Joko kallis energian hinta haittaa talouskasvua? OP:n ennuste: Inflaatioriskit ylöspäin, korkonäkymät muuttuneet

Osaan kuluttajista hintojen nousu on kolahtanut toisia enemmän. OP ennustaa inflaation kehittyvän ensi vuonna maltillisempaan suuntaan, mutta riskejäkin on.

Hintojen nousu on näkynyt varsinkin polttoainepumpulla. Inflaatio on silti kohdistunut vain pieneen osaan kulutusta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Talousennusteensa julkaisseen OP-ryhmän mukaan riskit inflaation kiihtymisestä ovat viime kuukausina kasvaneet.

OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela arvioi silti, että vielä on pitkä matka siihen, että kaikkien hyödykeryhmien hinnat nousisivat laajasti, ja raha alkaisi menettää arvoaan.

– Hintojen nousu koskee vain pientä osaa hyödykkeistä, mutta bensapumpulla ja kotien remontoinneissa se näkyy, ja hetkittäin on näkynyt myös asuntomarkkinoilla, Kortela totesi OP:n tiedotustilaisuudessa.

Kortela totesi inflaation kiihtyneen kaikilla mittareilla, mutta ei kuitenkaan niin paljon, mitä pääasiallisesti seurattava indeksi osoittaa.

OP:n katsauksen mukaan tällä hetkellä vienti, investoinnit sekä kulutus kasvavat varsin hyvin. Kohonnut inflaatio kuitenkin verottaa ostovoimaa, ja tämän johdosta yksityisen kulutuksen kasvunäkymät arvioidaan aiempaa heikommiksi vuonna 2022.

Inflaatio nousee ennusteen mukaan tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin ja pysyy ensi vuonnakin keskimäärin 2,4 prosentissa. Vuonna 2023 kuluttajahintojen nousu kuitenkin laskee 1,6 prosenttiin.

Inflaatio kohdistuu epäreilusti

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan hintojen nousun odotetaan maltillistuvan, koska nousun taustalla on poikkeuksellisia tekijöitä.

– Tavallisen suomalaisen kannalta inflaatiotilanne on hieman epäreilu, sillä inflaation kiihtyminen johtuu tietyistä hyödykkeistä. Keskimääräinen hintojen nousu ei aina osu sen kulutuskorin kohdalle, mitä ihmisillä on, vaan osaa hintojen nousu on voinut kolahtaa paljon enemmän kuin toisiin, Heiskanen toteaa.

Heiskasen mukaan energian kallistuminen syö ostovoimaa, vientimarkkinoita jarruttavat tuotannon pullonkaulat, ja koronatilanne aiheuttaa tilapäisiä ongelmia, ja yhdessä nämä vievät vauhtia elpymiseltä.

Varsinkin polttoaineiden ja sähkön korkeat hinnat ovat olleet viime kuukaudet jatkuvasti otsikoissa, ja tuntuneet monen kuluttajan lompakossa.

Ylen marraskuun alkupuolella haastattelema LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro ennakoi kuitenkin tilanteen muuttuvan.

– Ensi vuonna öljy luultavasti halpenee, ja energian hinnan vaikutus inflaatioon kääntyy jopa negatiiviseksi, Nummiaro arvioi haastattelussa.

Odotuksia on ollut myös korkojen nousulle inflaation vauhdittuessa. Markkinoilla on viime kuukausina käännytty odottamaan, että Euroopan keskuspankki EKP nostaisi korkoa jo ensi vuonna. EKP on pitänyt tätä erittäin epätodennäköisenä.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kuitenkin myönsi viime viikolla, että inflaatio on kiihtynyt odotuksia nopeammin.

Tilanne yhä arvaamaton

Reaaliansioiden kasvu (siirryt toiseen palveluun) on tänä vuonna hidastunut, koska kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt.

Työn ja talouden tutkimus LABOREn eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema toteaa hänkin inflaatiopiikin alentavan ostovoimaa, mutta vaikutusten vaihtelevan eri kuluttajien kannalta.

Kiema muistuttaa kilpailukyvyn parantuneen koronakriisin aikana jonkin verran.

– Mutta tilanne on hyvin arvaamaton, ja tavanomaiset kilpailukykyindikaattorit toimivat huonosti, Kiema kommentoi.

Inflaatio kiihtyisi edelleen, jos palkkoja nostettaisiin nyt odotuksia nopeammin. Kesällä SAK:sta kommentoitiin Ylelle, että tähän kilpajuoksuun inflaation kanssa ei ole syytä lähteä.

– Sillä saa helposti aikaan spiraalin, jossa nimellisansiot kyllä nousevat, mutta palkan ostovoima ei juuri kehity, kun suuret palkankorotukset entisestään kiihdyttävät hintojen nousua, kommentoi tuolloin SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 24.11. klo 23:een asti.

Lue myös: