Käytöstä poistettujen hautakivien kierrätys takkuaa, sillä harva haluaa käytetyn hautakiven – kiviä on jopa haudattu maahan

Seurakuntien varastoihin kertyy vanhoja hautakiviä aina, kun omaisilta palautuu hoitamattomia hautoja. Hautakiviin liittyy paljon tunteita, mikä vaikeuttaa niiden uusiokäyttöä.

Seurakuntamestari Raili Räihä ja seurakuntapuutarhuri Hannu Huttunen tutkivat hoitamatonta hautaa Kirkon hautausmaalla Pielavedellä.
Seurakuntamestari Raili Räihä ja seurakuntapuutarhuri Hannu Huttunen tutkivat hoitamatonta hautaa Kirkon hautausmaalla Pielavedellä.

Hautausmaa on täynnä elettyä elämää, niin myös Pielavedellä Pohjois-Savossa. Lehtikullalla kirjoitetut henkilötiedot erottuvat tummista hautakivistä helposti, mutta osassa kivistä kultaus on hävinnyt jo aikoja sitten.

Osa hautakivistä on jäkälän ja sammaleen peitossa, mutta nyt nämä kivet ovat saaneet viereensä uutta väriä: monen hautakiven edessä on kirkkaankeltainen lappu. Se on merkkinä haudasta, joka on jäänyt omaisilta hoitamatta.

– Tässäkin on tosi vanha kivi. Vuonna 1914 on haudattu toinen, ja toinen on haudattu vuonna 1935, sanoo hautakivestä vaivoin erottuvia vuosilukuja tarkasteleva Raili Räihä.

Pielavedellä on etsitty haudattujen omaisia vuoden kestäneellä kuulutusmenettelyllä ja liputtamalla hoitamattomia hautoja. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Räihä on Pielaveden seurakunnan seurakuntamestari, joka on ollut mukana laputtamassa hoitamattomia hautoja. Hänen kanssaan on Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakuntapuutarhuri Hannu Huttunen, jonka mukaan hoitamattomaan hautaan on usein hyvä syy.

– Useimmilta on kuollut suku ympäriltä, eikä hoitajia enää yksinkertaisesti ole. Saattaa olla, että haudan viimeinen hoitaja lepää itse siellä haudassa.

Mihin laitetaan sadat hautakivet?

Hoitamattomia hautoja on pelkästään Pielavedellä lähes kolmesataa. Se tarkoittaa sitä, että kun haudat palautuvat takaisin seurakunnalle, tulevat niiden mukana seurakunnalle myös haudalla olleet sadat hautakivet.

Hannu Huttunen myöntää, että kyseessä on tietynlainen ongelma.

– Niitä joudutaan varastoimaan aika pitkään. Vaatii myös työtä, kun kivet poistetaan hautausmaalta.

Kiville on eri seurakunnissa etsitty mitä erilaisimpia käyttökohteita. Esimerkiksi Kuopiossa käytöstä poistetut hautakivet haudataan maahan, kun taas Pielavedellä osalle kivistä on löytynyt hyötykäyttöä: niistä on tehty hautausmaan kiviaidan perusta.

Pielavedellä haudoilta poistettuja kiviä on käytetty kahta hautausmaata ympäröivän kiviaidan perustuksessa. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Huttusen mielestä kyse on ainakin Ylä-Savon, ellei peräti koko Suomen komeimmasta kiviaidasta.

– Ne ovat jatkokäytössä todella arvokkaassa paikassa.

Kiviaidat on Pielavedellä kuitenkin jo rakennettu, eikä näköpiirissä ole tarvetta uudelle aidalle. Seurakuntapuutarhurin mukaan käytöstä poistetuille kiville aiotaan etsiä asiallista hyötykäyttöä.

– Käyttötarkoitus on tältä osin vielä hakusessa. Niitä pyritään kierrättämään sen mukaan, mikä on mahdollista ja hautakivien arvolle sopivaa, Huttunen muotoilee.

Hautakiveksi ei haluta "toisen kiveä"

Hautakiviä on yritetty myös hioa ja käyttää uudestaan. Käytettyjen hautakivien myynti on kuitenkin osoittautunut käytännössä vaikeaksi.

– Hautakivi hankitaan tunteella. Ihmiset ajattelevat, että he eivät halua läheisen haudalle sellaista kiveä, joka on aiemmin ollut jonkun toisen kivi, selittää Kivilähteen – Kaavin Kiven toimitusjohtaja Marita Mielonen.

Kaavin Kivi on maan suurimpia hautakivivalmistajia, sillä joka viides hautakivi tehdään Kaavilla.

Kaiverrustyöntekijä Emma Kärkkäinen kiinnittää hautakiveen tulevia metalliosia. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Mielosen mukaan ongelmia aiheuttaa myös se, että kaikki vanhat hautakivet eivät täytä nykyajan laatukriteereitä. Niissä voi olla värivirheitä, ne voivat olla rikki tai halki, jolloin asiakas ei niitä enää hyväksy.

Kiven uusiovalmistus saattaa näkyä myös hiilijalanjäljessä, sillä mukaan on laskettava myös kuljetuskustannukset.

– Hinta on vain parikymmentä prosenttia edullisempi kuin jos se tehtäisiin aivan uudesta kivestä.

Marita Mielonen johtaa Kaavin Kiveä, joka valmistaa noin joka viidennen Suomessa myytävistä hautakivistä. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Murskekäyttö yleisintä

Hautakivistä tehdään usein mursketta, jota käytetään kuitenkin lähinnä vain hautausmailla.

Kivivalmistajan mielestä mursketta voisi käyttää myös hautausmaan ulkopuolella. Mielonen kuitenkin muistuttaa, että se edellyttää sitä, että työ tehdään vastuullisesti.

– Esimerkiksi noppakiveen ei saa jäädä näkymään vainajan tietoja, vaan ne täytyy poistaa.

Seurakuntapuutarhuri Hannu Huttusen mielestä olisi parasta, jos vanha hautakivi voisi jatkaa elämäänsä uutena hautakivenä.

– Jos esimerkiksi omassa suvussa on vanha hautakivi, kiviliikkeet pystyvät jalostamaan sen uudelleen. Silloin sen voi kierrättää suvussa.

Seurakuntapuutarhurin mielestä vanhan hautakiven voi kierrättää esimerkiksi oman suvun sisällä. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Lue lisää:

Voit keskustella asiasta 23.11. klo 23:een saakka.