Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Eilen aloitin pyöräilemisen. Sen verran olen reenannut.

Syyskuun alussa Rauni Hietanen, 60, kertoi päähänpistostaan Radio Suomen Yle Joensuun aamulähetyksessä. Takana oli sadan kilometrin pyörämatka Lieksasta Joensuuhun.

Edellisenä päivänä Hietanen oli kirjoittanut Google Mapsiin "Lieksa–Malaga" ja painanut polkupyörän kuvaa. Google ilmoitti, että matkaa oli edessä 5 000 kilometriä.

Mutta jo ensimmäinen pyöräilypäivä oli koettelemus.

30 kilometriä meni alkuhurmiossa, sen jälkeen alkoi sataa. Toppatakki kastui läpimäräksi.

Laita äänet päälle, jotta kuulet, kun Hietanen kertoo matkastaan:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

60 kilometrin jälkeen alkoi suonenveto. Hietanen mätti suuhunsa oliiveja, kun suolapurkkia ei löytynyt. Hän työnsi pyörää ja peräkärryä Pielisen rantatien ylämäissä.

Mitenhän tässä kävisi?

Hietanen saapui illalla lopen uupuneena tyttärensä luo Joensuuhun eikä jaksanut syödä edes illallista. Matkaa oli jäljellä 4 900 kilometriä. Voimat olivat lopussa.

Sohvaa pakoon polkupyörällä

Lieksalaisen Rauni Hietasen viime vuodet ovat olleet tiukkaa työntekoa. Kesät hän on painanut kahta työtä: päivät koskenlaskuyrittäjänä Ruunaalla ja illat omalla grillillä Lieksan satamassa.

Syksyllä, kun kausi on ohi, Hietanen on lysähtänyt sohvalle ja pysynyt siinä joulukiireisiin asti.

– Nyt päätin lähteä omaa sohvaani pakoon.

Hietanen ei kuitenkaan varannut lentoa Espanjan Aurinkorannikolle vaan päätti polkaista sinne pyörällä.

Liikuntataustaa kyllä oli – runsaan 30 vuoden takaa. Nuoruudessaan Hietanen voitti kerran koskimaratonmelonnan Suomen mestaruuden. Yrittäjävuosina ja vuosikymmeninä liikunta jäi.

– Grillille olen ajanut autolla tavaraa. Mitä olen siinä pyörinyt, siinä on liikunnat, Hietanen kertoo

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uskonpuutetta matkalla Lappeenrantaan

– Raunille tulee näitä kaikennäköisiä ideoita, sanoo Hietasen sisko Heini Kultanen.

Sisarukset tapasivat kuutostien varrella huoltoasemalla Raunin toisena pyöräilypäivänä. Painava teltta jäi siskon hoteisiin jo reissun alkutaipaleella.

Espanjaan pääsyyn ei tainnut uskoa kumpikaan.

– Mitenkäs majoitukset ja muut ulkomailla, Kultanen kysyi.

– En tiedä. En ole miettinyt, Hietanen vastasi.

Kultanen lupasi auttaa. Rauni hyppäsi pyörän selkään ja alkoi polkea.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lappeenrannassa vastassa olivat tyttären pojat. Heitä ei tullutkaan tapaamaan tavallinen mummo vaan Fillarimummo. Rauni lupasi päivittää reissustaan säännöllisesti Facebookiin juuri perustetulle tilille (siirryt toiseen palveluun).

Mummo ei luota lycraan

Kouvola–Porvoo–Helsinki. Lautalla Tukholmaan ja siitä puolen Ruotsin läpi kohti Tanskaa ja Manner-Eurooppaa. Päivästä toiseen Fillarimummo polki.

– Kun se pääsi Ruotsiin, ajattelin, että kyllä se taitaa Espanjaan polkea, Heini Kultanen sanoo.

Pyöräreissun onnistuminen oli vähintäänkin kyseenalaista. Ensinnäkään varusteet eivät olleet viimeisen päälle.

Rauni Hietanen ei pukeudu lycraan. Hän luottaa puuvillaan. Reissun alkutaipaleella Lappeenrannassa oli satsattava alusvaatteisiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Alla Hietasella on Helkaman tavallinen vaihdepyörä, ei mikään maantiekiituri. Ajohanskat hän sai alun perin ystävältään puutarhatöitä varten. Ne kestivät melkein koko reissun, samoin kuin tuuletusaukolla varustetut kurahousut.

– Rönttävuatteilla männään, linjasi Hietanen varustustaan.

Lenkkitossuista hän leikkasi palaset pois, etteivät ne hiertäisi nilkkoja. Vammojen ennaltaehkäisyssä auttoi ilmastointiteippi: sitä Hietanen kiersi akillesjänteidensä ympärille.

– Oikeastaan vain kaksi asiaa on huolettanut: kestävätkö polvet ja persus, hän raportoi tien päältä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mummo haluaa vaseliinia

Iso kysymysmerkki matkaan lähtiessä oli myös Hietasen kielitaito. Hän puhuu muutaman sanan englantia, muita kieliä vähemmän.

– Osaan pyytää "coffee" tai "tea".

Yhtenä pyöräilypäivänä vesi oli lopussa. Hietanen muisti sanan "water", mutta ei muistanut, mikä on pullo englanniksi.

– Sanoin sitten kaupassa "water" ja ajattelin, että tulkoon missä muodossa tahansa.

Ranskassa alkoi hiertää. Apteekki löytyi majapaikan läheltä. Hietanen otti kännykän käteen ja kirjoitti Google-kääntäjään "vaseliini" ranskaksi, englanniksi ja saksaksi. Oikea tuubi löytyi hyllystä.

"Vaseliinia mummolle niin kulkee. Jalkapohjiin, ei muuhun. Pykimään rupeaa.” (Fillarimummo Facebookissa 18.10.)

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Painajaisten yö kanalassa

Mutta ilman kahta apuria reissusta ei olisi tullut mitään. Hietasen auttoivat läpi Euroopan Heini-sisko ja "Google-muija".

Sisko on hoitanut Joensuusta käsin majoitukset. Raunin puhelimeen asennettiin seuranta. Jokaisena pyöräilypäivänä Rauni laittoi siskolleen viestiä reitistä ja voinnista. Sitä mukaa Heini haravoi mahdollisia yöpaikkoja netistä ja varasi petipaikan valmiiksi.

Kun Fillarimummo löysi perille, ei tarvinnut muuta kuin lyödä passi tiskiin, kuitata huoneen avaimet ja raahata pyörä hissillä petikaveriksi.

Lisähaastetta toi Hietasen hankala eläinallergia. Ruotsissa yksi maatilamajoitus osui vahingossa kanalan yläkertaan. Monena muunakin yönä Rauni joutui kantamaan höyhentyynyt ja -täkit parvekkeelle.

Joskus taas viereiseen huoneeseen sattui äänekkäitä naapureita.

“Tässä hotellissa seinät oli paperia. Olin kolmantena pyöränä pariskunnan sängyssä. Yritin olla hiljaa, mutta toista naista yskitti ja hihitytti puoleen yöhön. Kun ei meno rauhoittunut, soitin Jätkän humpan heille puhelimella, niin sitten heitäkin rupesi nukuttamaan.” (Fillarimummo Facebookissa 30.10.)

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Google-muija neuvoo mitä sattuu

Toinen matka-apuri puolestaan käskee eikä kysele. Google-muijan eli Googlen karttasovelluksen ja navigaattorin kanssa Hietasella on ristiriitainen suhde.

– Juttelen sille vähän niin kuin olemattomalle kaverille autiolla saarella.

Useammin kuin kerran Google-muija käski topakasti kääntymään, vaikka ei ollut tietä minne kääntyä.

Belgiassa Hietanen harhaili mutaisella pellolla koko päivän. Pyörää piti välillä kantaa, kengät juuttuivat liejuun. Ja Google-muija neuvoi mitä sattui.

