Hyppää sisältöön

Toimittajalta: Hyvinvointialueen murheet ja kaupungin ilot – kuntapäättäjät keskittymässä asioihin, joihin voivat vaikuttaa

Jatkossa soten ennakoimattomuudesta vastuun kantavat hyvinvointialueet. Kuntapäättäjät voivat olla yhä enemmän arjen asiantuntijoita, kirjoittaa Yle Pirkanmaan päällikkö Aki Karjalainen.

Yle Pirkanmaan päällikkö Aki Karjalainen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Suomen lähihistorian suurin hallinnon uudistus siirtää esimerkiksi Pirkanmaalla peräti 18 000 työntekijää kunnilta uuden työnantajan palvelukseen. Työnantajaa vaihtaa maakunnassa yli 4 000 sairaanhoitajaa ja yli 3 000 lähihoitajaa.

Uuden työnantajan eli hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät maassamme sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö sekä opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit.

Vaikkapa Tampereen kaupungin osalta verorahoitus vähenee ensi vuoden arvion perusteella noin 863 miljoonaa euroa, mutta toisaalta nettomenot laskevat noin 900 miljoonaa.

Siitä huolimatta, että juuri huonoimmin ennakoitavissa olevat sote-menot siirtyvät etäämmälle, niin kyllä rahahuolia kunnilla tulevaisuudessakin riittää. Erityisesti suuret kaupungit murehtivat, pystyvätkö ne varmistamaan jäljelle jäävällä rahoituksella kasvuinvestointejaan.

Kun väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät päätökset siirtyvät pois kunnilta, hyvinvointialueiden päättäjät kantavat vastuun sotesta ja sen ennakoimattomuudesta. Kuntapäättäjät voivat jatkossa olla yhä enemmän arjen asiantuntijoita. Pienissä kunnissa elinvoimaan, työllisyyteen ja koulutukseen liittyvien päätösten määrä ei toki ole samaa mittaluokkaa, mutta esimerkiksi Tampereella päätöksenteko muuttuu uudella tavalla merkitykselliseksi.

Vaikka megahankkeet kuten ratikka ja uusi areena ovat nyt Tampereella valmiit, kyllä kaupungilla suuria suunnitelmia riittää.

Särkänniemi on muuttumassa huvipuistosta ympärivuotiseksi elämyskokonaisuudeksi, jossa mukana ovat niin tapahtuma- kuin ravintolakadut, mediamaailma, teemahotelli ja vesipuistomaiset toiminnot. Vaikutteita on haettu muun muassa Kööpenhaminan Tivolista.

Rajusti uudistuvan Tampereen asemakeskuksen ja muun Kannen alueen toimintoihin tavoitellaan 10 000 uutta työpaikkaa ja jopa 6 000 asukasta. Havainnekuvat asemakeskuksen ympäristöstä näyttävät kansainvälisessäkin vertailussa suurkaupungilta.

Unohtaa ei sovi Hakametsän 130 000 neliön rakennushanketta, jolla halutaan yhdistää urheilukirjoltaan laajentuviin toimintoihin myös koulutus ja asuminen – tai uutta kansainvälisiä jalkapallo-otteluita mahdollistavaa 8 000 henkilön Tammelan stadionia.

Vetovoiman ylläpitämisen kannalta suurien hankkeiden lisäksi on erityisen tärkeää muistaa myös ihmisten viihtyvyys arjessa. Puistojen, katujen ja aukioiden rakentamisessa on huomioitava siisteys, valaistus ja kasvavan kaupungin turvallisuuteen liittyvät huolet. Asumiseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä. Viinikanlahden suunnitelmien kaltaiset uuden ajan asuinalueet houkuttavat.

Vaikka valtava tehtäväkenttä siirtyykin hyvinvointialueelle, kuntapäättäjillä on jatkossakin varsin kiinnostava ja tärkeä tehtävä kasvun ja järkevän kasvun tasapainon hakemisessa.

.
.