Asiantuntija: Venäjän välitön hyökkäys Ukrainaan ei ole näköpiirissä, mutta tilanne on silti "vakavasti huolestuttava"

Ukrainan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelut uskovat, että Venäjä voisi olla valmis hyökkäämään Ukrainaan ensi vuoden alussa.

Marraskuun alussa otettu sateelliittikuva Venäjän Jelnjasta, parin sadan kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Kuvassa Venäjän armeijan maajoukkoja.  Kuva: AFP

Venäjä ei ole lyhyellä aikavälillä tekemässä sotilaallista iskua Ukrainaan, arvelee Ulkopoliittisen instituutin Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Jyri Lavikainen.

Venäjä on koonnut Ukrainan rajansa tuntumaan suuren sotavoiman, mutta joukko ei ole toistaiseksi valmis aloittamaan sotilaallista operaatiota, Lavikainen arvioi.

Sotavoimaa koottiin Ukrainan rajalle myös viime keväänä, mutta tällä kertaa tilanne vaikuttaa olevan erilainen.

– Keväällä [Venäjän] joukkojen liikuttelu näytti olevan jopa näytösluontoista. Se oli täysin avointa. Nyt tunnelma on erilainen. Joukkoja tuodaan pikkuhiljaa ja usein yöllä, Lavikainen kertoo.

Jyri Lavikainen Kuva: Ulkopoliittinen instituutti

Hän on kiinnittänyt myös huomiota siihen, että Ukrainan armeija vaikuttaa nyt ottavan Venäjän joukkojen siirrot vakavissaan.

– Tilanne on vakavasti huolestuttava, ja sitä on seurattava tarkasti seuraavat viikot, Lavikainen toteaa.

Ensi vuoden alku?

Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö, prikaatikenraali Kyrylo Budanov kertoi sunnuntaina The Military Times -lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että heidän arvionsa mukaan Venäjä valmistautuu hyökkäykseen ensi vuoden alussa. Budanovin mukaan myös Yhdysvalloissa arvio on samansuuntainen.

Ukrainan sotilastiedustelu on julkaissut kartan, jossa on oletettu Venäjän hyökkäyssuunniltelma.

Kartan mukaan Venäjän maavoimilla olisi hyökkäyksessä mukana noin 40 pataljoonan taisteluosastoa (BTG), mikä on huomattavasti suurempi sotavoima kuin vuosien 2014–15 operaatioissa, joissa Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja Ukrainan itäosan yhdessä sitä tukevien Venäjä-mielisten separatistien kanssa.

Ukrainalaisarviossa Venäjä valtaisi Ukrainan itäosan ja muodostaisi eräänlaisen puskurivyöhykkeen omalle länsirajalleen.

Venäjän asevoimat harjoitteli laajamittaista sotaa syksyllä Zapad-sotaharjoituksessa.

Mihin Venäjä pyrkii nyt?

Venäjälle olennaisinta on aina ollut, ettei Nato tai Yhdysvaltain asevoimat pääsisi sen rajan tuntumaan. Lavikainen päättelee, että Venäjällä on ehkä tultu siihen tulokseen, että Venäjän ja Ukrainan välillä solmittu Minskin tulitaukosopimus on umpikujassa, ja että Venäjän etujen turvaaminen vaatii kovempia otteita.

– Nämä kaverit uskovat, että voimalla voi saada aikaan asioita. Ja lisäksi Neuvostoliiton perinne on vahva, Lavikainen toteaa.

Aseiden kalistelulla Venäjä yrittää painostaa Ukrainaa tekemään myönnytyksiä. Kuvaan liittyy myös Itä-Euroopan yleistilanteen epävakauttaminen siirtolaiskriisin avulla. Lisäksi Venäjä saattaisi hyödyntää Bosnian serbien mahdollisia irtautumispyrkimyksiä, mikä hajauttaisi lännen diplomaattisia voimavaroja, Lavikainen pohtii.

Kykeneekö länsi vastatoimiin?

Lavikainen painottaa, että sotilasiskuun turvautuminen olisi Venäjälle äärimmäinen toimenpide, mikä ymmärretään myös Venäjällä.

Vaikka Ukrainan asevoimat ovat Venäjää heikommat, ne kykenisivät kuitenkin taistelemaan ja maksattamaan Venäjältä kovaa hintaa. Ukrainan armeijan kerrotaan myös saaneen haltuunsa uudenaikaisia aseita (siirryt toiseen palveluun), kuten yhdysvaltalaisia Javelin-panssarintorjuntaohjuksia.

Myös lännen vastatoimet olisivat massiiviset ja aiheuttaisivat Venäjälle järkyttävät kustannukset, Lavikainen uskoo. Luonnollisinta olisi kohdistaa vastatoimet Venäjän energiasektoriin, joka on Venäjän tärkein tulonlähde.

Jos taas länsi ei kykenisi yhtenäisiin vastatoimiin, olisi se käsittämätön heikkouden osoitus.

– Selvää on, että se edustaisi täydellistä selkärangattomuutta ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murenemista, jos Venäjän sallittaisiin tehdä laajamittainen invaasio [Ukrainaan]. Tämä ymmärretään länsimaiden pääkaupungeissa ja kovia vastatoimia tehtäisiin. Ja tämä kerrotaan venäläisille vähintäänkin suljettujen ovien takana, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen uskoo.

Lue lisää:

Mies pitelee Ukrainan lippua
Video kertoo Ukraina kriisin taustan ja pohtii jääkö Ukraina idän ja lännen väliin.