Hyppää sisältöön

Onko rokottamattomuus syy rajoittaa elämää vai onko se syrjintää? Näin vastaavat eettisyyteen perehtynyt filosofi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

Filosofian professori Antti Kauppinen pitää Uudellemaalle annettuja uusia koronarajoituksia hyvin perusteltuina, koska ne liittyvät muille aiheutuvan riskin ja yhteiskunnallisen haitan vähentämiseen.

Helsinkiläinen yökerho Apollo kertoi 15. lokakuuta 2021, että ravintola tarkastaa asiakkailtaan koronapassin. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronarajoitusten oikeudenmukaisuuden pohtiminen on jälleen pinnassa, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti eilen torstaina uusista rajoituksista Uudellemaalle. Osa rokottamattomista ihmisistä pitää rajoituksia ja rokotepassin vaatimista syrjintänä.

Filosofisesta näkökulmasta kysymys on siitä, onko rokottamattomuus riittävän hyvä syy sulkea ihmisiä pois tietynlaisesta toiminnasta? Tai onko se, että on ottanut rokotuksen riittävän hyvä syy suosia ihmisiä joidenkin asioiden suhteen?

Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen on perehtynyt työssään eettisiin kysymyksiin. Hän pitää uusia rajoituksia hyvin perusteltuina, koska niillä pyritään vähentämään muille aiheutuvaa riskiä ja yhteiskunnallista haittaa. Rajoitukset koskevat vain tilaisuuksia, jotka aiheuttavat korkean terveysriskin.

Kauppisen mukaan rokottamattomien osallistumisen rajoittaminen taudin leviämisen estämiseksi ei ole yhdenvertaisuutta loukkaavaa. Asiaa voi ajatella myös niin, että olisi epäreilua rokotettuja kohtaan, jos heitä ja rokottamattomia kohdeltaisiin samalla tavalla.

Oikeutta mennä esimerkiksi ravintolaan voi pitää palkintona siitä, että on ottanut rokotuksen.

– Yksi rinnastus on se, että jos talkoosaunaan tuppaa sellainen, joka ei ole osallistunut itse talkoisiin, vaikka olisi voinut, niin silloin talkoolaisilla on oikeus katsoa häntä pitkään, Kauppinen vertaa.

Myöskään yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ei näe kansalaisten samanarvoisuuden vaarantuvan rajoitusten vuoksi, sillä lähes kaikilla on mahdollisuus käydä ottamassa rokotus.

– Rokotukset ovat ilmaisia, siinä mielessä tilanne on yhdenvertainen. Sitten on olemassa henkilöitä, jotka eivät voi terveyssyistä ottaa rokotusta, ja heitä me suojelemme sillä, että mahdollisimman moni muu ottaa rokotuksen.

Liika rajoittaminen voi johtaa epäluottamukseen

Kauppisen mukaan oleellisin kysymys on se, onko rokotteen ottamattomuudesta haittaa muille ihmisille? Jos siitä on haittaa vain henkilölle itselleen, voi rokottamattomuus pysyä omana asiana. Mutta jos rokottamattomuus voi aiheuttaa muille kielteisiä vaikutuksia, ei se ole enää vain yksityisasia.

– Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla, vaan sitä, ettei ketään kohdella toisia paremmin tai huonommin ilman, että on riittävä ja asiaankuuluva peruste, Kauppinen toteaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että hengen ja terveyden suojelemiseksi yhteiskunnassa voidaan asettaa erilaisia rajoituksia. Ne pitää kuitenkin suhteuttaa kulloiseenkin tartuntatautitilanteeseen. Myös koronapassin käyttö on Stenmanin mukaan hyväksyttävää, jos sillä voidaan helpottaa tautitilannetta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kuitenkin huomauttaa, ettei ihmisille välttämättömiä palveluita saa rajoittaa.

– Ihmisen pitää esimerkiksi voida käydä kaupassa, pankissa ja päästä terveyskeskukseen, Stenman summaa.

Myös Kauppinen toteaa, etteivät rokottamattomiin kohdistuvat rajoitukset saa olla rangaistusluonteisia. Keneltäkään ei pidä kieltää toimintaa, johon ei liity merkittävää terveysriskiä, eikä tavallisen elämän kannalta välttämättömiä asioita tule rajoittaa.

Ihmiset, jotka edelleen epäröivät rokotuksia tai suhtautuvat niihin kielteisesti, ovat monesti niitä, jotka jo valmiiksi suhtautuvat epäilevästi viranomaisiin ja jopa tieteeseen.

– Jos koronapassin vuoksi joutuu liian paljon yhteisen toiminnan ulkopuolelle, se voi johtaa entistä suurempaan epäluottamukseen, suuttumiseen ja poliittiseen polarisaatioon. Onkin tärkeää, että vapaaehtoisesti rokottamattomia ei syyllistetä vaan ainoastaan kannustetaan rokotukseen, Kauppinen toteaa.

Koronapassi saatava myös testien kautta

Käytännöllisen filosofian professorin Antti Kauppisen mukaan on tilanteita, joissa voi olla eettisesti perusteltua olla ottamatta rokotetta. Jos rokotteen ottaminen aiheuttaisi sen ottajalle merkittävän riskin tai vaaran, on hyväksyttävää jättää rokote väliin.

Toisaalta Kauppisen mielestä on kohtuullista edellyttää, että rokottamattomat osallistuvat jollain tavalla yhteisen uhan torjumiseen. Yksi keino voi olla jättäytyä pois riskialttiista tapahtumista.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman vetoaa yhteisvastuuseen. Rajoituksilla, koronapassilla ja rokotuksilla suojellaan terveydentilansa vuoksi heikommassa asemassa olevien mahdollisuus saada hoitoa.

– Voimme suojella niitä ihmisiä, joiden pääsy esimerkiksi isoon leikkaukseen viivästyisi, jos on paljon koronapotilaita.

Kauppinen pitää tärkeänä, että erilaisten maailmankatsomusten tai vakaumusten vuoksi koronapassin voi saada monella eri tavalla, esimerkiksi käymällä säännöllisesti koronatestissä.

– Jos sieltä tulee negatiivinen tulos, voi osallistua samalla tavalla kuin rokotetut, koska yhtä lailla muodostaa toisille pienen riskin.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Euroopassa koronatartunnat ovat edelleen nousussa, vaikka rajoituksia on monessa maassa kiristetty uudelleen

Kiina tukahduttaa koronaviruksen deltamuunnosta kovin ottein – kiinalaisia kuohuttaa hotellikaranteeniin määrätyn naisen koiran tappaminen

Jos haluat lätkämatsiin tai konserttiin, saatat jatkossa tarvita koronapassin – katso, missä rajoitukset laajenevat ja mitä se tarkoittaa

Johtajaylilääkäri kiirehtisi yli 5-vuotiaiden rokotuksia – tartuntoja tapahtuu myös koulu- ja tarhaympäristössä