Suomen mahdollisen raja-aidan tiellä monta estettä – muutaman vuoden vanha selvitys itärajan panssariverkkoaidasta ei suositellut rakentamista

Itärajan villisika-aidasta tehty selvitys piti ongelmana sitä, että aitaan jäisi runsaasti aukkoja esimerkiksi vesialueiden kohdalle. Maailmalla raja-aitojen kustannukset ovat vaihdelleet runsaasti.

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on lähinnä matalaa aitaa, jonka tarkoitus on estää kotieläinten rajanylityksiä. Pohjoisessa Suomessa rajalla on porojen rajanylityksiä estävä aita. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Suomen itärajan aitaaminen on noussut viime aikoina keskusteluun, kun erilaisia aitaratkaisuja itäiselle rajalle on ryhdytty toteuttamaan niin Virossa, Liettuassa kuin Puolassakin.

Huomio on kiinnittynyt varsinkin Valko-Venäjän ja Puolan rajalle, jonne Valko-Venäjä on ohjannut siirtolaisia. Operaatiollaan Valko-Venäjä pyrkii aiheuttamaan ristiriitoja räikeiden ihmisoikeusrikkomusten takia pakotteita asettaneessa EU:ssa.

Suomen itärajan aitaamisen nosti esiin kokoomuksen Kai Mykkänen Demokraatti-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun). Mykkänen harkitsisi joidenkin osuuksien aitaamista, jotta rajan yli ei voisi vastaavalla tavalla tulla siirtolaisia kuin Liettuan ja Puolan rajoilla.

Ylen haastattelema salakuljettaja kertoi aiemmin viikolla, kuinka Puolan raja on mahdollista ylittää tietyistä kohdista. Salakuljettajan kertomaa ei kuitenkaan voida varmistaa. Valko-Venäjä on ohjannut siirtolaisia myös viralliselle rajanylityspaikalle.

Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskusta johtava Mikko Lehmus on aiemmin todennut STT:lle, että lainsäädännöllistä estettä raja-aidan rakentamiselle ei ole.

Lehmus totesi kuitenkin, että käytännössä rajan aitaaminen on hankalaa ja “kaikille lienee selvää, että kattavasti sitä ei voida aidata tai muilla estelaitteilla kattaa”.

– Rajan saa ylittää vain rajanylityspaikkojen kautta. Muualla pitää järjestää tehokas valvonta, niin että rajan ylittäminen sieltä ei ole mahdollista. Jos näin tapahtuu, rajanylittäjä saatetaan joko rikos- tai turvapaikkaprosessiin, jonka seurauksia voivat olla käännyttäminen tai turvapaikkaprosessin loppuun saattaminen, Lehmus sanoi haastattelussa.

Raja-aidasta keskusteltiin aiemmin viikolla Ykkösaamussa.

Aitoja rakennettu rajoille viime vuosikymmenellä

Rajavartiolaitoksesta ei haluttu perjantaina lähteä pohtimaan, mitä erilaiset rajan aitaamistavat tulisivat maksamaan. Aidan suunnittelu vaatisi poliittista päätöstä.

Rajavartiolaitoksen viestinnästä todetaan, että erilaisten aitojen kustannuksia voi selvittää julkisista lähteistä.

Viime vuosien suurimpia raja-aitoja on rakennettu Yhdysvalloissa, jossa muuri Meksikon ja Yhdysvaltojen väliselle rajalle oli yksi presidentti Donald Trumpin hankkeista.

Monin paikoin vaikeaan maastoon rakennettu 727 kilometrin pituinen osuus uutta aitaa tuli maksamaan 13 miljardia euroa eli 56 miljoonaa euroa kilometriltä. Tulvat ovat rikkoneet osia aidasta, ja salakuljettajat ovat onnistuneet ohittamaan sen eri paikoista.

