Eurooppa-kirje: Brexit-katumus eli "bregret" nousee Britanniassa – talouden sisäkumi vuotaa ja paikat ovat hukassa

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Tilauslomakkeen löydät jutun lopusta.

Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen. Kuva: Pasi Myöhänen, Christos Chatzigiannis / AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Milloinkahan niitä brexitin hyötyjä alkaa näkyä?

Näin ihmetteli englantilainen tuttavani, joka ei ole "brexiteeri" vaan EU-jäsenyyden intohimoinen puolustaja. Hänen järkeilynsä mukaan EU-eroa ajaneet poliitikot lupasivat siitä koituvan niin paljon hyvää, että vähintään yhden väitteen on pakko toteutua.

Useimmitenhan tämä logiikka toimii. Kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen väistämättä avautuu, kuten huonossa keittiönkaapissa.

Brexitistä on kuitenkin vaikea löytää voittoja varsinkaan taloudellisessa mielessä. Ainakaan sellaisia, joissa hiljalleen valkenevat haittapuolet eivät olisi suurempia kuin povatut hyödyt.

Esimerkkejä riittää. Ensimmäisen niistä tarjosi hiljattain kalastus.

Aluevesien laajempi siivuttaminen brittikalastajien käyttöön oli yksi eromielisten unelmista. Mutta nyt joulukaupankin pelätään kärsivän Ranskan kanssa käytävän kalastusoikeuskiistan vuoksi. Moni EU-eroa kannattanut kalastaja valittaa tulleensa johdetuksi harhaan (siirryt toiseen palveluun).

Toinen tuore esimerkki on kysymys turvapaikanhakijoista.

Brexit-poliitikot lupasivat, että on läpihuutojuttu luoda EU:ta parempi palautusjärjestelmä. Sellaisesta ei ole kuitenkaan onnistuttu sopimaan ja hallituksen edustaja joutui keskiviikkona myöntämään (siirryt toiseen palveluun), että EU-maihin on koko kuluneena vuonna palautettu viisi turvapaikanhakijaa.

Edellisenä vuonna, ennen brexitin voimaan astumista, palautettuja oli lähes 300.

Ja lista jatkuu. Kun EU-maksukatto poistui, Visa viisinkertaisti ulkomaanostosten palvelumaksut brittiasiakkaille. Amazon-verkkokauppa aikoo estää (siirryt toiseen palveluun) brittiläisten Visa-luottokorttien käytön tammikuusta alkaen.

Kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ovat törmänneet seinään. Australian kanssa tehdystä vapaakauppasopimuksesta ennustetaan vain 0,01 prosentin hyötyä kansantaloudelle, millä ei menetettyä EU-kauppaa korvata.

Valtion taloudenpitoa tarkkaileva OBR-virasto arvioi (siirryt toiseen palveluun), että EU-ero kutistaa kansantuotetta pitkällä aikavälillä noin neljä prosenttia.

Luku on kaksi kertaa niin suuri kuin koronapandemian tuoma tuho.

Joillekin ilo brexitistä voi tulla muualta kuin taloudesta, kuten EU:sta tulevan maahanmuuton vähenemisestä. Toiset taas toivovat, että Britannia keventää finanssivalvontaa enemmän kuin EU sallisi.

Niinpä ne, joille ovia todella aukeaa, voivatkin olla finanssiketut.

Arkkibrexiteeri Jacob Reese-Moggia vaaditaan tilille siitä (siirryt toiseen palveluun), että hän ei tehnyt kansanedustajilta vaadittavaa ilmoitusta miljoonalainoista, joita hän on ottanut Cayman-saarilla toimivalta yhtiöltään.

Brexitille kasvot antanut entinen pörssimeklari Nigel Farage taas tarjoaa kansalle sijoitusneuvoja (siirryt toiseen palveluun) reilun 200 euron vuosimaksulla Fortune and Freedom -firmansa kautta.

Itseäni huolettaa hyvinvoinnin lässähtäminen kaduntallaajan tasolla, hiljalleen vuotavan renkaan tapaan. Nyt 50 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) briteistä katsoo brexitin olleen jälkikäteen ajateltuna virhe, ja vain 37 prosenttia pitää päätöstä oikeana.

Katujien osuus on suurin sitten EU-kauppasopimusta edeltäneen epävarmuuden.

Hyötyjä odotellen,

Pasi

Lue seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja Eurooppa-aiheista tällä viikolla ja siitä, mitä on tulossa lähiaikoina.

#SOME: Jalkapallodiplomatiaa!

Ranskan Eurooppa-ministerin Clément Beaunen Suomen-vierailu ajoittui niin, että hän pääsi kollegansa Tytti Tuppuraisen kanssa paikan päälle Olympiastadionille MM-karsintaotteluun Suomi–Ranska.

Tarina ei kerro, miten ministerit suhtautuivat kentän tapahtumiin, Ranska kun voitti tasaisen iltaväännön maalein 0–2. Tarina ei myöskään kerro, keskustelivatko ministerit Qatarin MM-kilpailujen mahdollisista boikoteista.

Hallitseva maailmanmestari Ranska tuskin jää pois ihmisoikeusrikkomusten tahraamasta turnauksesta, mutta monessa maassa asia on tapetilla. Leipzigissa opiskelijat suunnittelevat (siirryt toiseen palveluun) jopa amatöörijoukkueiden varjo-MM-turnausta.

FAKTA: Tuntuuko, että rakentaminen on kallista? Niin se onkin, etenkin Suomessa

Rakentamisen hinta on herättänyt Suomessa keskustelua koko syksyn. Tilastoista tulee tukea parranpärinälle: kustannusten nousu on meillä Euroopan kärkipäätä. Erityisesti puun hinta (siirryt toiseen palveluun) on pompannut kattoon.

TÄRPIT: Siirtolaiskriisi jatkuu ja korona jyllää, entä palaavatko Parthenonin aarteet kotiin?

Joulutori Prahassa vuoden 2019 lopulla, juuri ennen koronaa. Kuva: Martin Divisek / EPA

Siirtolaiskriisissä Puolan ja Valko-Venäjän tapahtuu jatkuvasti. Rajalla on ollut parituhatta siirtolaista, mutta torstaina raportoitiin palautuslennoista ja ihmisten majoittamisesta pois rajalta.

Valko-Venäjällä tilannetta seurannut Ylen kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen raportoi siirtolaisten turhautumisesta. Ylen toimittaja Antti Kuronen on Irakissa alueella, josta väki päätyi limboon EU:n ulkorajalle. Kuronen tapasi myös miehen, joka avaa salakuljetusten dynamiikkaa.

Tilanne säteilee laajalle. Viro on kutsunut 1 700 reserviläistä vetämään 40 kilometriä piikkilanka-aitaa Venäjän-rajalleen. EU on kiristänyt pakoteruuveja, ja Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut yhteyksissä Aljaksandr Lukašenkaan tällä viikolla ainakin kahdesti.

Lisäksi EU hoputtaa uusien 5 000 sotilaan EU-joukkojen perustamista juuri uudenlaisten hybridiuhkien varalta. Puolan rajalla parhaillaan koettavassa tragediassa tästä tuskin olisi hyötyä, koska Puola pitää päätösvallan rajan tapahtumista tiukasti itsellään.

KORONA SULKEE JÄLLEEN EUROOPPAA

Koronan neljäs aalto on tanakasti täällä. Eurooppa on nyt ainoa maanosa jossa tapausten määrä nousee, ja uusia tartuntamääräennätyksiä on raportoitu niin Suomesta kuin Saksastakin.

