Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uudesta nimestä on tullut kuittailua. Veli vaati nähdä paperitkin ennen kuin suostui uskomaan sen oikeaksi.

Ilja Timonen – niin passissa nyt lukee.

Timonen, 35, vaihtoi venäläisen nimensä suomalaiseksi ja suosittelee samaa kaikille ulkomaalaistaustaisille.

Ainakin, jos mielii työllistyä Suomessa.

Suomenkielisellä nimellä tärppäsi heti

Opiskeltuaan Venäjällä tekniikkaa, fysiikkaa, matematiikkaa ja kasvatustiedettä Timonen muutti Suomeen vuonna 2006.

Töitä uudesta kotimaasta ei löytynyt. Hän halusi elektroniikka-asentajaksi, mutta ei meinannut saada edes alan harjoittelupaikkaa.

– Jotkut yritykset oikein mainostavat, että meillä on suomalaiset asentajat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Asentajan paikkojen ohella Timonen haki töitä venäjän tulkkina sekä matematiikan ja fysiikan opettajana – turhaan. Sitten hän päätti huvikseen kokeilla, tärppäisikö rekryssä tekaistulla suomalaisella nimellä.

– Minulle soitettiin takaisin viikon sisään ja tarjottiin opettajan sijaisuutta.

Timonen ajatteli, että voisi aivan hyvin luopua venäläisestä nimestään, jos siitä kerran on työmarkkinoilla niin paljon haittaa.

“Ei nimi miestä pahenna”

Päätös oli helppo.

– Aluksi Suomessa pyrin vaalimaan identiteettiäni, mutta lopulta totesin sen olevan turhaa. Nimellä ei ole minulle merkitystä. Sillä, kuinka hoidan hommani, on.

Etunimestä “Ilya” y korvattiin j:llä. Uusi suomalainen sukunimi taas löytyi karjalaisilta isovanhemmilta. Entistä sukunimeä Timonen ei halua enää edes mainittavan.

– Sukututkimukseni mukaan nimellä ei ole pitkä historia, eikä se tarkoita mitään.

Suomalaiseen passiin se oli joka tapauksessa translitteroitu kyrillisistä aakkosista väärin.

Kun nimenvaihto oli virallista, Timonen päätti hakea tulkin töitä yrityksestä, joka välittää alan palveluita kaupungeille ja sairaanhoitopiireille. Hän oli hakenut samalta työnantajalta paikkaa kahdesti aiemminkin saamatta kutsua edes haastatteluun.

Nyt kutsu haastatteluun kävi viikon sisällä, ja soveltuvuuskokeet läpäistyään hän pääsi koeajalle. Kolme vuotta myöhemmin Timonen on edelleen yhtiön palveluksessa.

Tulkkien rekrytointia hoitava henkilö on yhtiössä välillä jo vaihtunut ja niin on hakijan niminkin. Timosen palkannut päällikkö kuitenkin sanoo, ettei nimellä ole ollut vaikutusta päätökseen. Konsernin tulkkauspalvelujen johtaja sanoo samaa.

– Suurin osa tulkeistamme on vieraskielisiä. Ei nimi miestä pahenna.

Johtaja kuitenkin muistaa jonkun tapauksen, jossa tulkki on vaihtanut vieraskielisen nimensä suomalaiseen.

Toinen saman yhtiön johtoon kuuluva henkilö ei tiedä Timosen rekrytoinnista, mutta myöntää hakijan nimellä olevan rekrytoinneissa merkitystä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Rekrytoinnissa on monesti kiire ja aikaa voisi mennä hukkaan, henkilö sanoo.

Työnantajan nimeä ei mainita tässä jutussa. Jos syrjintää tapahtuu rekrytoinnissa, se ei koske vain tiettyä yritystä vaan useita toimialoja. Yrityksen edustajat ovat lupautuneet kommentoimaan yksittäisen työnhakijan tilannetta, jos voivat pysyä nimettöminä.

Timonen ei voi aukottomasti todistaa, miksi tuli rekryissä aiemmin torjutuksi. Hän on kuitenkin varma, että vieraskielisestä nimestä on ollut haittaa.

Töitä tarjolla kaikille, joiden nimet kuulostavat suomalaisilta

Kuluneena syksynä Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta välitti neljälle opiskelijalle tietoa islamin tuntiopettajan työmahdollisuudesta. Opiskelijat valittiin sillä perusteella, että heidän nimensä kuulostavat suomalaisilta. Muut rajattiin ulkopuolelle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on vaatinut tiedekunnalta selvitystä toiminnastaan. Stenmanin mukaan työnhaussa syrjitään nimen perusteella usein, mutta asiasta valitetaan harvoin. Todistaminen on vaikeaa, ja oikeudenkäynnin kustannukset lankeavat yleensä häviävälle osapuolelle. Syrjinnän uhri ei uskalla ottaa riskiä.

Moni ei myöntäisi suoraan, että osa hakijoista suljetaan rekrytoinnin ulkopuolelle nimen perusteella.

Paitsi Työterveyslaitoksen anonyymissä kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuonna jopa 39 prosenttia henkilöstöalan ammattilaisista vastasi, että vierasperäinen nimi vaikeuttaa työpaikkahaastatteluun pääsemistä.

Asiaa on tutkittu Suomessa perusteellisemminkin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Työmarkkinoilla on etninen hierarkia

Sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad halusi selvittää, kuinka suuri etu suomalainen nimi on työmarkkinoilla, ja hän testasi asiaa lähettämällä tuhansia työhakemuksia eri nimillä.

Tulokset (siirryt toiseen palveluun) hätkähdyttävät.

Ahmad tekaisi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää. Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: sama Suomessa hankittu koulutus ja saman verran työkokemusta. Heidät erotti toisistaan vain nimi. Yhdellä työntekijäryhmällä se oli suomalainen, muilla se oli englantilainen, venäläinen, irakilainen tai somalialainen.

Jos työnhaussa ratkaisisi vain hakijan pätevyys, jokaisella ryhmällä olisi ollut yhtä hyvät mahdollisuudet päästä työhaastatteluun.

Erot olivat kuitenkin valtavat.

Suomalaisnimiset työnhakijat saivat tuhannella hakemuksella 390 haastattelukutsua. Englantilaisten saldo oli 269, venäläisten 228, irakilaisten 134 ja somalialaisten 99.

Syrjintä ei koske kaikkia yhtäläisesti, vaan työmarkkinoilla vaikuttaa olevan etninen hierarkia.

Viime vuonna 12 prosenttia henkilöstöalan ammattilaisista ilmoitti kokeilleensa anonyymiä rekrytointia. Siinä työpaikkaa hakevat valitaan haastatteluun niin, että valinnan tekevillä henkilöillä ei ole tiedossa hakijan nimeä, sukupuolta tai ikää.

Sosiologian tutkijan Ahmadin mukaan se voi tasoittaa työnhakijoiden mahdollisuuksia päästä haastatteluun, mutta työpaikkaa se ei kenellekään varmista.

Jos syrjintä perustuu hakijan oletettuun vieraskielisyyteen tai etnisyyteen, se voi tulla nimen ja kuvan lisäksi ilmi ulkomailla hankitusta työkokemuksesta ja koulutuksesta. Siksi anonyymiys on Akhlaq Ahmadin mukaan lähinnä ensiapu ongelmaan, jonka voi ratkaista ainoastaan puuttumalla syrjiviin asenteisiin.

Hänen tutkimuksensa osoittaa, että työnhaku voi tyssätä vieraskieliseen nimeen, vaikka suomen kielen taito olisi äidinkielen tasoa ja koulutus ja työkokemus hankittu Suomessa.

Näin kävi myös Carolin Piotrowskille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Haastattelut kuluvat perhetaustan ja nimen päivittelyyn

Nyt 33-vuotias Piotrowski aloitti työt jo 15-vuotiaana ensin hotellin siivoojana, sitten ravintolassa ja respassa. Usein hänelle nakitettiin venäläiset asiakkaat, koska puolalaisen sukunimen vuoksi hänen oletettiin puhuvan kieltä.

– Meillä on pari yhteistä sanaa. Puhun venäjää yhtä paljon kuin keskivertosuomalainen viroa.

Sukunimestä tehtävät olettamukset ovat seuranneet läpi työelämän, ja ne noudattavat aina samaa kaavaa.

– Vaikka hakisin suomeksi, saan vastauksen englanniksi. Jos pääsen työhaastatteluun, alku menee sukunimeni ihmettelyyn. Sitten tentataan, mistä päin olen ja montako vuotta olen asunut Suomessa. Ja kehutaan, kuinka hyvin puhun suomea.

Piotrowski on syntynyt ja elänyt koko ikänsä Helsingissä.

Perheellä on puolalaiset juuret, ja sen alkuperäinen sukunimi on Sajur. Se vaihdettiin taannoin turvallisuussyistä yhteen Puolan yleisimmistä sukunimistä.

Muutamat sukulaisetkin ovat vaihtaneet nimeä

Suomessa nimi on ollut taakka.

– Lapsena yleisurheilukisoissa nimeäni ei osattu kuuluttaa. Koulussa sanottiin Piot-roskis.

Sukunimestä tehtiin oletuksia myös opiskeluaikana.

Kun hän Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijana oli menossa harjoitteluun, kurssikaverit pääsivät perinteikkääseen Helsingin normaalilyseoon, ja Piotrowski lähti yksin Itä-Helsinkiin Myllypuroon.

Harjoittelupaikassa ei ollut mitään valittamista, mutta hänen sijoittamisensa monikulttuuriseen kouluun toi koulutusohjelman ennakkoluulot esiin.

– Sukunimeni perusteella ajateltiin, että tulisin maahanmuuttajanuorten kanssa juttuun.

Opintojen jälkeen Piotrowski teki muutamia vuosia graafikon töitä pelialalla. Siellä hän ei kokenut nimen olevan kollegoille ongelma. Työntekijät tulevat Helsinkiin ympäri maailmaa, ja studioiden työskentelykieli on englanti.

Nyt Piotrowski on tietotekniikan opetustehtävissä, ja hänen oppilaansa ja kollegat tuntevat hänet Sajurina. Näin on ollut kaikille helpompi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nimenvaihdos ei ole vielä virallinen, mutta Piotrowski aikoo vahvistaa muutoksen heti, kun nykyinen passi menee vanhaksi. Muutamat sukulaiset ovat myös vaihtaneet takaisin entiseen nimeen saadakseen paremmin töitä.

– Olen huomannut suuren eron haastattelukutsujen määrässä sen mukaan, käytänkö puolalaista sukunimeäni vai neutaalimpaa toista sukunimeäni. Sajurina en joudu myöskään tavaamaan nimeäni hotellin respassa tai Starbucksin kassalla.

Sattui myös niin, että ensimmäisestä Sajurina vastaanotetusta työpaikasta tuli vakituinen.

Voit keskustella aiheesta 22.11. klo 23 asti.

Muokattu 23.11. klo 14.28 Muokattu tietoja Carolin Pietrowskin perhetaustasta ja korjattu hänen kurssikavereidensa harjoittelupaikan nimi.

Esiintyykö työmarkkinoilla nimiin perustuvaa syrjintää? Millaisia olosuhteita ja tuntemuksia se voi luoda? Työelämässä voidaan yhä tänäkin päivänä törmätä nimiin perustuvaan syrjintään ja suosimiseen. Ilmiötä lähti tutkimaan toimittaja Amani Al-mehsen. Haastateltavina Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ja espoolainen 26-vuotias Alba Moreno.

Lue lisää:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii selvitystä Helsingin yliopistolta rekrytointiasiassa – työtä tarjottiin vain suomalaisilta kuulostaville

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Työnantajat vaativat usein maahanmuuttajilta äidinkielentasoista suomen kielen taitoa: "Näin meidät pakotetaan siivoojiksi ja hoitajiksi"

Valtiovarainministeri Saarikko haluaa Suomeen reilusti lisää ulkomaisia työntekijöitä ja perää asennemuutosta: “Se ei ole pois suomalaisilta”

Syrjintä on usein tiedostamatonta, vierasnimisiä tai eri ikäisiä ei palkata, koska ei osata – "Ikä on vain numero", sanoo eläkkeeltä töihin palannut

Tätä on ulkonäkösyrjintä työelämässä: Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri – kaunis hakija sai lähes kaksi kertaa enemmän haastattelukutsuja