Euroopassa Unkari on rakentanut Serbian ja Kroatian vastaiselle rajalleen yli 500 kilometrin mittaisen aidan estämään turvapaikanhakijoiden saapumista Unkariin ja Schengen-alueelle.

Unkari pyysi vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun) EU:ta maksamaan 400 miljoonaa euroa eli sen mukaan puolet aidan kustannuksista. EU ei kuitenkaan osallistunut kuluihin. Unkarin rakennuttamassa aidassa on monia teknisiä valvontalaitteita (siirryt toiseen palveluun) ja siitä voi myös saada sähköiskun.

Erilaisia aitarakennelmia on myös monien muiden EU-maiden rajoilla.

Aita itärajalla ei olisi estänyt villisikojen kulkua riittävästi

Suomessa laajamittaista itärajan aitaamista on selvitetty muutama vuosi sitten (siirryt toiseen palveluun). Aitaaminen oli esillä keinona estää villisikojen liikkumista rajan yli, sillä ne voivat tuoda mukanaan sekä villi- että tuotantosioille tappavaa afrikkalaista sikaruttoa.

Loppuvuodesta 2018 julkaistun Luonnonvarakeskuksen selvityksen pohjana oli valtakunnan rajaa myötäilevä 485 kilometrin pituinen panssariverkkoaita, joka ulottuisi Virolahdelta Nurmes-Kuhmo-rajalle.

Selvityksen mukaan tällainen aita ei kuitenkaan pystyisi estämään villisian leviämistä Suomeen.

– Itäsuomalainen vaaramaisema on erittäin haasteellista aidan rakentamiselle ja ylläpidolle. Karttatarkastelun perusteella aidan alueella olisi sian kulun mahdollistavia aukkoja yhteensä yli 100 kilometrin verran (teitä, rautateitä, ojia, vesistöjä, suo- ja kallioalueita). Nämä toimisivat selkeinä väylinä, joiden kautta villisiat ylittäisivät rajan, selvityksen tiivistelmässä todetaan.

Suomen ja EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomantsissa. Suomen ja Venäjän välinen raja kulkee Hattuvaaran kylän Virmajärvellä olevassa saaressa. Kuva: Timo-Pekka Heima / Yle

Selvityksen mukaan muualla maailmassa rakennettuihin aitoihin liittyy merkittäviä eläinten suojeluun ja kannanhoitoon osuvia ongelmia, koska aidat estävät eläinten liikkumista, vuosittaisia vaelluksia ja eristävät populaatiota geneettisesti.

Selvityksessä villisika-aidan rakentaminen olisi maksanut arviolta reilut 30 000 euroa kilometriä kohti ilman raivaus- ja mahdollisia maanvuokrauskustannuksia. Kustannus on samaa luokkaa teiden varsille rakennettujen hirviaitojen kanssa.

Aidan kokonaiskorkeus olisi ollut 2,3 metriä, josta maahan upotetaan 30 cm. Aitaa varten maastoon olisi raivattava neljä metriä leveä kaista.

Raja monin paikoin vaikeakulkuisilla alueilla

Suomen ja Venäjän välinen raja on noin 1 340 kilometriä, josta noin 1 290 kilometriä on maarajaa ja loppu vesirajaa. Suuri osa rajasta sijaitsee vaikeakulkuisilla erämaa-alueilla.

Ylen haastattelema Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari ei pitänyt koko rajan aitaamista järkevänä, mutta rajanylityspaikkojen läheisyyteen aidan rakentaminen voisi tulla kysymykseen.

Lukkari korosti, että kyse on poliittisesta päätöksestä.

Itärajan aitaamisen kustannukset ovat olleet äskettäin esillä myös Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun), jonka haastattelemat rakennusalan edustajat eivät pitäneet aidan rakentamista järkevänä. Lehti on kysynyt asiantuntijoilta esimerkiksi sähkö- ja orapihlaja-aitojen hintoja.

Voit keskustella aiheesta 20.11. klo 23 saakka.

Lue myös: