Taikurin vetämä ryhmä pääsi valtion pitkäaikaisen tuen pariin – paperityöt lisääntyvät, mutta elämä helpottuu

Kulttuurin rahoitusuudistus valmistui, ja nykysirkus pääsi ensi kertaa valtionosuusjärjestelmään (VOS). Järjestelmällä on tuettu tähän asti etupäässä Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa.

Kalle Nio esiintyy WHS:n teoksessa The Green
Kalle Nio esiintyy WHS:n teoksessa The Green

Kotimainen nykysirkus nostettiin lopulta virallisesti kansakunnan kaapin päälle muiden taiteenlajien joukkoon, kun opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi Circo Aereon ja WHS:n esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmään tänä syksynä.

Se on historiallinen muutos, sillä valtionosuusjärjestelmällä (VOS) on rahoitettu 30 viime vuoden aikana pääasiassa Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa.

Circo Aereo on Suomen ensimmäinen nykysirkusryhmä, joka on aurannut tietä muille nykysirkuslaisille 1990-luvun puolivälistä lähtien. WHS on puolestaan hieman nuorempi poppoo, joka on tehnyt Circo Aereon rinnalla tärkeää työtä kotimaisen nykysirkuksen aseman vahvistamiseksi.

WHS:n taiteellinen johtaja Kalle Nio pitää käännekohtaa merkkipaaluna.

– Kun aloitimme parisenkymmentä vuotta sitten, silloin ei voinut edes ajatella, että sirkusta pidettäisiin taiteena tai että se pääsisi jonain päivänä valtionosuusjärjestelmään. Tämä on virstanpylväs myös sille työlle, jota olemme tehneet, Nio sanoo.

Jähmeänä pidetyn VOS-järjestelmän uudistus alkoi viisi vuotta sitten. Rahoitusmekanismi oli jäänyt uusien taiteenlajien suhteen ajasta pahasti jälkeen, ja VOS-tuki meni vuodesta toiseen samoille orkestereille, teattereille ja tanssiryhmille.

– Kyllä tässä vuosien varrella huomasi, että eri taiteenlajit ovat eri asemassa rahoituksen suhteen. Siinä mielessä tämä on iso muutos, Nio toteaa.

Uudistuksen seurauksena sisään pääsi 15 uutta ryhmää. Ne edustavat nykysirkuksen lisäksi muun muassa jazzia, kuorolaulua, flamencoa ja klovneriaa.

Muutos toteutettiin kahdeksan miljoonan euron lisärahoituksella.

Yli 10 uutta ryhmää pääsi mukaan VOS-järjestelmään rahoitusmekanismin uudistuksen jälkeen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Uudenlainen vakauden tunne

Taikuri ja videotaiteilija Kalle Nion, jonglööri Wille Walon ja lavastaja Anne Jämsän perustama WHS on toiminut tähän asti valtion, kaupungin ja säätiöiden tuella. Rahoitus on ollut luonteeltaan lyhytaikaista. Kolmen päätoimisen taiteilijan lisäksi WHS työllistää eri produktioissa koko joukon freelancer-taiteilijoita, kuten valo- ja äänisuunnittelijoita.

Koska ryhmän rahoitus on kerätty kasaan erilaisista lyhytaikaisista lähteistä, toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on ollut hankalaa, ellei mahdotonta. VOS-järjestelmään pääsy mahdollistaa toiminnan kauaskantoisemman suunnittelun, koska tukea maksetaan säännöllisesti.

WHS pääsi määräaikaisen, kolmivuotisen tuen piiriin. Uusi hakukierros on siis edessä kolmen vuoden päästä, jos ryhmä haluaa jatkaa järjestelmässä.

– VOS antaa uudenlaisen vakauden tunteen toimintaamme. Voimme miettiä asioita pidemmälle kuin nyt. Meillä ei ole tosin tietoa, mitä kolmen vuoden päästä tapahtuu, Nio toteaa.

Hän muistuttaa, että ryhmä on pystynyt pyörittämään toimintaansa myös lyhytaikaisella rahoituksella.

WHS on tullut tunnetuksi kokeellisista teoksista, jotka versoavat moneen suuntaan. VOS-järjestelmään pääsy ei muuta ryhmän taiteellista toimintaa. Päin vastoin.

– En usko, että uusi rahoituskuvio vaikuttaa juurikaan taiteelliseen toimintaan. Mehän pääsimme VOS-järjestelmään mukaan nimenomaan sillä, mitä olemme tähän mennessä tehneet, Nio sanoo.

Ryhmän paperityöt todennäköisesti kuitenkin lisääntyvät.

– VOS lisää osaltaan byrokratiaa, koska rahoitus lasketaan tietyllä tavalla, mutta totta kai olemme todella iloisia järjestelmään pääsystä. VOS-tuki tuo varmasti vakautta toimintaamme, Nio sanoo.

Taikuri ja videotaiteilija Kalle Nio ja jonglööri Wille Walo WHS:n oman teatterin ovella. Tila on entinen elokuvateatteri Union Helsingin Kruununhaassa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle