Hirvenmetsästyksen puolivälin saldo: yli kolmannes lupahirvistä juoksee vielä, vaikka lupia on selvästi aikaisempaa vähemmän

Tänä vuonna lupia on reilu parituhatta vähemmän kuin viime syksynä, mutta metsästäjät pelkäävät, että niitä on silti liikaa kantaan nähden.

Jos hirviä on paljon, on myös paljon metsätuhoja ja hirvikolareita. Kuvituskuva. Kuva: Vesa Tolonen / Metsäkeskus

Lapin hirviluvista on nyt jahdin puolivälissä käytetty Lapissa noin 60 prosenttia. Kolmena aiempana vuonna koko kauden kaatoprosentti on ollut vähän yli 70.

Vaikuttaa hyvältä, mutta todellisuudessa viimevuotisiin prosentteihin on vielä pitkä matka, vaikka jahtikautta on jäljellä vielä lähes kaksi kuukautta eli tammikuun 15. päivään asti. Alkukausi on aina anteliain, loppupuolella hirvet ovat jo harvassa ja valoisa metsästysaika on lyhyt.

Hirvikantaa on Lapissa leikattu kovalla kädellä jo kolmena vuonna peräkkäin. Lupamäärä on nyt tuntuvasti alempi kuin viime vuonna, mutta kantaa halutaan kahdella alueella edelleen pienentää.

Suurimmassa osassa Lappia hirvikanta on tavoitetasossa. Tavoitekanta on Lapissa noin 2,5 yksilöä tuhatta hehtaaria kohti, vaikka eri alueiden välillä on toki vaihtelua. Vain kahdella alueella yhdeksästä eli Inarin hirvitalousalueella ja Kittilän, Muonion, Kolarin ja Pellon muodostamalla hirvitalousalueella ollaan edelleen yli tavoitteen.

Tavoitetasossa siis ollaan, mutta hirvestäjien mukaan eläimiä on turhan harvassa. Jotain lupamääristä suhteessa hirvimäärään kertoo myös alhaiselta tuntuva viime vuoden kaatoprosentti 71.

Luku on kuitenkin hyvä, kun tavoitteena on kannan pitäminen suunnitellussa rajassa, vakuuttaa Suomen riistakeskuksen Lapin alueen riistasuunnittelija Eerojuhani Laine.

–Siinä se on ollut viime vuosien aikana suurin piirtein muutaman prosentin heitolla, ja sillä on saatu sellainen kokonaisverotus, mikä on haluttu, Laine sanoo.

Hirvikannan hallinta on tasapainoilua

Kun hirvien määrää yritetään mitoittaa, vaakakupissa painaa kolmei isoa tekijää. Jos hirviä on paljon, on myös paljon metsätuhoja ja hirvikolareita. Toisessa vaakakupissa on hirvikannan elinvoimaisuus ja tuotto.

Juuri kolaritilastoissa hirvitiheys näkyy selvästi. Tilastokeskuksen mukaan Lapissa tapahtui vuoden 2020 aikana 105 hirvikolaria, kun vuonna 2019 alueen teillä tapahtui 172 hirvikolaria. Tämän vuoden hirvikolarisaldo on jossain 70:n tienoilla.

Laskeva linja on seurausta monta vuotta jatkuneesta hirvikannan leikkaamisesta.

Vuonna 2018 hirvenkaatolupia tuli Lappiin reilut 11 800, vuonna 2019 vähän yli 10 000 ja vuonna 2020 reilu 11 000. Niistä luvuista on nyt tultu rajusti alas.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Lapin hirvikanta oli viime vuoden jahdin jälkeen noin 18 000 yksilöä. Tänä vuonna lupia tuli noin 8 700.

Myös metsässä huomaa, että hirviä on selvästi harvemmassa kuin aikaisempina vuosina. Se on saanut monen metsästäjän pelkäämään, että tällä vauhdilla kanta romahtaa. Siitä on kokemusta viimeksi 2000-luvun puolivälistä.

Mutta ehkä nyt kannanarvioissa ja lupamäärien mitoituksessa osataan tasapainoilla aikaisempaa paremmin. Toivottavasti, sanoisivat metsästäjät.

– Tarkoituksena ei tosiaankaan ole romahduttaa kantaa, mutta toisaalta ei ole tavoitteena sitä liiemmälti kasvattaakaan, Lapin alueen riistasuunnittelija Eerojuhani Laine sanoo.

– Kaikkein edullisinta olisi kaikkien kannalta, että siitä tempoilusta päästäisiin eroon. Että saataisiin vakiinnutettua hirvikanta tiettyyn kokoluokkaan eli määriteltyihin tavoitteisiin, Laine jatkaa

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.