Hyppää sisältöön

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa – käyttö vähäisempää kuin muualla Euroopassa

Antibioottien kokonaiskulutus laskee edelleen kaikissa sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Antibioottikuureja määrättiin ennen varmuuden vuoksi. Hoitokäytännöt ovat nyt muuttuneet ja kansalaisetkin ovat valveutuneempia kuin ennen. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa, käy ilmi tuoreista raporteista.

Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden eli antibioottien kokonaiskulutus laski Suomessa 19,3 prosenttia sekä EU- ja ETA-maissa 16,6 prosenttia.

Korona-aikana antibioottien käyttöä ovat vähentäneet muun muassa vaikeus päästä perusterveydenhuoltoon ja kiireettömien leikkausten peruuntuminen.

Lisäksi sosiaalisten kontaktien välttäminen, hyvä käsihygienia, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkia hengitystie- ja suolistoinfektioita.

– Pandemian takia infektioiden esiintyvyys on kaiken kaikkiaan laskenut lukuun ottamatta koronaa. Se on muutoksen suurin syy, mutta trendi on ollut jo pitkään laskeva. Olemme menneet hyvään suuntaan jo useita vuosia, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Emmi Sarvikivi Radio Suomen Päivässä.

Antibiootteja ei enää määrätä varmuuden vuoksi

THL kertoi tuoreista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaraporteista Suomessa (siirryt toiseen palveluun) ja Euroopassa (siirryt toiseen palveluun), koska tänään vietetään Euroopan antibioottipäivää.

Suomen raportista käy ilmi, että antibioottien kokonaiskulutus laskee edelleen kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

– Eri lääkeryhmissä on selvästi erilaista käytäntöä eri alueella. Toki Suomi on pieni maa ja saamamme data on karkeaa. Saattaa olla, että pienellä alueella yksikin vaikeahoitoinen potilas voi joissain harvinaisissa antibiooteissa keikauttaa venettä, Emmi Sarvikivi sanoo.

Tietoisuus antibioottiresistenssistä eli antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista on johtanut hoitokäytäntöjen muutoksiin Suomessa.

– Reseptien määräämisestä ei ole viime vuosilta tarkkaa tietoa, mutta 10–20 vuotta sitten oli paljon yleisempää määrätä virushengitystieinfektioiden antibioottikuureja varmuuden vuoksi. Sellainen määräämiskäytäntö on kliinisen kokemukseni perusteella vähentynyt huomattavasti, Sarvikivi kertoo.

Hänen mukaansa kansalaisetkin ovat nykyään valveutuneita antibioottikuurien suhteen eivätkä mene pyytämään niitä enää varmuuden vuoksi.

Antibioottiresistenssi huolestuttaa edelleen

Antibioottiresistenssin tilanne on pysynyt melko vakaana sekä Suomessa että Euroopassa.

Tilanne vaihtelee edelleen suuresti eri maiden välillä. Suomessa se on hyvä.

Viime vuonna resistenssilöydöksiä tehtiin aiempaa vähemmän koko Euroopassa. Silti monille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden lisääntyminen Euroopassa on THL:n mukaan huolestuttavaa.

Onneksi kulttuurinmuutosta on nähtävissä. Esimerkiksi monissa Euroopan maissa oli muutama vuosi sitten ostettavissa antibiootteja vapaasti ilman reseptejä, mutta tilanne on nyt muuttunut.

– Globaalisti ajatellen tähän ei vaikuta pelkästään ihmisten antibiootin käyttö, vaan myös eläinten antibioottihoidot ja ympäristöön päätyvät antibioottijäämät, Sarvikivi sanoo.

Lue myös:

Antibioottiresistentit bakteerit ovat ilmastonmuutoksen kaltainen uhka, jonka korona toi esiin – tavallinen infektio voi tappaa Suomessakin

Viisi syytä, miksi antibioottien käyttö romahti Suomessa koronavuonna – näin hyvin ei ole käynyt monessa muussa maassa ja se kostautuu

Ihmiskunnan käsistä karannut into antibiootteihin näkyy Ruotsin karhujen hampaissa ja Saksan villisikojen kärsissä