Aikuisilla yleinen ja vaaraton bakteeri on vauvoille tiedettyäkin suurempi kuolemanriski – WHO vetoaa rokotteiden kehittäjiin

Streptokokkibakteeri voi tarttua synnytyksessä vauvaan ja koitua nopeaksi kuolemaksi tai aiheuttaa pysyviä vammoja. WHO on perännyt rokotetta pian kolme vuosikymmentä.

Fysioterapeutti testaa vastasyntyneen refleksejä. Kuva: Sergiy Zinkevych / Alamy / AOP

Arviolta joka kolmannella aikuisella on suolistossaan pieni seuralainen, joka on hänelle harmiton. Vastasyntyneille B-ryhmän streptokokkibakteeri GBS aiheuttaa paljon suuremman kuolemanvaaran kuin on tiedetty, kertoo tuore tutkimus. (siirryt toiseen palveluun)

Ainakin 15 prosentilla raskaana olevista naisista on GBS-bakteereja on päätynyt myös emättimeen. Heille itselleen se ei aiheuta ongelmia, mutta tarttumisriski vauvaan on synnytyksessä suuri.

Vauvan immuunijärjestelmä ei kykene pitämään GBS:ää kurissa, vaan heille saattaa koitua siitä verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Tartunnasta henkiin jääville voi kehittyä CP-vamma tai näkö- ja kuulo-ongelmia.

Suomen kaltaisissa varakkaissa maissa riski testataan etukäteen ja tartunta voidaan estää naisen antibioottilääkityksellä.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Lontoon kansanterveyden ja trooppisten tautien yliopisto LSHTM totesivat vuoden 2017 tilastojen perusteella, että GBS:n vuoksi kuoli 100 000 vastasyntynyttä ja 50 000 syntyi kuolleena. Luvut ovat suuremmat kuin on oletettu.

Ensi kertaa arvioitiin myös sitä, miten GBS:n vaikuttaa ennenaikaisiin syntymiin. Bakteerin todettiin aiheuttavan vuosittain yli puoli miljoonaa keskossyntymää. Datan puutteiden vuoksi tutkijat epäilevät, että todellinen luku saattaa olla suurempi.

CP-vamma tai muita pysyviä terveysvaikutuksia GBS:n takia jää 40 000 lapselle vuodessa, raportissa arvioidaan. Liian varhainen syntymä on riski sinänsä.

Toiveissa konjugaattirokote

GBS-tartunnan estävä rokote odottaville naisille asetettiin WHO:n tavoitteeksi miltei kolme vuosikymmentä sitten. Rokotteella GBS:n tuhovaikutuksia kyettäisiin estämään myös keski- ja pienituloisissa maissa, joissa äitiyshuolto ei ole Suomen kaltaista.

Eniten GBS:stä kärsivät Saharan eteläpuoleisen Afrikan maiden vauvat. Myös Itä- ja Kaakkois-Aasiassa luvut ovat korkeita.

Viime vuosikymmenellä WHO määritteli rokotteen kiireelliseksi. Uuden tutkimuksen saatesanoissa WHO toteaa, ettei tavoitteen saavuttamiseksi ole otettu riittäviä askeleita.

Tällä välin käyttöluvan vauvojen suojelemiseksi ovat saaneet pneumokokki-, meningokokki- ja Hib-bakteerien vastaiset konjugaattirokotteet.

Konjugaattirokotteita valmistetaan liittämällä tautia aiheuttavan bakteerin polysakkarideja eli sokerimolekyylejä kantajaproteiiniin. Ihmisen puolustusjärjestelmä reagoi proteiineihin tehokkaammin kuin polysakkarideihin.

Konjugaattirokotteiden kehitystyöhön ryhdyttiin, koska pelkästään polysakkarideihin perustuvista rokotteista ei juuri ollut apua imeväisikäisille. Myös GBS:ää vastaan kehitettiin polysakkaridirokote jo 1980-luvulla mutta suojateho oli pettymys.

Kenttäkokeet kompastuskivenä

Viime syksynä The Lancet (siirryt toiseen palveluun) -lehti raportoi pienestä liikahduksesta kohti tehokasta GBS-rokotetta: lääkeyhtiö Pfizer kertoi saaneena turvallisuustesteissä hyviä tuloksia.

Samalla The Lancet kuitenkin toppuutteli toiveita nopeasta läpimurrosta. Ensivaiheen kokeet ovat aiemminkin olleet hyvin lupaavia, mutta seuraava askel on jäänyt yleensä ottamatta, lehti totesi.

Suojatehon siirtyminen sikiöön selviää vain testaamalla rokotetta raskaana olevilla naisilla. Ilman tehon selvittämistä rokotteelle ei voi hakea myyntilupaa.

Koska GBS:n esiintyvyys vastasyntyneissä on prosentuaalisesti pieni, rokotettavien naisten joukon pitäisi tehon selvittämiseksi olla erittäin suuri. Se on niin vaikea yhtälö, että GBS-rokotteiden lupaehtojen täyttymiselle on toivottu muita perusteita, kertoo The Lancet.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 24.11. klo 23:een asti.