Saimaannorppien keinopesät ovat toimineet, vaikka ne syntyivät hätäratkaisuna – "norppapönttöjä" voi olla tulevaisuudessa Saimaalla jopa satoja

Vähälumiset talvet uhkaavat maailman pohjoisimman hylkeen elämää. Lumesta riippuvainen eläin tuntuu kuitenkin hyväksyvän myös ihmisen rakentaman pesän kodikseen.

Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty saimaannorpalle keinopesä, jonka sarjatuotannon aloittaminen toivotaan voitavan aloittaa pian. Tämä urosnorppa kelpuutti keinopesän kodikseen. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Ihminen on toiminnallaan tehnyt saimaannorpasta erittäin uhanalaisen. Maailman pohjoisinta hyljettä uhkaavat muun muassa kalapyydykset, rantarakentaminen ja ilmastonmuutos.

Näistä eniten viimeksi mainittu. Norppa on nimittäin riippuvainen lumesta ja jäästä: se kovertaa pesänsä rantajään päälle lumikinoksen suojiin. Sinne naaras synnyttää poikaset. Kuutit tarvitsevat kuivan ja lämpimän pesän pysyäkseen hengissä.

Kun ilmasto lämpenee ja talvet lauhtuvat, ei Saimaalla välttämättä kohta ole lunta tai sen paremmin jäätäkään, joille norppa voisi pesänsä rakentaa.

Ilmastontutkija Kimmo Ruosteenoja arvioi, että vuosisadan loppuun mennessä talvien keskilämpötila tulee nousemaan noin neljä ja puoli astetta. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Varkauden korkeudella tammikuussa olisi pakkasta keskimäärin neljä astetta.

– Talvet hesalaistuvat. Kaikki, jotka ovat käyneet Helsingissä talvella, tietävät, miten ankeaa se on, hän sanoo.

Norppa kovertaa pesän rantajäätikön päällä olevaan kinokseen. Kuva: Risto Eronen

Apukinoksista on apua niin kauan kuin on lunta

Itä-Suomen yliopistossa saimaannorpan suojelemiseksi tehdään koko maailman mittakaavassa uniikkia tutkimusta. Siellä vähälumisiin talviin on varauduttu kehittämällä muun muassa apukinosten kolaamismenetelmä.

Norppien keinotekoisia pesäpaikkoja on kolattu Saimaan pohjoisrannoille vuodesta 2014 lähtien.

– Ainoastaan vuonna 2019 oli niin hyvä lumitilanne, ettei apukinoksia tarvittu, sanoo metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttila.

Norpat ovat hyväksyneet apukinokset pesäpaikoikseen. Niitä on käyttänyt yhteensä noin 290 kuuttia, mikä on 60 prosenttia syntyvyydestä. Kinoksilla on pelastettu kokonaisia norppavuosiluokkia.

– Joinakin vuosina apukinoksia käyttää jopa 90 prosenttia syntyneistä kuuteista. Matalimmillaan luku on ollut 14 prosenttia.

Tämä kertoo siitä, kuinka erilaisia talvet ovat sääolosuhteiden puolesta. Vaihtelevat talvet tulevat Ruosteenojan mukaan jatkumaan, vaikka ilmasto lämpenee. Kovat pakkaset vain jäänevät historiaan.

Tämä vuosi oli norpan pesinnälle hyvä: lunta ja pakkasta riitti suurella Saimaan vesistöllä. Kuutteja laskettiin huhtikuussa syntyneen 86, mikä on kuutisen yksilöä yli keskiarvon.

Paniikkiratkaisu osoittautui toimivaksi

Joinakin talvina apukinoksistakaan ei ole apua. Kun lunta ei ole tarpeeksi ja sää on lämmin ja sateinen, pesä sulaa ja romahtaa. Silloin norppa on pulassa.

