Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähes 180 miljoonaa maksavan Sörnäistentunnelin rakentamisen

Helsingin Sörnäisiin rakennetaan 1,6 kilometriä pitkä autotunneli, jonka tarkoituksena on helpottaa pohjois-eteläsuunnan liikennettä laajenevalla Kalasataman alueella.

Sörnäistentunneli parantaisi kaupungin selvitysten mukaan Kalasataman alueen jalankulkuympäristön viihtyisyyttä ja antaisi tilaa lisääntyville joukkoliikenneyhteyksille. Kuva: Silja Viitala / Yle

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lähes 180 miljoonaa euroa maksavan Sörnäistentunnelin rakentamisen. Jättimäinen uusi autotunneli on ollut yksi Helsingin kaupunkipolitiikan kuumimmista kiistan aiheista.

Tunnelia ovat vastustaneet jyrkimmin vihreät ja vasemmistoliitto. Väsemmistoliiton valtuutettu Mia Haglund purkaa avoimesti pettymystään.

– Totta kai harmittaa ja pitäisi harmittaa kaikkia, Haglund lataa.

Noin 1,6 kilometriä pitkän autotunnelin tarkoituksena on helpottaa pohjois-eteläsuunnan liikennettä laajenevalla Kalasataman alueella.

Vasemmistoliiton Haglundin kanssa samoilla linjoilla oli tunnelia jyrkästi vastustaneiden vihreiden Anni Sinnemäki.

Molempien mielestä tunnelipäätös vie kaupunkisuunnittelua väärään suuntaan.

– Tavoitteenahan on karsia päästöjä ja tunneli lisää niitä, Haglund sanoo.

Hän olisi kaivannut autoilua suosivan tunnelin sijaan sellaista kaupunkisuunnittelua, joka tukee kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Tunnelia kannattavat kokoomuslaiset Daniel Sazonov ja Otto Meri puolestaan riemuitsivat.

Tunnelin kannattajat näkevät sen vaikutukset toisin kuin vastustajat. Sazonov totesi tunnelin olevan edellytys uusien ympäristöystävällisten liikenneratkaisujen rakentamiselle, kuten esimerkiksi pikaraideliikenteen lisäämiselle.

– Tässä haetaan liikenteen kokonaisratkaisua ja tunneli mahdollistaa tämän, Sazonov sanoi.

Sinnemäki tyrmää puheet tunnelin tarpeesta. Hänen mukaansa tunneli ei ole edellytys yhdellekään joukkoliikennehankkeelle.

Tunnelia ovat kannattaneet kokoomus, SDP, perussuomalaiset, RKP, KD ja Liike Nyt.

Tunneli ei kutenkaan ollut läpihuutojuttu ennen valtuustokäsittelyä kaupunginhallituksessakaan.

Poliittisen kiistan synnyttänyttä hanketta puitiin kaupunginhallituksesssa kahdesti ennen viime viikon ratkaisevaa äänestystä. Kaupunginhallituksessa äänestys oli hyvin tiukka, sillä päätös syntyi äänin 8–7.

Kaupunginhallituksessa tunnelin rakentamista kannattivat kokoomus, SDP:n kaupunginhallituksen jäsenistä toinen, perussuomalaiset, RKP, KD ja Liike Nyt. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustivat hanketta.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Retta Vanhanen koitti vielä keskiviikkoiltana vedota valtuutettuihin, että nämä äänestäisivät tunnelihankkeen kumoon kaupunginhallituksen tunnelille antamsta testa ja mittavasta virkamiesvalmistelusta huolimatta.

– Valtuusto voi päättää toisin, Vanhanen sanoi.

Hän korosti, että tämä juuri olisi demokratiaa.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma peräsi valtuustosalissa asiassa pysymistä. Hänen mielestään vihreiden Sinnemäen väitteet kevyenliikenteen olosuhteiden heikentymistä tunnelin vuoksi eivät pidä paikkaansa.

Heinäluoman mukaan tunnelihanke parantaa pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia. Heinäluoma korosti virkamiesten selvityksiä, joiden mukaan tunneli on edellytys muun muassa pikaraideliikenteen rakentamiseksi.

– Faktat faktoina, Heinäluoma sanoi.

Tunnelihanke ei kuitenkaan vakuuttanut Heinäluoman puoluetoveria liikenneministeri Timo Harakkaa. Hän kertoi täysin yllättäen keskiviikkona aamulla vastustavansa hanketta ja kertoi teettäneensä itse selvityksen, joka todistaa että suunnitellut raidehankkeet olisi mahdollista rakentaa ilman tunnelia.

Kokoomuksen Risto Rautava kiirehti kertomaan, että Harakan selvitys ei vakuuta.

– Harrastelijamainen viritelmä. Kyse ei ole vakavasti otettavasta selvityksestä, Rautava tykitti..

Harakka puolusti teettämäänsä selvitystä ja piti tärkeänä, että on kartoitettu vaihtoehtoja.

Tunnelin ympärillä on käyty pitkin syksyä poikkeuksellisen kovaa poliittista peliä, sillä tunnelipro

jekti kuuluu puolueiden vastikään yhdessä sopimaan kaupungin budjettiin. Myös tunnelia nyt jyrkästi vastustavat vihreät ja vasemmistoliitto olivat mukana sopimassa budjetista, johon tunneli sisältyi. Perussuomalaiset eivät olleet mukana budjettisovussa.

Viranomaisselvitykset puoltavat tunnelin rakentamista

Kaupungin viranomaisselvitykset ovat puoltaneet tunnelin rakentamista. Selvitysten perusteella ajoneuvoliikenne kävisi suorastaan mahdottomaksi, jos tunnelia ei rakennettaisi. Tunnelia vastustavat puolestaan ovat kritisoineet sen rakentamista muun muassa autoliikenteen lisääntymisellä.

Selvitysten perustella tunneli nähdään tärkeäksi siksi, että lukuisat muut alueelle suunnitellut projektit ovat riippuvaisia tunnelin rakentamisesta. Sörnäistentunneli parantaisi selvitysten mukaan Kalasataman alueen jalankulkuympäristön viihtyisyyttä ja antaisi tilaa lisääntyville joukkoliikenneyhteyksille, kuten tulevalle Kalasatama-Pasila-raitiotielle sekä niin sanotulle Jokeri 0 pikaraitiotielle Meilahdesta Roihupeltoon.

Tunnelikeskustelu sai uusia kierroksia viime viikon lopulla, kun Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoi perjantaina Ylen jutussa, että Sörnäistentunnelin mahdollistama pikaraitiotie tukee kaupungin asuntotuotatotavoitteiden toteutumista.

Tunnelihanketta vastustavien vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) taas on Mannisen kanssa eri mieltä. Hän katsoo, että Sörnäistentunneli ei tuo uusia mahdollisuuksia asuntotuotantoon.

Tunnelin rakentamisen on suunniteltu alkavan jo ensi vuonna

Hanketta puolustavien mukaan tunneli vapauttaisi maanpäällistä tilaa myös Suvilahden ja Teurastamon tapahtuma-alueiden kehittymiselle siirtämällä autoliikennettä tunneliin. Tunneliyhteys siis helpottaisi yksityisautoilua, mutta perusteet tunnelin rakentamiseksi lähtevät joukkoliikenteen ja kävely-ympäristön kehittämisestä.

Kiistellyn tunnelin rakentamisen on suunniteltu alkavan jo ensi vuonna. Helsingin kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt tunnelin mahdollistavan kaavan vuonna 2018.

Molempiin päihin tunnelia on suunniteltu lähes 200 metrin ajorampit. Tunnelin ajorampit sijaitsisivat pohjoisessa päässä Hermannin rantatiellä Haukilahdenkadun eteläpuolella ja eteläisessä päässä Sörnäisten rantatiellä Vilhonvuorenkadun eteläpuolella.

Tunneli olisi tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Pohjoisen betonitunnelin ja suuaukon rakentaminen on suunniteltu vuosille 2022–2024. Ensimmäinen vaihe toteutettaisiin siis samassa aikataulussa kuin Kalasatamasta Pasilaan –raitiotiehanke.

Tunnelin loppuosan toteuttamiselle on varattu rahat investointiohjelmaan vuodesta 2028 alkaen.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa kuluvan vuoden 2021 kustannustasossa. Toisessa vaiheessa rakennettavan Sörnäistentunnelin loppuosan suunnittelua ja toteutuksen valmistelua siis jatkettaisiin. Tunnelin loppuosaa koskeva kustannusarvio tuotaisiin erikseen valtuuston päätettäväksi.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.11.2021 kello 17 saakka.

Lue myös: