Uusien autojen ansiosta yhä harvempi ihminen kuolee hirvikolarissa – liikenneasiantuntija: "Aiemmin kääriytyi katto kuin sardiinipurkista"

Riistaonnettomuuksien suuresta määrästä huolimatta hirvikolareissa kuolee entistä vähemmän ihmisiä. Yhtänä syynä ovat paremmat autot, jotka suojaavat kuljettajaa ja matkustajia.

Kuolemaan johtaneet hirvikolarit ovat vähentyneet. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Viime vuonna Suomen tieliikenteessä sattui 1 527 hirvionnettomuutta.

Onnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä. Heistä yksi oli henkilöautoilija ja kaksi moottoripyöräilijää.

Vielä 2000-luvun alussa hirvikolareissa menehtyi joka vuosi toistakymmentä ihmistä. Viime vuosina tilanne on siis parantunut merkittävästi, mutta edelleen joka vuosi 1-4 ihmistä saa hirvikolarissa surmansa.

Tämä emonsa karjoittama hirvenvasa kuvattiin Lappeenrannassa tien reunassa toukokuussa 2017. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Kuolemantapauksien väheneminen johtuu osaksi hirvikannan pienenemisestä, riista-aitojen rakentamisesta sekä tienvarsien raivauksista. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kuitenkin merkittävin tekijä pienenemiseen on autojen turvallisuuden on parantuminen.

– Hirvi pysyy kolaritilanteessa todennäköisemmin auton ulkopuolella. Aiemmin autosta kääriytyi katto kuin sardiinipurkista, kuvailee liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstittuutista (OTI).

Autojen turvallisuuden parantuminen on yksi merkittävä asia, joka on vaikuttanut onnettomuuksissa menehtyneiden määrään, näyttää automyyjä Taina Levänen.

Autot ovat nyt rakenteellisesti vankempia kuin 20 vuotta sitten. Myös niiden turvatekniikka ja muotoilu on kehittynyt.

– Sen lisäksi, että autot ovat isompia ja vankempirakenteisia, niiden materiaalit ovat parempia. Myös tuulilasit ovat kestävämpiä. Autossa on airbagit, mikä ennen vanhaan ei ole ollut mikään itsestäänselvyys, luettelee Kouvolan Auto-Sunin automyyjä Taina Levänen.

Kaikki turvavarusteet eivät kuitenkaan ole vakiovarusteita, ja eri automerkeillä on omansa.

– Joillakin automerkeillä on esimerkiksi aktiivisia konepeltejä, jotka törmäystilanteessa nousevat pystyyn lasin suojaksi, kertoo automyyjä Taina Levänen.

Isommat ja vankempirakenteiset autot suojaavat kolaritilaneessa kuljettajaa ja matkustajia. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Onnettomuustietoinstituutin liikeenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty arvioi, että myös ensihoidon parantumisella on vaikutusta hirvionnettomuuksissa kuolleiden määrään. Hoidon kehittymisen ansiosta potilaalla on paremmat mahdollisuudet selviytyä.

Peura- ja kauriskolarit huipussaan marraskuussa

Eniten hirvionnettomuuksia tapahtuu heinä-elokuussa. Onnettomuuksista kaksi kolmesta tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Valot ovat iso tekijä onnettomuuksien ehkäisemisessä.

– Autoihin on tullut erilaisia älykkäitä ajovaloja. Pimeällä ajettaessa ne valaisevat metsän puolelle, mutta eivät häikäise vastaantulijaa. kertoo automyyjä Taina Levänen.

Hirvieläimet ovat osallisina joka päivä kymmenissä kolareissa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Peura- ja kauriskolareiden huippu ajoittuu juuri näin marraskuulle ja muutenkin riistaonnettomuuksia tapahtuu erityisen paljon syksyisin. Esimerkiksi viime vuoden marraskuussa tapahtui kaikkiaan noin 2 400 hirvieläinonnettomuutta, joista valtaosa oli törmäyksiä kauriiden ja peurojen kanssa.

Onnettomuudet keskittyvät etenkin Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

– Peurakanta on räjähtänyt, ja sen määrän vähentäminen olisi kannanhoidollisesti perustelua, vaikka peurakolarit johtavat harvoin henkilövahinkoihin, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Liikenneturva kannustaa kuljettajia valppauteen ja laskemaan ajonopeuksia alueilla, joissa peuroja ja kauriita liikkuu paljon. Onnettomuuden välttääkseen on pidettävä silmä tarkkana ja seurattava erityisesti tienvarsien pöheiköitä.