Rokotettujen testaamista kannattaisi lisätä, etteivät tartunnat jäisi piiloon, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ehdottaa koronatestiin ohjaamisen kriteeriksi neljän kuukauden kulumista toisen rokoteannoksen saamisesta.

HUS pystyisi Lasse Lehtosen mukaan nostamaan näytteenottomääränsä nykyisestä noin 7000 päivittäisestä testistä 10 000 näytteeseen päivässä. Helsingin Messukeskuksen parkkihallissa otettiin koronavirusnäytteitä 2. heinäkuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yhä pahenevassa epidemiatilanteessa kannattaisi lisätä rokotettujen testaamista, katsoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Mitä pidempi aika toisesta rokotteesta on kulunut, sitä suurempi mahdollisuus myös rokotetulla on saada tartunta, Lehtonen muistuttaa.

Tällä hetkellä rokotettuja lieväoireisia perusterveitä ei pääsääntöisesti ohjata näytteenottoon. HUSin ohjeen mukaan (siirryt toiseen palveluun) testiin kehotetaan menemään rokotetuista riskiryhmiin sairautensa tai ikänsä puolesta kuuluvien, raskaana olevien sekä terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden.

– Jos rokotettuja ei testata, nämä tartunnat eivät jää kiinni, eli siinä mielessä testaamisen lisääminen olisi minusta perusteltua, toteaa Lehtonen.

Lieväoireisten rokotettujen testaamisella pyrittäisiin nimenomaan tartuntaketjujen katkaisemiseen ja sitä kautta pitämään epidemiatilanne kurissa.

– Syksyn aikana meillä on ehkä järjestelmä vähän rapistunut, kun testausta on vähennetty. Sen vuoksi tartuntoja jää piiloon ja se vaikeuttaa tartuntaketjujen katkaisemista, joka puolestaan näkyy sitten tartuntamäärien kasvuna sekä sairaalahoitoon joutuvien potilaiden määrän lisääntymisenä, sanoo Lehtonen.

Myös THL suosittelee koronatestejä ensisijaisesti rokottamattomille ja yhden rokotuksen saaneille sekä vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluville, jos he ovat altistuneet tai heillä on oireita. Alle 12-vuotiaiden ei sairastuttuaan aina tarvitse käydä koronatestissä.

Sitä miten testaamisen laajentaminen myös rokotettuihin vaikuttaisi käytännössä tartuntojen määrään on HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan hankala ennustaa, mutta tärkeää olisi saada sitä kautta tietoa myös rokotteiden tehon kestosta.

– Se antaa tilannekuvan siitä, mikä rokotusten teho on, eli missä vaiheessa niitä kolmosrokotuksia olisi syytä väestölle antaa.

HUS pystyisi Lehtosen mukaan nostamaan näytteenottomääränsä nykyisestä noin 7 000 päivittäisestä testistä 10 000 näytteeseen päivässä.

Diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan kaikkien rokotettujen hengitystieoireisten testaamiseen kapasiteetti ei riitä, joten koronatestiin ohjattavien kriteerinä voisi olla esimerkiksi se, että toisesta rokoteannoksesta on kulunut neljä kuukautta aikaa.

Ruotsalainen: Lieväoireisetkin pääsevät testiin

Myös HUSin infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen pitää rokotettujen testaamisen lisäämistä tässä epidemiatilanteessa tarpeellisena. Hänen mielestään Lehtosen ehdottama neljän kuukauden aikakriteeri toisesta rokotuksesta olisi sopiva helpotus.

– Lievän taudin limakalvon läpäisyinfektion kohdalla kahden rokotteen teho alkaa hiipua hieman yli 3 kuukauden jälkeen ja tämä neljä kuukautta olisi minusta hyvä kompromissi sille, että testauskriteerejä voitaisiin yleisesti lieventää myös kaksi kertaa rokotetuilla lieväoireisilla, hän sanoo.

Ruotsalainen muistuttaa, että rokotetut lieväoireisetkin – kuten nuha- ja kurkkikipuiset – pääsevät HUS-alueella koronatestiin, vaikka sinne ei lähtökohtaisesti ohjattaisikaan.

– Olen sosiaalisesta mediasta huomannut, että ihmiset kuvittelevat, että kaksi kertaa rokotettujen ei tarvitse mennä lainkaan testiin tai he eivät pääse testiin, mutta se on väärinymmärrys, Ruotsalainen sanoo.

Lieväoireisia, perusterveitä kaksi kertaa rokotettuja ei pääsääntöisesti ohjata testiin. Ruotsalainen korostaa kuitenkin, että halutessaan testiin pääsee sekä Helsingissä käytössä olevan Omaolon että muualla Uudellamaalla käytössä olevan Koronabotin kautta.

Voit keskustella aiheesta torstaina 25.11.2021 kello 23 saakka.

Lue lisää: