Asenteet estävät monen erityislapsen vanhemman työssäkäynnin, mutta Ulla Bracellarilla on toisenlainen tarina

Useimmat erityislasten vanhemmat kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeaksi. He kaipaavat samaa joustoa ja tukea kuin nelihenkisen erityislapsiperheen ADHD-diagnoosin saanut eronnut huoltajaäiti Ulla Bracellari.

Ulla Bracellari saa soittaa pitkiäkin puheluita erityislapselleen työpäivän aikana, koska hänen työantajansa joustaa enemmän kuin muu työelämä.
Ulla Bracellari saa soittaa pitkiäkin puheluita erityislapselleen työpäivän aikana, koska hänen työantajansa joustaa enemmän kuin muu työelämä.

Aika usein Ulla Bracellari vetäytyy puhelimineen päiväkodin varastotilaan ja saattaa opastaa pitkäänkin kotona olevaa erityislastaan tämän arjen rutiineissa.

Oululainen erityisperheen erityisvanhempi Bracellari on hyvä esimerkki siitä, miten työnantaja voi ottaa huomioon erityislapsiperheen vanhemman kokonaistilanteen. Bracellarilla itsellään on ADHD ja erityispiirteitä löytyy myös hänen lapsillaan.

Hän kertoo, että hänen työpaikallaan päiväkodin keittiössä häntä ja hänen erityisperheensä arjen haasteita ymmärretään hyvin.

– Minulla on aivan ihana tilanne. Päiväkodin johto tietää mistä on kysymys ja työnantaja joustaa, sanoo Bracellari.

Hän kokee saaneensa työnantajaltaan kaiken sen tuen ja ymmärryksen mitä on tarvinnut.

Kotona oleva erityislapsi tarvitsee kärsivällistä opastusta erilaisiin arjen tilanteisiin. Sen vuoksi äidin täytyy olla puhelimella tavoitettavissa koko ajan. Bracellari saa hoitaa tällaisia pitkäänkin kestäviä tilanteita puhelimella jostain rauhallisesta tilasta työpaikallaan.

Erityislapsen vanhempi joutuu usein olemaan poissa töistä paitsi normaalien sairastapausten, myös lapsen erilaisten tutkimus- ja kuntoutuskäyntien vuoksi. Tämäkin on ollut Bracellarin tapauksessa mahdollista.

Päiväkoti Runokerän johtaja Marjo Teräs sanoo, että joustaminen on kaikkien etu.

– Ulla Bracellari on tosi tärkeä ihminen meidän työyhteisössä. Hän on mahtava ammattilainen ja ihmisenä kannattelee koko meidän työyhteisöä, sanoo Teräs.

Teräksen mielestä tänä päivänä pitäisi oppia tarkastelemaan asioita vähän laajemmin. Kun hän aloitti esimiestyöt yli 20 vuotta sitten, vallalla oli ajatus, että työtä ja kotiasioita ei pidä sekoittaa keskenään.

Hän katsoo, että ihminen on kokonaisuus, eivätkä kotiasiat unohdu kun astuu työpaikan ovesta sisään eivätkä työasiat unohdu kun menee kotiin.

Teräs ei näe mitään hyötyä siinä, että työpaikalla asetettaisiin tiukkoja ehtoja Bracellarin mahdollisuuksille hoitaa lastensa asioita.

– Siinä kävisi loppupeleissä niin, että me menetettäisiin Ulla, koska hän ei enää pystyisi tekemään sitä työtä. Ja me halutaan pitää hänet, sanoo Teräs.

Valtakunnallinen kysely kertoo karua kieltä

Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin Bracellarilla.

Tuoreen valtakunnallisen selvityksen mukaan valtaosa erityislasten vanhemmista kokee perheen ja työn yhteensovittamisen haastavana.

Enemmistöllä työssä olevista erityislapsen vanhemmista on ongelmia jaksamisen kanssa.

Työpaikan saaminenkin on erityisvanhemmalle usein haastavaa, koska työnantajat eivät aina halua palkata työntekijää, jolla on haastava arki.

Kyselyn mukaan valtaosa erityislasten vanhemmista kokee perheen ja työn yhteensovittamisen haastavana. Kyselyn erityislapsiperheiden vanhemmille teki Oulun seudun omaishoitajat ry. Kyselyyn vastasi noin tuhat vanhempaa.

Vastauksissa toivotaan muutosta esimerkiksi työn järjestämiseen, työnantajan ymmärtämiseen ja työyhteisön asenteisiin.

– Tämä kysely antaa hyvän kuvan siitä miten työnantajat voivat tukea erityisvanhempia työelämässä ja miten me kaikki yhdessä voimme vaikuttaa niihin erityislapsiarkea koskeviin asenteisiin, sanoo Oulun seudun omaishoitajien hanketyöntekijä Matilda Mommo.

Suurimmalla osalla vastanneista on ollut vaikeuksia työllistyä erityisvanhemmuuden vuoksi. Selvä enemmistö vanhemmista on kokenut ongelmia jaksamisen kanssa.

Lähes puolet vastaajista kertoi, että kokoaikainen työ on erityislapsen vanhemmalle joko mahdotonta tai lähes mahdotonta.

Lapsen hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät aikaa vievät tapahtumat on vaikeaa hoitaa, ellei työnantaja jousta työajoissa.

Monesti työpaikka jää saamatta siinä vaiheessa kun työnantaja saa tietää perheen tilanteesta.

Jousto vastaa perheen tarpeisiin

Erilaiset työajan joustot, etätyöt, osa-aikaisuus – on olemassa ratkaisuja, joiden avulla työn järjestämistä voidaan mukauttaa ja samalla pitää kiinni hyvistä työntekijöistä.

Ansiotyöstä pois jääminen aiheuttaa taloudellisia menetyksiä sekä erityislapsiperheelle että yhteiskunnalle. Yhteiskunta taas menettää verotuloja, kun vanhempi ei työllisty tai ei pysty työskentelemään tilanteensa vuoksi.

Matilda Mommo (vasemmalla) ja Kati Jauhiainen sanovat, että erityislasten vanhemmat kaipaavat empatiaa. Kuva: Janne Veikko Körkkö / Yle

Erityisperheiden arjen haasteet hankaloittavat työllistymistä ja työssä jaksamista. Useat vanhemmat kokevat jatkuvaa kuormitusta ja huonoa omatuntoa sekä töissä että kotona. Tilannetta voitaisiin helpottaa erilaisilla työaikaan liittyvillä joustoilla.

– On joustava työaika, liukuva työaika, työaikapankki, etätyöt. Lyhennetty työaika on yksi mahdollisuus, joka vastauksissa kovasti mainittiin. Ja nimenomaan tuo asenteiden muutos. Ymmärrystä ja empatiaa kaivattiin kovasti, sanoo saman hankkeen hankevastaava Kati Jauhiainen.

Myös yhteiskunnallisiin palveluihin kohdistuu vastauksissa monia konkreettisia toiveita. Kaivataan esimerkiksi perhetyötä, josta saisi apua lapsen käymiseen erilaisilla vastaanotoilla.

Iso merkitys erityislapsen vanhemman töissä käynnille on myös iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan saatavuudella. Varsinkaan aamupäivätoimintaa ei kovin paljon järjestetä.

Ohjatuissa toiminnoissa toimissaan epävarma ja tukea tarvitseva lapsi ei jää yksin kotiin vanhempien ollessa töissä. Monessa tapauksessa vanhemman työssä käyminen on mahdotonta ilman että erityislapsi saa tukea muualta vanhemman ollessa töissä.

– Iltapäivätoiminta on tosi tärkeä asia meidän perheelle. Aamupäivätoiminta helpottaisi elämää tosin paljon jos sitä olisi, mutta meille sitä ei ole ollut koskaan tarjolla, sanoo Ulla Bracellari.

Onko sinulla kokemusta perheen ja työn yhteensovittamisesta? Voit keskustella aiheesta torstaihin 25. marraskuuta kello 23:een asti.