Onni Sarmasteelle ei syytettä epäonnistuneista maskikaupoista – sekä Huoltovarmuuskeskus että Sarmaste aikovat vaatia korvauksia

Liikemies Onni Sarmastetta ja toista henkilöä epäiltiin törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan näyttöä rikoksesta ei saatu.

Kuva: Onni Sarmaste

Liikemies Onni Sarmaste ei saa syytettä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tekemistään maskikaupoista. Syyttäjä on tänään tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä.

Onni Sarmastetta ja toista henkilöä epäiltiin asiassa törkeästä petoksesta.

Huoltovarmuuskeskus teki Sarmasteen yhtiön kanssa maaliskuun lopussa 2020 sopimuksen, jolla hankittiin hengityssuojaimia noin viidellä miljoonalla eurolla. Huoltovarmuuskeskus (HVK) ei saanut sovittua määrää maskeja ja saadutkin olivat käyttökelvottomia.

Esitutkinnassa Keskusrikospoliisi epäili Sarmasteen ja toisen epäillyn tahallaan erehdyttäneen Huoltovarmuuskeskuksen edustajaa sellaisista seikoista, joilla oli ratkaiseva merkitys päätöksen tekemisessä.

Maskikauppatilauksen eteneminen ilmenee Ylen 4. marraskuuta julkaisemasta jutusta:

Syyttäjä kuitenkin päätti jättää syytteen nostamatta, sillä esitutkinnan perusteella ei ollut todennäköisiä syitä epäillä henkilöitä rikoksesta.

Huoltovarmuuskeskuksen tiedotteen mukaan se aikoo perehtyä syyttäjän päätökseen ja arvioida mahdollisia jatkotoimia. HVK aikoo joka tapauksessa vaatia Sarmasteelta, tämän yhtiöltä ja liikekumppanilta maksettua kauppasummaa ja muita liitännäisiä kustannuksia.

Onni Sarmaste ei halua kommentoida asiaa. Asiaa kommentoi Ylelle hänen asianajajansa Heikki Huhtamäki.

– Meidän mielestämme on kiistatonta, että Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt täysin perusteettoman esitutkinnan Sarmastetta vastaan. Sarmaste on joutunut tahtomattaan negatiivisen julkisuuden kohteeksi, ja hän tulee myöhemmin ryhtymään oikeudellisiin jatkotoimiin asiassa, Huhtamäki sanoo.

Huhtamäen mukaan Sarmaste aikoo hakea korvauksia.

– Hän tulee vaatimaan korvauksia ja selvityksiä miten prosesseihin on ylipäätään ryhdytty.

Huhtamäen mukaan Sarmaste ja hänen edustamansa yhtiö eivät ole millään lailla rikkoneet osapuolten välistä sopimusta, joten Sarmaste torjuu kaikki HVK:n vaatimukset korvauksista.

Sarmaste toimi yhdessä liikekumppaninsa kanssa

Esitutkinnan perusteella Sarmaste toimi maskikaupoissa koko ajan yhdessä liikekumppaninsa kanssa. Liikekumppani muun muassa kirjoitti osan Sarmasteen nimissä lähteneistä sähköposteista. Sarmaste itse oli myös puhelimella yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen.

Esitutkinnassa miesten epäiltiin toimittaneen tuotetietoja ja testausraportin, jotka eivät lainkaan liittyneet HVK:lle tarjottuihin ja toimitettuihin tuotteisiin.

Lisäksi kaksikon epäiltiin väittäneen, että tilauksen mukaiset tuotteet ovat valmiina noudettavaksi, vaikka todellisuudessa näin ei ollut.

Kun totuus valkeni HVK:lle, se purki Sarmasteen yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen 13.4.2020.

Sarmasteen mukaan häntä huijattiin

Sarmasteen ja toisen epäillyn mukaan he saivat vasta kauppojen sopimisen jälkeen tietää, ettei tuotteita olekaan valmiina varastossa. Tämän jälkeen kaksikko alkoi kertomansa mukaan tutkia myyjäyrityksen toimittajia asiakirjoja ja totesivat, että osa niistä on mahdollisesti väärennettyjä.

Tämän jälkeen kaksikko ilmoitti yhtiölle, että yhteistyö heidän kanssaan päättyy.

Syyttäjän ratkaisun mukaan kaksikon kertomusta tukee se, että 28.3.2020 yhteydenpito kaksikon ja myyjäyrityksen välillä väheni merkittävästi. Samana iltana kaksikko oli yhteydessä toiseen toimijaan saadakseen aikaan sopimuksen maskikaupoista.

Esitutkinnassa jäi epäselväksi, mitä Sarmaste ja liikekumppani kertoivat tilanteesta HVK:lle sen jälkeen, kun yhteistyö ensimmäisen yrityksen kanssa kariutui. Sopimuksen maskikaupoista HVK ja Sarmasteen yhtiö tekivät vasta 29.3.2020.

Esitutkinnan perusteella uusia tuotetietoja ei enää toimitettu HVK:lle, eikä HVK sellaisia pyytänyt.

Huoltovarmuuskeskus ei ollut riittävän huolellinen

Syyttäjän mukaan on selvää, että Sarmaste ja liikekumppani kertoivat aluksi, että tuotteet ovat valmiina, vaikka myöhemmin osoittautui, etteivät kaikki tuotteet ole.

Syyttäjän mukaan ei kuitenkaan voida poissulkea sitä vaihtoehtoa, että HVK sai ennen kaupan solmimista Sarmasteelta puhelimitse tiedon siitä, että myyjä ja toimittaja vaihtuvat, tuotteet joudutaan keräilemään eri paikoista ja että ne eivät ole valmiina.

Myös kirjallisessa tarjouksessa myyjäyhtiö vaihtui, joten HVK:lle syntyi syyttäjän mukaan jonkinasteinen velvollisuus epäselvässä tilanteessa tiedustella, onko kyse edelleen samasta valmiina olevasta suojainerästä.

Syyttäjän mukaan HVK:n tiedossa olleessa markkinatilanteessa oli kovin epätodennäköistä, että jossain olisi ollut suojainerä useita päiviä odottamassa sitä, että HVK saa järjestettyä lennon noutamaan sitä.

HVK:lla on syyttäjän mukaan ollut pääteltävissä, että alkuperäiset tuotetiedot eivät enää liity niihin maskeihin, joita Sarmaste ja liikekumppani olivat toimittamassa. Koronapandemian alun markkinatilanteessa oli syyttäjän mukaan myös lähes mahdotonta ylipäänsä saada yksityiskohtaista tuotetietoa suojaimista.

Syyttäjän mukaan Sarmasteen ja liikekumppanin tarkoitus on ollut toimittaa Suomeen sovittuja tuotteita sovittu määrä.

Kaupanteko-olosuhteet olivat syyttäjän mukaan äärimmäisen poikkeukselliset ja HVK:lla oli mahdollisuus tehdä johtopäätöksiä annetuista ja muuttuneista tiedoista.

Syyttäjä päättelee, että valtavasta kiireestä ja paineesta johtuen normaalia kaupankäyntiin liittyvää huolellisuutta ei ilmeisesti kyetty Huoltovarmuuskeskuksessa noudattamaan. Rikosoikeudellisessa arviossa tämä ei voi kääntyä Sarmastetta ja liikekumppania vastaan.

Tämän takia syyttäjät katsoivat, että asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä Sarmastetta ja liikekumppania rikoksesta.

Ylen tavoittama Onni Sarmaste ei halua kommentoida asiaa.

Päivitys 19.11.2021 klo 12.31: Lisätty Heikki Huhtamäen kommentit.

Lue myös: