lisäksi Pikarilinna katsoo, että kaupunki teki myös sopimusrikkomuksen, kun se viivytteli uuden tontinvuokran tiedottamisessa.

– Meidän käsitys on, että kaupunki viivytteli tahallaan, Janne Puhakka toteaa.

Taloyhtiö arvelee, että kaupunki odotti raitiotien kiinteistötaloudellisten vaikutusten kartoituksen valmistumista. Jos vuokralaskelma olisi tehty ennen selvitystä, tontin vuokran korotus olisi ollut vain kymmenkertainen seitsemäntoistakertaisen sijaan.

– Kaupungilta on tullut sellaisia signaaleja, että tämän kuun lopussa pitäisi tehdä päätös tavalla tai toisella. Mutta emme aio tehdä mitään aloitetta, Janne Puhakka kertoo.

Pikarilinna on saanut nimensä pylväiden päässä olevista pikareista. Suojeltu kerrostalo sijaitsee uuden raitiotien päätepysäkin tuntumassa. Raitiotie nosti kiinteistön maapohjan arvoa, mikä puolestaan hilasi tontinvuokraa ylöspäin. Kuva: Antti Eintola / Yle

Niskuroiva taloyhtiö on kirjelmöinyt kaupungille haluavansa aloittaa neuvottelut tontin ostamisesta. Uudesta pormestariohjelmasta löytyy tätä tukeva lauseke. Siinä todetaan, että raitiotien vaikutusalueella olevilla suojelluilla taloilla tulee olla oikeus ostaa tontti itselleen.

Pirkankadun taloyhtiöllä oli pakkorako

Reilun puolen kilometrin päässä Pikarilinnasta, Pirkankadulla, uusi vuokrasopimus toi lähes yhdeksäntoistakertaisen korotuksen tontinvuokraan. Yhtiö suostui ehtoihin, koska ei nähnyt muuta vaihtoehtoa. Korotuksen vuoksi yhtiövastike nousi 2,33 euroa neliöltä.

Jesse Karhu toivoo, että taloyhtiö voisi aloittaa neuvottelut tontinvuokran kohtuullistamisesta. Tosin hänelle on syntynyt mielikuva, että Tampereen kaupunki ei ole kovin halukas neuvotteluihin. Kuva: Antti Eintola / Yle

– Ne jotka ovat lähteneet kiukuttelemaan tontinvuokrista, ovat huutaneet kuuroille korville kaupungin puolella, Pirkkalantien asuntoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jesse Karhu kertoo.

1930-luvulla rakennettu talo kaipaisi ikkuna-, sähkö- ja julkisivuremonttia. Yhtiövastikkeen rajun noston vuoksi niihin ei kuitenkaan ole rahkeita ryhtyä.

– Jos kaupunki haluaa, että rakennuskanta pysyy hyväkuntoisena, niin vuokran korotukset eivät ole omiaan edistämään sitä, Jesse Karhu muistuttaa.

1930-luvulla kahdessa vaiheessa rakennettu taloyhtiö haaveilee lisäremonteista, mutta tontinvuokran roima korotus romutti haaveet. Kuva: Antti Eintola / Yle

Vuokrankorotuksiin saisi lykkäystä rakentamalla tontille lisää asuntoja, mutta se on talovanhukselle rakennusteknisesti utopiaa. Sen ainoa toivo on, että kaupunki suostuisi neuvottelemaan ehtojen kohtuullistamisesta.

Erkkilän aukeella peritään vuokraa olemattomasta

Tammerkosken tuntumassa nököttävä lähes satavuotias puurivitalo sai uuden vuokrasopimuksen, joka leiskautti tontinvuokran yksitoista kertaa korkeammalle kuin ennen. Maapohjan vuokra kurittaa taloa erityisen rankasti, koska kiinteistö maksaa vuokraa myös käyttämättömästä rakennusoikeudesta.

Yhdeksän asunnon rivitalo Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa joutui nostamaan hoitovastiketta noin 5 eurolla neliöltä uuden tontinvuokrasopimuksen vuoksi. Taloyhtiön oljenkorsi on alueen asemakaavan uudistus, mutta sen voimaan tuloon voi mennä vielä vuosia. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kun edellinen vuokrasopimus tehtiin 50 vuotta sitten, talo oli aikomus purkaa ja rakentaa tilalle suurempi. Mutta kun uutta ei tehty, 500 neliötä rakennusoikeutta jäi käyttämättä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, matematiikan professori Esko Turunen kuvailee taakkaa verotusrinnastuksella.

– Ajattele tilannetta, että henkilö A:n vuositulot ovat 25 000 euroa. Mutta koska A voisi ansaita yhteensä 40 000 euroa tekemällä toista työtä, häntä verotetaan 40 000 euron mukaan.

Asemakaavan sallima rakennusoikeus on ollut Tampereella pitkään maanvuokran perusta, koska tontin arvo määräytyy paljolti asemakaavan sallimasta käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta.

Esko Turunen toivoo, että taloyhtiön ainutlaatuinen miljöö säilyisi. Taloyhtiön aktiivisuuden ansiosta Tampereen kaupunki on aloittanut rivakasti Juhannuskylän alueen asemakaavan uudistamistyön. Kuva: Antti Eintola / Yle

Taloyhtiö on pitänyt mekkalaa asiasta ja saanut alueensa kaavauudistuksen liikkeelle. Siinä talo suojellaan ja vuokra määräytyy oikeudenmukaisemmin.

Vuokrataso jäänyt jälkeen markkinahinnoista

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan vuokrapiikkejä selittää se, että tontinvuokrat on alun perin asetettu matalalle suhteessa markkinavuokratasoon. Tampere on hyvä esimerkki kaupungista, jossa asuntojen hinnat ja kysyntä ovat kasvaneet vuosikymmenten aikana merkittävästi.

– Vuokra on tyypillisesti ollut niin maltillinen, että markkinahintataso on noussut nopeammin varsinkin Tampereen tapaisissa halutuissa paikoissa.

Brotheruksen mukaan tasainen ja ennustettava vuokrakehitys olisi asukkaan kannalta parempi kuin kertarysäykset.

Virkakoneisto sorvaa tonttipolitiikkaa

Tampereen uusi pormestarisopimus on viemässä tonttipolitiikkaa ennakoitavampaan suuntaan. Se lupaa tutkia muun muassa vuokrankorotusten porrastamista.

Erkkilän aukeen asukkaat toivovat, että asemakaavamuutos kohtuullistaa tontinvuokraa jonkin verran. Senkin jälkeen tontinvuokra lohkaisee suuren osa asumiskustannuksista, koska tontti sijaitsee hyvin arvokkaalla paikalla aivan ydinkeskustan tuntumassa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Virkakoneisto on jo aloittanut asunto- ja maapolitiikan linjausten valmistelun. Ehdotukset ovat tulossa päätöksentekoon vuodenvaihteessa.

Tampereen kaupungin maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemen mukaan sote-uudistuksen myötä maanvuokratulojen suhteellinen osuus kaupungin tulonlähteistä kasvaa. Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023 kiinteistöverosta puolet siirtyy valtiontasausjärjestelmään. Se tarkoittaa, että kunnat eivät saa hyödyntää itse koko kiinteistöveropottia. Tontinvuokratulot sen sijaan jäävät kunnan omaan käyttöön.

Tampereen kaupunki sai maanvuokratuloja viime vuonna noin 41 miljoonaa euroa.

Voit keskustella uutisesta 25.11. klo 23 asti.

Lue lisää: