Tornionjoen kalatalousalueesta kuplii kiista: ely pullauttaisi koskiosuutensa myyneet osakaskunnat ulos, osakaskuntien mielestä edustusoikeus on ja pysyy

Koskiosuutensa aikanaan myyneet Tornion-Muonionjoen osakaskunnat katsovat, että kalastusoikeus ei kuulunut kauppaan ja näin myös edustusoikeus asioista päättävässä kalatalousalueessa pitäisi kuulua heille.

Tornionjoen kalastus on viime vuosina ollut monien mutkikkaidenkin oikeusriitojen kohteena. Myös kalatalousalueen perustamiseen liittyy erimielisyyksiä lain tulkinnasta. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Tornionjoella käydään kummallista kiistaa jokivarren koskitilojen kalastusoikeuksien haltijoiden pääsystä kalatalousalueen jäseniksi.

Lapin ely-keskus katsoo, ettei vuosikymmeniä sitten koskia vesivoimayhtiöille myyneillä osakaskunnilla ole oikeutta kalastusalueen päätöksentekoon. Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen yleiskokous puolestaan näkee asian täysin toisin.

Valtaosa Tornionjoen koskista myytiin vesivoimayhtiöille vuosikymmeniä sitten, mutta jokea ei koskaan valjastettu. Koskitilojen myyjät ovat kauppakirjoissa pidättäneet kalastusoikeuden ja myyjätahojen osakas- tai jakokunnille on tilitetty osuus kalastuslupatuloista vuosien varrella.

Koskitilojen myyjätahot myös ovat osallistuneet aiempien kalastuslakien mukaiseen toimintaan ja haluavat nyt myös uuden kalatalousalueen jäseniksi.

– Se perustuu siihen, että kauppakirjoilla on myyty vesivoima ja kalastusoikeus on jätetty myymättä yksiselitteisesti ja se on yhä edelleen kylien oikeutta, sanoo kokouksessa mm. Piippolan osakaskuntaa edustanut Kalervo Aska.

Tornion-Muonionjokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska pitää selvänä, että osakaskunnat ovat aikanaan myyneet vain vesivoimaosuuden koskista, eivät kalastusoikeutta. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Kalatalousalue (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) on uusimman kalastuslain mukainen yhdistys, jonka jäseniksi pääsevät alueen kalastusoikeuden haltijat. Aiemmin vastaavia tehtäviä kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa hoitivat kalastusalueet.

Asiaa puitiin tuntikausia Ylitorniolla viime viikolla pidetyssä Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen perustamiskokouksessa.

Lapin ely-keskus päätti kolmatta tuntia kestäneen valtakirjojen tutkimisen jälkeen, ettei kalastusoikeuden pidättäneillä osakaskunnilla ole oikeutta kuulua kalatalousalueeseen.

Kuuntele Kukkolan ja Kukkolankosken osakaskuntien edustajan Kalervo Liisanantin haastattelu koskioikeuskiistasta Yle Areenasta. Liisanantti oli aikanaan aiemman kalastuslain mukaisen kalastusalueen hallituksen puheenjohtajana.

Kukkolan ja Kukkolankosken osakaskuntia edustava Kalervo Liisanantti pitää epäoikeudenmukaisena tilanteena sitä, että koskiosuutensa myyneet osakaskunnat on syrjäytetty päätöksenteosta kalatalousaluetta perustettaessa.

ELY: Osakaskunnilla ei pääsyä kalatalousalueeseen

Lapin ely-keskuksen kalatalouspäällikön Mika Oraluoman mukaan hylätyillä valtakirjoilla edustetuilla osakaskunnilla ei ole kalastusoikeutta.

– Niillä ei meidän näkemyksen mukaan ole riidattomasti osoitettua oikeutta edustaa näitä rekisteriyksikköjä kalatalosualueen yleiskokouksessa, sanoo Oraluoma.

Ely:n tulkinnan mukaan uusi kalastuslaki suo kalatalousalueen jäsenyyden vain vesialueen omistajille. Oraluoman mukaan riitainen kysymys pitäisi ratkaista kiinteistötoimituksessa tai käräjäoikeudessa.

Kalatalouspäällikkö Mika Oraluoman mukaan ely näkee asian niin, että koskiosuutensa myyneillä osakaskunnilla ei ole oikeutta päätösvaltaan kalatalousalueessa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Järjestäytymisen jälkeen Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen yleiskokous pyörsi elyn päätöksen antaen jäsenyyden niille, jotka ely hylkäsi.

Valtiota edustanut Metsähallitus ja Kalatalouden keskusliitto äänestivät elyn tulkinnan puolesta. Aika näyttää päätyykö kalastuslain tulkinta hallinto-oikeuden arvioitavaksi.

Kalatalousalueet ovat tulleet kalastusalueiden tilalle vuonna 2019. Tornion-Muonionjoella kalastusalueen perustaminen on viivästynyt ensin kalastusoikeuskiistan ja sittemmin koronapandemian vuoksi.

Fortum: Emme kommentoi markkinahuhuja

Suuren osa Tornionjoen koskien Suomen puolesta omistaa nykyään voimayhtiö Fortum, joka ei osallistunut kalatalousalueen kokoukseen.

Väylänvarressa spekuloidaan onko Fortum myymässä koskensa valtiolle, joka omistaa ison osan Kukkolankoskesta ja jonka vesiä hallinnoi Metsähallitus.

Valtion vesiomistuksia järjestäytymiskokouksessa edusti Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Vierelä. Vierelän vastaus kysymykseen onko Metsähallitus kiinnostunut ostamaan Fortumin omistamat kosket on lyhyt.

– Tuohon en pysty vastaamaan.

Tornion-Muonionjoen kalatalousaluetta on yritetty perustaa pari kertaa aiemmin, mutta kokousta jouduttiin siirtämään kalastuskiistan ja koronan vuoksi. Nyt pidetty perustamiskokous venyi tuntien maratoniksi. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Fortumin viestintä välitti Ylelle kiinteistöyksikön johtajan Mikko Tavastilan vastaukset kysymyksiin Fortumin omistamista Tornionjoen vesistön koskista.

Mikä Fortumin Tornionjoen vesistön pääuoman vesialueomistusten tarkoitus on nykyään?

– Imatran Voima (nyk. Fortum) on hankkinut 1960-luvun alkupuolella lukuisilla kaupoilla vesialueiden omistuksia Tornio-Muoniojoen vesistöalueelta. Omistukset ovat tällä hetkellä yhtiöllä reservissä, eikä mitään suunnitelmia vesialueiden käyttämisestä yhtiön liiketoimintaan ole.

Onko mahdollista, että Fortum rakentaa vesivoimalaitoksia omistamilleen vesialueille Tornionjoen vesistön pääuomaan?

– Vesivoimaloiden rakentaminen Tornionjokeen ei ole tällä hetkellä Fortumin suunnitelmissa. Mahdollinen rakentaminen edellyttäisi käsityksemme mukaan lakimuutoksia.

Osallistuuko Fortum Tornion-Muonionjoen kalatalousalueen toimintaan?

– Kalatalousalueiden perustamiskokouksiin tai niiden toimintaan Fortum ei ole toistaiseksi osallistunut.

Pitääkö paikkansa, että Fortum on myymässä vesialueomistuksensa Tornionjoen vesistössä Suomen valtiolle?

– Emme kommentoi markkinahuhuja.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 24.11. kello 23 saakka.