Sairaanhoito pullistelee, ja valtaosalla teholla makaavista potilaista ei ole kattavaa rokotussuojaa. Belgia palauttaa maahan tiukat koronatoimet (siirryt toiseen palveluun). Ruotsi ottaa käyttöön koronapassin (siirryt toiseen palveluun) kaikissa yli sadan hengen tapahtumissa.

JOULUMARKKINAT ON/OFF

Eurooppalainen perinne, kaupunkien joulumarkkinat, ovat korona-aallon vuoksi uhattuina. München päätti perua omansa (siirryt toiseen palveluun), kun ilmaantuvuusluku nousi tällä viikolla jo 500:aan tartuntaan 100 000:ta asukasta kohden (Suomen luku on noin 200).

Yliopistokaupunki Leuven Belgiassa päätti samoin (siirryt toiseen palveluun), sen sijaan Bryssel yrittää järjestää oman tapahtumansa. Helsingissä Tuomaan markkinat aiotaan järjestää. Päätöksillä on kiire, sillä suuri osa joulutoreista avautuu tällä tai ensi viikolla.

HAITALLISET TUONTITUOTTEET PANNAAN

EU yrittää estää yritysten viherpesua ja tarkentaa merkittävien kuluttajatuotteiden kuten kahvin, naudanlihan ja huonekalujen ympäristökriteerejä. Metsiä tai maaperää tuhoavia tuotteita ei jatkossa haluta unionin sisämarkkinoille.

Komissio antoi lakiesityksensä asiasta keskiviikkona. Normitapaan asia etenee EU-parlamentin ja jäsenmaiden neuvottelukierrokselle.

PALAAVATKO PARTHENONIN MARMORIAARTEET KOTIIN?

Aivan 1800-luvun alkuvuosina brittidiplomaatti ja (turhankin) innokas taidekeräilijä Thomas Bruce kuljetutti Parthenon-temppelin marmoriveistoksia Ateenasta Lontooseen omiin kokoelmiinsa. Taustalla oli mahdollisesti tekaistu lupa.

Ryöstäjäksikin haukuttu Bruce myi veistokset valtiolle, ja ne päätyivät British Museumin kokoelmiin. Nyt Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis sanoo tekevänsä kaikkensa saadakseen marmoriaarteet takaisin Akropolis-kukkulalle (siirryt toiseen palveluun).

AREENASSA: RAJAKRIISI JA RANSKAN EU-SUURUUS

Brysselin kone käsittelee tällä viikolla Ranskaa. Miksi Ranska on niin aloitteellinen EU:ssa, entä miksi Ranska suhtautuu Venäjään verraten myönteisesti? Vieraana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Risto Veltheim.

Torstain Politiikkaradiossa vieraana oli EU-tutkija Timo Miettinen, aiheena muun muassa talouspakotteiden vaikutus Valko-Venäjään. Maanantain jaksossa kysyttiin, oliko Glasgow’n ilmastokokous lässähdys.

ENSI VIIKOLLA: Italia ja Ranska haluavat heilauttaa EU:n voimatasapainoa kohti etelää

Viime viikolla EU pääsi sopuun ensi vuoden budjetista. Budjettia käsitellään vielä alkavalla viikolla muun muassa parlamentin marraskuun täysistunnossa Strasbourgissa.

Ensi viikon torstaina ja perjantaina järjestetään videokokouksena EU:n ja Aasian maiden perinteinen huippukokous ASEM. Odotettavissa on jonkilainen talouskasvun ja ilmastonmuutoksen yhteensovittamisen paineeton etäfoorumi.

Italian ja Ranskan on määrä allekirjoittaa uusi yhteistyösopimus (siirryt toiseen palveluun). Sopimuksella kaksikko pyrkii hilaamaan EU:n voimatasapainoa pohjoisesta kohti Välimerta, kun liittokansleri Angela Merkelin pitkä valtakausi Saksassa on päättymässä.

Voit keskustella Eurooppa-kirjeen aiheista alla olevan linkin kautta. Keskustelu on avoinna 20.11. klo 23:een saakka.