Ratkaisuksi on kokeiltu niin kutsuttua paniikkihuonetta. Kinosta vahvistetaan ruokopesällä, jonka päälle lumi kolataan. Niistä onkin löytynyt kuutin karvaa merkkinä siitä, että pesillä on ollut käyttäjiä.

Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty norpalle keinopesää jo vuosia. Ensimmäinen kuutti syntyi keinopesään vuonna 2016. Kuva: Mervi Kunnasranta / UEF

Mutta jos lunta ei ole, ei myöskään ruokopesästä ole apua. Tällöin on otettava järeämmät keinot käyttöön. Eikä niillä tarkoiteta Itä-Suomen yliopistossa esimerkiksi lumitykkiä, sillä sitäkin on kokeiltu.

– Se osoittautui logistisesti turhan hankalaksi, toteaa norppatutkija Mervi Kunnasranta, joka on ollut mukana norpan keinopesien rakentamisessa alusta saakka.

Työ on ollut suurelta osin kokeilemista, epäonnistumista ja kehittämistä. Kunnasranta on raahannut jäälle lumitykin lisäksi muun muassa styroxia, auton suksiboksin ja erilaisia kupuja.

Kaikesta on opittu jotakin. Yleensä se, miten ei kannata tehdä.

Taneli-keinopesästä toivotaan pysyvää ratkaisua vähälumisten talvien aiheuttamiin pesintäongelmiin. Kuva: Petri Vironen / Yle

Keinopesä etenee sarjatuotantoon

Yrityksen ja erehdyksen jälkeen vuonna 2016 syntyi Taneli. Se on keinopesä, joka on ikään kuin linnunpöntön vastine norpalle. Kelluva, ankkuroitu pesäpönttö koostuu putkirungosta, ponttoneista ja turvekuvusta.

– Eli tässä ollaan tunkemassa suhteellisen suurta merinisäkästä linnunpönttöön, vertaa Kunnasranta.

Ensimmäinen Taneli vietiin Saimaalle vuonna 2016. Sen jälkeen tuotekehitys on jatkunut aktiivisesti. Pesissä on testattu erilaisia materiaaleja ja rakenteita. Perusrakenne on ratkaistu; nyt kehitellään kiinnityksiä, logistiikkaa ja säilytystä.

– Kuljetaan kohti sarjatuotantoa, Kunnasranta toteaa.

Taneli on osoittautunut kelpo kaveriksi, sillä keinopesiin on syntynyt jo kaksi kuuttia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Saimaalla on satoja keinopesiä, mikäli talvet jatkavat lämpenemistään.

Kunnasrannan mukaan norppia voidaan tietyssä määrin opettaa käyttämään pesiä. Silloin taataan, että mahdollisimman moni yksilö löytää pesäpaikan ja selviytyy. Opettaminen tapahtuu pääasiassa naaraiden avulla.

– Mitenkään miehiä väheksymättä, mutta kun pesänrakennuspuuhista ja sisustamisesta puhutaan, niin kyllä se norpilla on naaras, johon kannattaa satsata.

Yhdessä uuden teknologian, kuten eläinten yksilölliseen tunnistukseen perustuvan photo-ID-menetelmän, kanssa norpista saadaan pesien sisällä täysin uudenlaista tietoa. Norpan kiehkuraisten turkkikuvioiden perusteella tehtävän tunnistuksen avulla esimerkiksi populaation koosta voidaan tulevaisuudessa tehdä entistä tarkempia arvioita.

Lisäksi opitaan tietysti myös siitä, miten norppa kotonaan elää.

Aiheesta voi keskustella 22.11.2021 kello 23:een saakka.

Korjaus 21.11. 2021 klo 11.55. Jutussa luki aiemmin ,että 'Talvien keskilämpötila tulee laskemaan noin neljä ja puoli astetta'. Muutettu muotoon 'Talvien keskilämpötila tulee nousemaan noin neljä ja puoli astetta'.

Lue lisää: