Moni helppo keino rokotustahdin kiihdyttämiseen on yhä käyttämättä, sanovat terveystaloustieteilijät – listasimme kuusi tapaa lisätä rokottautumista

Suomessa kaksi rokotetta on hakenut noin neljä viidestä yli 12-vuotiaasta. Tutkimusten ja maailmalta saatujen kokemusten perusteella montaa keinoa rokotusten lisäämiseksi voitaisiin vielä tehostaa.

Britanniassa koronarokotuspisteitä on avattu jopa kirkkoihin, kuten Salisburyn katedraaliin Englannissa. Tutkijat korostavat, että rokotuksen hakemisesta tulisi tehdä mahdollisimman helppoa esimerkiksi sijoittamalla rokotusasemat kansalaisten kannalta mahdollisimman helppoihin paikkoihin. Kuva: Neil Hall.

Moni helppo keino koronarokottautumisen lisäämiseksi on Suomessa alikäytetty tai puuttuu kokonaan.

Näin arvioivat Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveystaloustieteilijä Liisa Laine Pennsylvanian yliopistosta Yhdysvalloista.

Suomessa kahdesti rokotettuja on EU:n tartuntatautiviraston tilastojen perusteella EU:n kahdeksanneksi eniten. Yli 12-vuotiaista kaksi rokotusta on saanut suunnilleen neljä viidestä.

Ihmiset voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen suhteen, miten rokotuksiin suhtaudutaan.

Osa väestöstä hakee kuuliaisesti kaikki rokotukset, vaikka se olisi hankalaa ja edellyttäisi esimerkiksi kulkemista pitkän matkan päähän.

Toinen ryhmä taas vastustaa rokotuksia niin voimakkaasti, että heidän päätään ei käännä juuri mikään. Voimakkaasti rokotuksia vastustavia on läpi pandemian ollut suunnilleen saman verran, noin muutama prosentti väestöstä, selviää valtioneuvoston muutaman viikon välein tehdyistä kansalaiskyselyistä (siirryt toiseen palveluun).

Kolmas ryhmä on rokotuksia kenties hieman epäröiviä mutta melko neutraalisti niihin suhtautuvia ihmisiä. Tämä ryhmä on se, johon kyetään parhaiten vaikuttamaan esimerkiksi tekemällä rokottautumisesta helpompaa.

Yle koosti keinot, jotkat voisivat terveystaloustieteilijöiden mukaan lisätä rokottautumista.

1. Koronapassi – nykyistä tiukemmin ja laajemmin

Koronapassit paitsi mahdollistavat ravintoloiden pyörittämisen ja tapahtumien järjestämisen, ne toimivat myös negatiivisina kannustimina.

Siis jos ilman passia ei pääse tuopille, kulttuuririentoihin tai matkalle, motivaatio rokotuksen hakemiseen kasvaa.

Kortelaisen mukaan koronapassien vaikutuksista rokottautumiseen on tehty varsin vähän tutkimusta.

– Pientä positiivista yhteyttä rokotusten ottamiseen on löydetty, mutta kovin vahvaa näyttöä ei ole.

Vaikka varsinaista tutkimusta on vähän, muun muassa Ranskassa, Israelissa ja Tanskassa rokotehalut näyttivät nousseen passien myötä. Esimerkiksi Ranskassa laajan koronapassin vaatiminen johti seuraavina päivinä ahkeraan rokottautumiseen.

Kortelainen toteaa, että Suomen koronapassi on selvästi kapeampi kuin useissa muissa maissa. Passia siis vaaditaan harvemmissa tapahtumissa ja kohteissa kuin muualla.

Siksi myös passin negatiivinen kannustinvaikutus on suppeampi.

Aiempien terveyskannustimia koskevien tutkimusten perusteella kannustimien voimistaminen voisi lisätä rokotusten hakemista ainakin jonkin verran.

2. Täsmäviestintää alirokotetuille ryhmille

Koronarokotuksista on viestitty kansalaisille perinteisen median mainoksissa ja sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa.

Kortelainen ja Laine sanovat, että rokotehalukkuus saattaisi parantua, jos viestintää kohdennettaisiin ryhmille, joissa rokottautumisen tiedetään olevan muuta väestöä vähäisempää. Yksi näistä ryhmistä on maahanmuuttajat.

Laine arvioi, että viestintä olisi tehokkaampaa, jos äänessä olisivat muita vähemmän rokottautuvien ryhmien edustajat.

– Yhdysvalloissa on painotettu sitä, että viestin on tultava vähemmistöryhmien sisältä eli esimerkiksi afroamerikkalaisille ovat puhuneet afroamerikkalaiset ja latinoille latinot.

Ensin pitäisi Laineen mukaan tunnistaa ryhmät ja syyt, miksi rokotuksia ei haeta. Vaikkapa uskonnollisille yhteisöille voitaisiin viestiä yhteisön avainhenkilöiden toimesta, jos havaitaan, että jonkin uskonnon parissa rokottautuminen on vähäisempää.

3. Ämpäreitä tai euroja eli taloudellisia kannustimia rokotteesta

Esimerkiksi Kreikka ja osa Yhdysvaltain osavaltioista on jakanut koronarokotteen hakeville nuorille noin 100–150 euron rahapalkkioita. Yhdysvalloissa rokotukseen on kannustettu jopa ilmaisilla kannabissätkillä, oluttuopeilla ja donitseilla.

Ennen koronaa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että melko pienetkin taloudelliset kannustimet lisäävät rokotushalukkuutta.

Koronarokotteesta maksettavia palkkioita taas on tutkittu ainakin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Ruotsissa noin 20 euron palkkio lisäsi koeryhmän rokotteiden hakemista neljällä prosenttiyksiköllä, mutta Yhdysvalloissa merkitsevää vaikutusta ei havaittu.

Kortelainen toteaa, että kannustimien toimivuus riippuu monista tekijöistä, kuten kansalaisten luottamuksesta yhteiskunnan instituutioihin ja terveydenhuoltojärjestelmään sekä yleisestä suhtautumisesta rokotteisiin.

Tutkimusten perusteella taloudelliset kannustimet voisivat siis lisätä rokotukseen hakeutumista Suomessakin.

– Lisäävää tai nopeuttavaa vaikutusta voisi olla, mutta taattua se toki ei olisi, Kortelainen sanoo.

Kainuussa kannustimet paikallistettiin "suomalaistyyliseksi": Kainuun sote-yhtymä nimittäin jakoi rokotteen hakeville ämpäreitä.

Kainuun sote-yhtymän mukaan rokotteita haettiin ämpäriviikolla selvästi aiempaa enemmän.

– Tuoreet luvut ovat hyvin rohkaisevia, olipa syy siihen mikä tahansa, Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari sanoi tuolloin Ylelle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

4. Helppous, helppous, helppous!

Rokottautumisen vaivattomuus vaikuttaa melko tai erittäin paljon rokotuksen hakemiseen, sanoivat suunnilleen puolet valtioneuvoston tuoreen kyselyn (siirryt toiseen palveluun) vastaajista.

– Rokottautumisen helpottaminen on keino, johon pitäisi panostaa paljon nykyistä enemmän, Liisa Laine sanoo.

Tärkeimpiä tapoja rokotusten helpottamiseen on etenkin rokotuspisteiden pystyttäminen mahdollisimman lähelle kansalaisia ja rokotusasemien laajat aukioloajat.

– Jos rokotuksen voi hakea vaikkapa vain virka-aikana, osa jättää sen ottamatta esimerkiksi hankalien työaikojen vuoksi.

Laine ehdottaa, että käyttöön pitäisi ottaa entistä enemmän niin sanottuja popup-rokotuspisteitä lähelle ihmisten työpaikkoja, kulkureittejä ja vaikkapa illanviettopaikkoja. Työterveydestä saatava rokotus taas helpottaisi rokotuksen hakemista työajalla, neuvolasta haettava taas helpottaisi pienten lasten vanhempien rokottautumista.

Hänen kotikaupungissaan Philadelphiassa rokotuksen olisi saanut rokotebussista jopa oman kerrostalon pihalta. Lisäksi rokotuksia on jaettu muun muassa päiväkodeissa, jotta lasten vanhemmat voivat ottaa rokotuksen samalla kun hakevat lapsensa hoidosta. Tavoite on, että esimerkiksi yksinhuoltaja ei tarvitse erikseen lastenhoitajaa rokotusaikaa varten.

– Samaa pitäisi tehdä laajemmin Suomessakin. Rokotebusseja voisi viedä eritoten alueille, jossa rokotuksia haetaan muuta väestöä vähemmän, Laine toteaa.

5. Muistutukset ja valmiiksi tehdyt ajanvaraukset

Yksi tapa helpottaa rokottautumista on ajanvarauksen tekeminen mahdollisimman vaivattomaksi.

Maailmalla ihmisille on tarjottu valmiiksi varattuja rokotusaikoja, jotta ajanvaraamisen vaivan kynnys olisi mahdollisimman matala. Kun aikaa tarjotaan kansalaiselle, samalla on tietysti mahdollisuus vaihtaa aikaa tai halutessaan perua se kokonaan.

Tutkimuksissa on havaittu (siirryt toiseen palveluun), että niinkin yksinkertainen työkalu kuin tekstiviestillä, sähköpostilla tai kirjeellä tehty muistutus rokoteajasta nostaa rokottautumista selvästi.

Suomessa koronarokotuksen varanneille muistutuksia jo lähetetään. Laine toteaa, että toistaiseksi rokottamattomille voisi kokeilla valmiiksi varattuja aikoja, joista ilmoitettaisiin mahdollisimman monta viestiväylää pitkin.

Ajanvaraamisissa ja samoin rokotetiedon jakamisessa tulisi Laineen mukaan käyttää myös mahdollisimman monia kieliä, jotta informaation saanti ei riippuisi ainakaan kielimuureista. Tietoa tulisi tarjota hänen mukaansa mahdollisimman monilla kanavilla, kuten useilla kielillä saatavalla puhelinneuvonnalla.

6. Koituvien kulujen korvaaminen

Vaikka rokotuksista ei ryhdyttäisi maksamaan varsinaisia taloudellisia palkkioita, Laine ehdottaa, että ainakin rokotuksen hakemisesta koituvat kulut voitaisiin korvata ihmisille.

Merkittävimmät rokotteen hakemisesta koituvat "kustannukset" liittyvät aikaan ja vaivaan. Ne voidaan minimoida tarjoamalla rokotteita mahdollisimman monissa paikoissa ja laajoilla aukioloajoilla.

Rahalliset kustannukset muodostuvat esimerkiksi bussilipuista, polttoainekuluista tai menetetyistä työtunneista. Valtaosalle nämä pienet kulut tuskin muodostavat kynnystä rokottautumiseen, mutta pientä vaikutusta niillä voi silti olla, Laine arvioi.

– Kyse ei tarvitsisi olla bussilippukuitteja vastaan annettavasta hyvityksestä, vaan esimerkiksi kymmenen euron lahjakortista. Näin käytännön organisointi olisi helppoa.

Laine ja Kortelainen toteavat, että valtaosa keinoista tuskin tekisi yksin suurta vaikutusta rokottautumiseen. Tärkeintä olisi sen sijaan yhdistää useampia tapoja, joilla rokottautumiskynnystä voidaan madaltaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 24.11. klo 23:een asti.

Jutun otsikkoa ja väliotsikoiden numerointia muutettu 23.11. klo 19.58: Keinoja rokotuskattavuuden parantamiseen on jutussa kuusi, ei seitsemän.

Lue lisää: