Luonnonvarakeskus laski Suomen merialueilta 18 000 harmaahyljettä – kannan kasvun mahdollistaa ehkä Itämeren parantunut tilanne

Itämerellä laskennoissa nähtiin 42 000 harmaahyljettä. Vaikka Itämeri on monin paikoin saastunut, se on puhdistunut sen verran, että harmaahylkeet pärjäävät.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Harmaahylkeiden määrä on tasaisessa kasvussa.

Itämerellä nähtiin kesän lentolaskennoissa vajaat 42 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli runsaat 18 000.

Harmaahylkeiden kanta keskittyy pääosin Lounais-Suomen merialueille, jossa havaittiin yli 15 000 eläintä.

Myös Merenkurkussa havaittiin karvanvaihtoaikaan 700 harmaahyljeyksilöä.

– Hylkeet lasketaan karvanvaihtoaikaan touko-kesäkuussa, mutta ne voivat kyllä asustaa muuna aikana muillakin alueilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mervi Kunnasranta.

Karvanvaihtoaikana norppa ei sukella mielellään veteen ja on täten kuvattavissa.

Itämeren hallikanta on Luken mukaan kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alusta lähtien.

Kanta kasvussa vaikeiden vuosikymmenten jälkeen

Mervi Kunnasrannan mukaan kannankasvua voi selittää muun muassa puhdistuneella Itämerellä.

– Vaikka Itämeri on edelleenkin saastunut monin paikoin, se on puhdistunut sen verran, että ruokaketjussa korkeimmalla olevat yksilöt ovat paremmassa kunnossa. Se indikoi Itämeren puhdistunutta tilaa, Kunnasranta kertoo.

Erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla vesistöjen orgaaniset klooriyhdisteet aiheuttivat häiriöitä hylkeiden lisääntymiselle.

Hylkeet rauhoitettiin 1980-luvulla kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi. Kantojen heikkenemisen syynä oli ympäristömyrkkyjen lisäksi liiallinen metsästys.

Ravintoa riittää

Itämeressä riittää syötävää harmaahylkeille. Pääasialliseksi ravinnoksi käyvät erityisesti silakat ja kilohailit, mutta niille kelpaavat ne, mitä on kulloinkin saatavilla.

Kantaan vaikuttaa metsästyksen lisäksi myös kevään sääolosuhteet.

– Harmaahylje pystyy kyllä poikimaan rannoillekin, mutta Itämeressä se on kyllä jääsuosija. Jos kevät on epämääräinen, niin kuuteille käy huonosti. Niin riippuvainen se ei ole säistä kuin Itämerennorppa, Kunnasranta kertoo.

Keväiset olosuhteet voivat haitata myös laskentoja ja tuoda suuriakin eroavaisuuksia kanta-arvioihin.

Jos jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskennan alkamista, nähdään suurempia norpparyhmiä. Tällöin norppia näkyy huomattavasti enemmän kuin vuosina, joina jäät eivät vielä ole ehtineet rikkoutua.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 27. marraskuuta kello 23 asti.