– Silloin meinasin itkeä, mutta en sitten kuitenkaan itkenyt, Hietanen sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Fanit mukana tarakalla

Sitä mukaa kun matka eteni, Fillarimummon maine kasvoi. Hietasen matkaa on seurattu syys–marraskuussa säännöllisesti Radio Suomen Yle Joensuun aamuissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Facebookissa Fillarimummon fanijoukko kasvoi muutamasta sadasta yli 17 000:een.

– Minun porukkaani ovat naiset ikäryhmässä 50–100 vuotta. Moni heistä sanoo, että tuntuu siltä, kun saisi itse matkustaa pyörän tarakalla läpi Euroopan.

Ihmiset ovat lähettäneet Hietaselle kymmenittäin piirustuksia ja runoja. Joku kynäniekka on sanoittanut uudelleen tuttuja lauluja Fillarimummon käänteistä.

– Antakkeehan mie kerron yhen jutun, Hietanen sanoo Facebook-videoilla, ja tarinaa riittää leveällä Pohjois-Karjalan murteella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hietanen lähti matkaan 5 000 euron budjetilla. Se tarkoitti, että menoista oli pidettävä tarkkaa lukua.

Matkan edetessä sponsoreita alkoi ilmaantua. Tuttavat vuosien takaa ja Fillarimummon uudet fanit ovat halunneet maksaa Hietasen yöpymisiä. Sponsoritarjouksia tuli välillä niin paljon, että Heini-sisko joutui vetämään liinat kiinni.

Päähenkilö itse keskittyi polkemiseen.

– Minulla on pää kestänyt yllättävän hyvin. Olen ajatellut aina vain yhden päivän kerrallaan, Hietanen sanoi, kun matkaa maaliin oli jäljellä enää pari sataa kilometriä.

Päivämatkat olivat 50–100 kilometriä. Muutaman kerran Hietanen piti monen päivän lepotauon.

– Väsymys kertyi, mutta ei tullut burnoutia. Osasin kuunnella itseäni.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Torstaina 25. marraskuuta Rauni Hietanen polki rantareittiä viimeiset kilometrit Malagan keskustaan. Viimeisinä päivinä väsymys painoi melkein yhtä paljon kuin ensimmäisenä ajopäivänä Lieksasta lähtiessä. Mutta Fillarimummo teki sen mitä lupasi eikä muistele matkan koettelemuksia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Fillarimummo palaa Lieksaan

Miltä Euroopa näyttää, kun sen läpi on polkenut pyörällä?

Kinttupolkua, metsäreittiä, maantietä ja moottoritien laitaa.

Isoimmat kaupungit Brysseliä lukuunottamatta Hietanen kiersi kaukaa. Niinpä Eurooppa on hänelle Ruotsin karjatiloja, Belgian ja Ranskan loputtomia peltoja ja Espanjan kasvihuonemerta, jonka läpi polkeminen kesti päiväkausia.

Puuduttavia tunteja pyörän selässä, mutta myös huippuhetkiä: Juutinrauman massiivinen silta ja myrskytuuli, joka meinasi viedä mukanaan. Tai Espanjan jylhät serpentiinitiet ja se, kun Välimeri aukesi silmien eteen ensimmäistä kertaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sadat ystävälliset ihmiset reissun varrella ja tuhannet somessa.

Joulukuun alun Rauni Hietanen viettää Espanjassa. Ohjelmassa on fanitapaamisia Aurinkorannikolla, treffit huutokauppakeisari Aki Palsanmäen kanssa ja vierailu Fuengirolan suomalaiseen kouluun.

Hietasen grillin ikkunassa Lieksan satamassa on lappu: "Avataan 1.3.2022."

Fillarimummo palaa Lieksaan ja grillilleen. Mutta tulipahan poljettua Espanjaan. Faneilleen Rauni Hietasella on ytimekäs viesti:

– Nauttikkee ja haavveilkkee.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.