Ruoan hinta nousee Suomessa selvästi hitaammin kuin Euroopassa – Katso tästä missä tuotteissa on pidetty tiukin hintakuri

Suomessa kauppajätit tekevät pitkiä sopimuksia elintarviketoimittajien kanssa. Siksi tuottajien nousseet kustannukset eivät ole tulleet kaupan hyllyyn saakka.

Näin eri ruoka-aineiden hinta on muuttunut viime vuodesta.
Näin eri ruoka-aineiden hinta on muuttunut viime vuodesta.

Suomalaiset ovat saaneet nauttia tänä vuonna niukemmista ruoan hinnankorotuksista kuin muut eurooppalaiset. Helmi- ja kesäkuussa ruoan hinta on jopa laskenut.

Ruoan hinta kallistui lokakuussa Suomessa vain prosentin, kun EU-maissa hinnat nousivat yli kaksinkertaisella vauhdilla eli keskimäärin 2,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Koko elintarvikeketjussa tuskaillaan kuitenkin vauhdilla nousseita kustannuksia. Pelkästään polttoaineiden kallistuminen aiheuttaa paineita pelloilta teollisuuden kautta kauppaan saakka.

Kaikesta huolimatta kaupassa hinnat ovat pysyneet kurissa. Toistaiseksi.

Eri tuoteryhmissä on suuria eroja.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Ruokaöljyissä ja -rasvoissa kehitys on suomalaiskuluttajien eduksi. Niissä hinta nousi täällä vain vajaa puolitoista prosenttia, kun EU:ssa ne kallistuivat peräti runsaan yhdeksän prosenttia.

Aina suomalainen ei kuitenkaan voita. Suomalaisella kalatiskillä hinnat polskivat ylöspäin yli kaksi kertaa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin.

Mutta keskimäärin hinnat ovat nousseet maltillisesti, vaikka elintarvikeketjun alkupäässä kustannukset kasvavat vauhdilla. Miksi se näkyy kaupan hyllyssä vähemmän Suomessa kuin muualla EU-maissa keskimäärin?

Teollisuus ja kauppa tekevät toimitussopimuksia ennenkuin sadosta on tietoa. Tänä vuonna viljasato Suomessa oli poikkeuksellisen kehno. Se lisää paineita hintaneuvotteluihin. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ensimmäinen koronavuosi on heijastunut moniin elintarvikeryhmiin. Esimerkiksi hedelmien hintojen kallistumiseen on vaikuttanut työvoimapula sadonkorjuuaikoina. Myös koronan sotkemat kuljetusketjut ja konttipula ovat vaikuttaneet laajasti eri tuoteryhmiin. Juomissa viinin ja oluen hinnan nousuun vaikuttaa omalta osaltaan vuoden alussa voimaan tullut valmisteveron korotus.

Järvenpään Citymarketin myymäläpäällikkö Teemu Lähde on saanut näppituntumaa tulevasta.

Järvenpään Citymarketin myymäläpäällikkö Teemu Lähteen mukaan asiakkaat vaativat entistä enemmän "laadukkaampia, maukkaampia ja itselle sopivampia tuotteita". Hinta ei ole ainoa valinta-argumentti, vaikka onkin tärkeä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Meille on jo tullut hinnankorotusilmoituksia ensi vuodelle. Ne ovat ihan merkittäviä ja koskevat useaa tuoteryhmää. Taustalla on varsinkin polttoaineen ja pakkausmateriaalien kustannusten tuntuva nouseminen.

– Elintarviketeollisuuden ja kaupan väliset sopimukset ovat pitkiä. Se hidastaa elintarvikeketjun kustannusten nousun siirtymistä hintoihin ja kustannusten siirtyminen hintoihin jakaantuu pidemmälle ajalle, sanoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Suomalaisten käytettävissä olevista tuloista kuluu ruokaan entistä pienempi osa, noin kaksitoista prosenttia. Suomessa ruoan hinta on noin viidenneksen korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ensi vuonna alkaakin tapahtua. PTT ennusti syyskuun lopussa, että ruoka kallistuu 1,8 prosenttia eli enemmän kuin vuosiin. Vain vuonna 2018 ruoka kallistui yli kaksi prosenttia, mutta sitä edelsi kaksi halventuvien hintojen vuotta. Syyskuun jälkeen kustannusten nousu on jatkunut ja PTT:n ennuste päivitetäänkin taas keväällä.

Nousu hidastui, mutta Suomessa ruoan hinta on selvästi yli EU-keskiarvon

Suomalaisen ruoan hintamuutokset ovat hitaampia kuin muualla, mutta yleisessä hintatasossa on edelleen selvä ero.

Viime vuonna ruoka ja alkoholittomat juomat olivat Suomessa 19 prosenttia kalliimpia kuin EU-maissa keskimäärin. Ero on hiukan kaventunut. Vielä muutamia vuosia sitten suomalaisessa kaupassa ruoan ja juomat hinnat olivat lähes neljänneksen yli EU:n keskiarvon.

Juomat eivät ole mukana PTT:n ennusteessa. Suomalaisille rakkaat kahvi ja olut ovat olleet tänä vuonna suurimpia nousijoita, kuten yllä olevasta grafiikasta näkyy.

Arviotaan harvinaisen kovasta hintahyppäyksestä PTT perustelee sillä, että elintarvikeketjussa pitkät, esimerkiksi neljän kuukauden pituiset sopimukset hidastavat hintojen muutoksia kaupan hyllyssä. Tänä vuonna elintarvikeketjuun on kertynyt korotuspaineita, joita yritetään purkaa seuraavissa sopimusneuvotteluissa.

Kalan ja muiden merenelävien hinnat laskivat tuntuvasti viime vuona. Tänä vuonna kehitys on mennyt vauhdilla toiseen suuntaan. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomessa kauppa on kuitenkin Euroopankin mitassa poikkeuksellisen keskittynyttä. K- ja S-ryhmien markkinaosuus on yhteensä yli 80 ja Lidlin vajaa kymmenen prosenttia. Kauppaketjut ovat vahvoja neuvottelukumppaneita ja neuvottelupöydässä ässänä hihassa on mahdollisuus kasvattaa tuontia, jos suomalainen teollisuus ja tuottajat alkavat käydä liian kalliiksi.

Kustannuksia ei ole katettu hintaa nostamalla

Tänä vuonna kohonneet kustannukset ovat olleet tuottajille tuskallisia ja PTT:n syyskuun ennusteen mukaan maataloudessa yrittäjätulo tulee putoamaan viidenneksen.

Tuottajien mielipiteet kuitenkin jakaantuvat siitä, ovatko pitkät sopimusjaksot ennustettavuutta vai jäykkyyttä.

Energian kallistuminen on nostanut lannoitteiden hintoja. Se heijastuu rehujen kautta myös eläintuotantoon. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Runsas kaksi vuotta sitten perustettu elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto yrittää löytää ongelmaan ratkaisua kaupan, tuottajien ja teollisuuden kesken.

– Esillä on ollut muun muassa jonkinlainen putkimalli, sanoo elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.

Putkella hän tarkoittaa sitä, että sovitut hinnat voisivat muuttua sopimuskauden aikanakin, jos tuotantokustannukset ylittävät tai alittavat jonkin sovitun rajan.

Wikbergin mukaan "on osapuolista kiinni" tuleeko uusi malli käyttöön ja milloin.

Ensimmäinen koronavuosi sai hedelmien hinnat kovaan nousuun viime vuonna muun muassa kausityövoimaan saatavuusongelmien takia. Tänä vuonna hinnat ovat laskeneet, kun vertailukohtana on edellinen vuosi. Kuva: Esa Syväkuru / Yle